Keskustelut

« Takaisin keskustelujen etusivulle

---

Perheet

» Parisuhde, perhe ja suku

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

sunny86 - 29.10.2008 16:36  (1/37)

meillä taas näin...

aina saa kuulla kuinka sotkusta on jne jne...sitten sekin että anopin mielestä en tee mitään,että hänen poikansa tekee kaiken ja minä tuhlaan vaan kaikki rahat.poikamme synttäreilläkin,kun mieheni sattui tiskaamaan niin kysyi häneltä:onks aina sun tiskivuoro?...Että näin punaista...poika on vkl kylässä anoppilassa ja siellä saa kaiken periksi.karkkia kannetaan suun eteen.nukkuu vieressä heidän sängyssä(kotona omassa sängyssä) saa valita jääkäpistakin mitä haluaa syödä ja kyse on 2vuotiaasta joka on erittäin voimakas tahtoinen ja rajat ollaan kotona pidetty tiukkoina ettei tilanne karkaisi käsistä...lapsi tässä mun mielestä kärsii myös...olen sitä mieltä että parempi olis jos emme kävisi enään siellä niin usein,mutta mieheni on erimieltä...
en jaksais tapella :( he ovat kyllä ihan ihania ihmisiä ja ovat paljon meitä auttaneet,mutta ei se silti oikeuta mun mielestä haukkumaan tai löysäämään lapsen kasvatusta :/.. :(

Vastaukset

Mintsi84 - 11.3.2007 19:30  (2/37)

HANKALA ANOPPI!!!

Tilanne on tämä: asun avomieheni kanssa kolmiossa, jonka mieheni vanhemmat omistavat. Aina kun tulevat appivanhemmat tulevat tänne siivoan tietenkin asunnon lattiasta kattoon kaiken. Mutta lopputulos ei ikinä ola tyydyttänyt tulevaa anoppia, vaan hän tarttuu johonkin siivousvälineeseen alkaa siivoilemaan ihan kuin täälä ei olisi ikinä siivottu. Joka nurkka käydään läpi. Ei auta vaikka minä tai mieheni sanoo, että tääl on just siivottu teidän tuloa varten. Anoppi vain mutisee itsekseen ja jatkaa siivoamistaan.
Viimeksi kun hän oli täälä ei minun tekemäni liina edes kelvannut ruokapöydälle, vaan se piti ottaa pois siitä, että hän näkee syödessään uuden pöytämme. Teki mieli sanoa etteikö se liina kelpaa vai mikä on, mutta olin hiljaa...

Nyt anoppi ja mieheni ovat riidoissa, kun mieheni puolusteli minua äidilleen... Kun ei ole kuulemma kiva tulla meille, kun ei koe olevansa tervetullut, ja puhun hänelle kuulemma loukkaavasti ja " töksäyttelen" asioita ym. Ja kun mulla ja sillä on niin erilainen maku sisustuksen suhteen... ym. Ja kaiken huippu oli se että seuraavalla kerralla pitää kuulemma mennä mun vanhempien luo, kun he tulevat tänne, että hän saa rauhas siistiä ja nuuskia paikat ym. Aina se täälä vaihtelee tavaroitten paikkaa, kun on täälä. No en todella oo menos. Tää asunto on nyt mun ja mieheni koti!!!! Enkä töksäyttele anopille tai sitten hän on niiiin herkkä. Tosin hän osaa kyllä itsekkin töksäytellä ja loukata mua ihan tahallaan. Ja makuasioista ei voi kiistellä, jokaisella on oma makunsa muun muassa sisustuksen suhteen. Vai?
Onneks kuitenkin asuvat 300 km pääs, etteivät käy joka päivä. Mutta sekin jo piisaa, kun käyvät n.6 kertaa vuodes ja ainaa siivoilee. En mäkään anoppilas tartu ensimmäisenä moppiin ja ala pyyhkimään lattioita, kun on niii-iiin sotkuista!!!! H*****ti!!!!!!!!!!!!!!!!

Mintsi84 - 12.3.2007 18:08  (3/37)

heeeiii

Eikö kenelläkään ole mitään ehdotuksia, kuinka anopille saisi puhuttua järkeä??????? Miten te olette vastaavassa tilanteessa toimineet???? Auttakaa nyt joku!!!

KevätKakkonen - 12.3.2007 19:28  (4/37)

No...

Enpä usko, että monella on tuollaista ja siksi varmaan ei ole kommentteja kuulunut. Nythän näyttää siltä, että anoppisi kuvittelee, että omistusoikeutensa takia hänellä on jonkinlaista sanottavaa/määräysvaltaa kodissanne. Hänelle täytyisi tehdä selväksi, että kyseessä on teidän kotinne, ei hänen. Ei meillä ainakaan edes omat vanhempani, sisaruksista tai muita lähisuvusta puhumattakaan ala siivoilla tai muuta sellaista kylään tullessaan. Pointtihan onkin juuri se, että tulevat kylään - eivät omaan kotiin. Kylässä ei olla kuin omassa kotona, jossa kaiken voi tehdä juuri siten kuin haluaa.

Koska kyseessä on miehesi äiti, pistäisin hänet sanomaan tämän sinänsä yksinkertaisen asian äidilleen. Niin, että menee perille. Jollei mene, niin menette asumaan johonkin ei-appivanhempien omistamaan asuntoon ja teette siitä kotinne. Eipähän pitäisi olla mitään sanomista anopilla sitten.

Että näin, tsemppiä

Werho - 13.3.2007 15:38  (5/37)

Mies hoitakoon äitinsä

Hyvä kuulla, että miehesi on puolustanut TEIDÄN perheen kantaa asiassa. Liian usein saa lukea, että mies tällaisissa tilanteissa vetäytyy jotenkin koko asian ulkopuolelle (ikäänkuin ei olisi osallinen ollenkaan). Mies voisi ottaa asian puheeksi kahden kesken äitinsä kanssa, tilaisuudessa ja tilanteessa, jossa ei muita ole paikalla ja missä on hyvä henki ja anoppikin mukavalla tuulella. Miehen tulisi esittää asia aivan omanaan, ei siis mitään " me ollaan X:n kanssa puhuttu...." . Jos ja kun anoppi vetää sinut keskusteluun, miehen tulee rauhallisesti palauttaa asia siihen, että tämä on hänen ja sinun yhteinen näkemys ja että hän ei tässä toimi minään sanansaattajana vaan omana aikuisena itsenään.

Teidän kodissa noudatetaan teidän elämäntapaanne. Vieraat ovat tervetulleita, mutta mitkään tarkastukset ei tule kyseeseen (ajatelkoon anoppi, miltä tuntuisi toisin päin).

Puolukanvarpu - 13.3.2007 17:19  (6/37)

Minä tekisin samallalailla

joka kerran kun itse vierailisin heillä. Eli siirtelisin tavaroiden paikkoja ja huomauttaisin heti jos jossakin näkyisi pölyhiukkanen. Kannattaa myös pyyhkäistä sormella oven karmien päältä, siellä luuraa melkein aina pölyä. Jos Ihminen ei tästä ota onkeensa tai suuttuu niin sitten vaan sanoa ihan suoraan.

niittyheinä - 20.3.2007 10:00  (7/37)

Tsemppiä!

Hei,
kyllähän tuo anopin käytös kuulostaa aivan turhalta rasitukselta teidän perheellenne. Mutta uskon, että samantapaista / vastaavantyyppistä käytöstä löytyy kyllä paljonkin.
Anoppisi vaikuttaa omistushaluiselta. Vaikka he omistavat asunnon, ei se anna oikeutta moiseen käytökseen.
Kannattaisi varmaan miehen kanssa yhdessä rauhassa miettiä, miten tilanteen voisi ratkaista (ottaa tavallaan aikalisää, ja muistaa, että niin kuin sanotaan Ei Roomaakaan rakennettu päivässä, eli älä lannistu, vaikket heti tietäisi miten toimia. Eli: aina voi ottaa aikalisää ja miettiä rauhassa! Kannattaa muistaa, että jos on oikein väsynyt (niin kuin pienten lasten vanhemmat yleensä, niin kannattaa mahdollista keskustelua siirtää tuonnemmas).. Ja olisi varmaan hyvä valmistautua mahdollista keskustelua varten hyvin. Eli sieltä suunnalta voi olla tulossa torjuntaa, asioiden vähättelyä tms.

Kysehän on rajojen asettamisesta, silläkin uhalla, etteivät appivanhemmat ymmärrä. Teidän perheen tahdon yli mennään, jos asia ei mene perille. Ja jos ei mene perille --> otetaan etäisyyttä.

Kaikkea hyvää, tsemppiä ja voimia!

jjae - 20.3.2007 13:27  (8/37)

itsellä hiukan samanlaista

Ikävä kuulla anoppisi käytöksestä. Tuli mieleen että helpottaisiko asiaa jos vaihtaisitte vuokralle sellaiseen asuntoon jota he eivät omista. Voisi tuoda helpotusta, ei siten ehkä voi niin määräillä. Toisaalta välimatka on kyllä sopivan pitkä mutta tuo 6 kertaa vuodessa toisen ikävien kommenttien sietäminen ei ole kivaa. Onneksesi miehesi on puollellasi.

Lohdotukseksisi voin kertoa että itselläni on hiukan samanlaista. Tosin anoppi ja appi asuvat sienän toisella puollella. Joten välillä tulee nähtyä liikaakin. Anoppi ei sentään siivouksesta ole suoraan minulle sanonut tai alkanut siivoomaan. Onneksi.

Appiukko tekee meidän puolella paljon pihatöitä meiltä mitään kysymättä. Joskus aamuisin näen sen käppäilevän pihallamme ja myrkyttävän kivetyksiä ettei ruoho kasva väärässä paikassa tai leikkaamassa nurmikkoa, keräämässä omppuja yms.. Aluksi hiukan ärsytti tuo hänen tapansa, mutta nyt ajattelen häntä lähinnä meidän puutarhurinamme, jolle ei tarvitse palkkaa maksaa =) Ei kyllä ikinä ole suoraan tullut sanomaan, että huonosti hoidamme pihaa ja hän varmaan kyllä uskoisi jos sanoisin etten halua hänen touhuilevan.

Mutta monesta muusta asiasta tulee kyllä kommenttia anopilta. En saa kuulemma laittaa tähän asuntoon suoria pitkiä verhoja, kun ne eivät kuulu talon tyyliin vaan minun pitäisi tyytyä noihin verhoihin jotka on nyt ikkunoissa. Ikeasta ei saisi ostaa mitään asuntoomme yms..

Oma keinoni on että emme kerro tekemisistämme ja ostoksistamme anopille. Ja kun jotain huomauttamista löytyy niin yritän antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tarvii vaan toivoa etten joku päivä ihan tosissaan kilahda hänelle. Vaikeaa on välillä

Mintsi84 - 20.3.2007 18:00  (9/37)

...

Anopin mielestä se juuri antaa hänellä oikeuden tehdä täälä asunnossa mitä haluaa,koska omistaa tämän. Hän ei ymmärrä että siivoaminen yms. loukkaa erittäin pahoin. Miehelleni hän oli sanonut, että hän olisi ainakin tyytyväinen, jos joku tekisi asiat paremmin kuin hän itse. Noh, jos hän kerran noin ajattelee, niin ei kai haittaa jos seuraavalla vierailullamme heidän luonaan alan siivoilemaan hänen luonaan, vaikka hän olisi sielä juuri siivonnut meitä varten. Eikä hän sen parempaa jälkeä saa täällä aikaiseksi, koska täällä meillä on jo niin puhdasta, kun hän tulee tänne.

Ja mieheni ei halua muuttaa tästä pois ennen kuin valmistuu ja yhdessä muutamme pois sitten ja alamme katsella tonttia jonne rakentaa.

Mintsi84 - 20.3.2007 18:11  (10/37)

jatkoa...

Niin ja kaiken huippu on se, että emme saaneet ostaa sellaista keittiönpöytää ja lamppuja kuin olisimme halunneet, koska anoppi halusi olla mukana " valitsemassa" Tosiasiassa hän halusi valita mieleisensä lamput, koska tähän on hänen asuntonsa. Voi luoja, kun meni hermot silloin. Mitään ei saa tehdä ilman hänen lupaansa. Paskat!!! Tää on meirän koti, ei sen. Mut ei menny kaaliin anopilla sekään.

Ja toiseksi mieheni ajattelee samoin... eli emme voineet hänenkään mielestä ostaa sellaista pöytää ja lamppuja kuin olisimme halunneet, koska " Tämähän on äitini ja isäni asunto!" kuului mieheni suusta. HEI HALOO!!!! JOs ostamme tänne jotain, niin se seuraa meitä seuraavaankin asuntoon. Ei meidän ostetut tavarat tänne anopille jää, kun ne on meidän!!!! Mutta mieheni tuumasi siihen, että entä ellei tavarat sovi seuraavaan asuntoon tai taloon, jonka rakennamme!!! Sisustuksellisesti kaiken täytyy sopia yhteen........
Ja taas mulla hermot meni.... Haloo, ei huonekalut ym. oo ikuisia ja ne voi aina myydä pois tai pistää varastoon. " Niin niin mutta..." mies visertää kuin pieni lapsi.... ÄRHH!!!!!!! Menee hermot!!!!!! =(

Kuinka miehen ja tulevan anopin päähän saa järkeä tässä asiassa????
Mies alkaa jo hieman ymmärtää, mutta neuroottinen siivoushullu-anoppi on toivoton tapaus tässä suhteessa!!!!!!!!!!! =(

Antakaa hyviä, toimivia neuvoja!!!!!

jonskuvaan - 21.3.2007 14:53  (11/37)

Mun anoppi on just samanlainen..

Joskus kyrpii oikeesti niin paljon, että voisin lyödä sitä, vaikken mikään väkivaltainen ihminen olekkaan.

Hyvä puoli meilläkin on se, että anoppi asuu 500 km:n päässä. Mutta sitten kun tulee käymään, on tietysti pitempään.

Anoppi siis siivoaa koko ajan kun on meillä käymässä. Nytkin jokin aika sitten oli 5 päivää ja ei tehnyt muuta kuin pesi pyykkiä, imuroi, pyyhki pölyjä ym.. Ollaan miehen kanssa sanottu, et olis kiva kun joskus istuisit alas ja juteltais, tai edes vaikka leikkis lasten kans, mut ei. Kaikki menee kuuroille korville ja joskus jopa sanoo, et enhän minä ole paljon mitään kotitöitä tehnyt.. niinpä niin.

Tää siivous siis menee niin yli, et se välillä vaihtaa lapsilta (mun mielestä) puhtaat vaatteet päältä, et se saa laittaa pyykit pyörimään, kun muuten ovat päässeet loppumaan. Samoin sen mielestä lapset on käytettävä joka päivä suihkussa/saunassa, vaipat vaihdettava jatkuvasti ym..

Puuttuu meidän perheen asioihin esim. isoihin hankintoihin, lasten kasvatukseen. Millään ei mene päähän, ettei lapsille kaikkea tarvi antaa periksi ja koko ajan ei vaan voi syödä herkkuja. Mut itseppähän edestä löytää nuokin asiat. Vanhempi lapsista (vajaa 2) osaa jo ihan kunnolla pompottaa mummia, ei anna pukea, ei vaihtaa vaippaa, ruinaa jatkuvasti jotain siltä.

Ois vaikka mitä muitakin juttuja mut aattelin kirjotella, et tiedät, ettet ole ainoa jolla on hankala anoppi.

Mintsi84 - 21.3.2007 19:05  (12/37)

hermot menee....

Tämä tilanne raastaa todella pahoin miestäni. Noin 3vk sitten hän oli yksin kotonaan käymässä ja lähti sieltä ovet paukkuen takaisin, koska hänen äitinsä ei ymmärrä asiaa meidän kannalta. Hän vain ajattelee että saa tehdä mitä haluaa koska omistaa tämän. Anoppi oli jopa kehdannut sanoa, että minun ja mieheni pitäisi mennä minun vanhempieni luo, kun he tulevat seuraavan kerran. Ajatelkaa!!! Hän on häätämässä meitä pois kodistamme. Noh, onneksi mieheni on samaa mieltä ettemme todellakaan aio lähteä mihinkään. Ja sekin sen takia, että anoppi saa rauhassa tutkia kaikki paikat ja siivoilla ym. Oikein oli itku silmässä vääntänyt sitä asiaa ja ettei ole tervetullut tänne ym.... Noh, ehkä en todellakaan halua kotiini pomottajaa joka haukkuu minua ja tekee kodissani niin kuin itse haluaa.

Miten ihmeessä anopin päähän saa iskettyä sen asian, ettei hänellä ole oikeutta tehdä niin kuin tekee (vaikka omistaakin tämän asunnon miehensä kanssa) ja että se loukkaa pahasti????? Oikeuttaako muka omistaminen tekemään niin kuin itse haluaa välittämästtä muista ihmisistä lainkaan???? Hän ei esim. kysy koska meille sopii tulla, vaan ilmoittaa aina miehelleni että hän tulee nyt. Ja tietenkään ei ikinä sano koska lähtee takaisin, että voi omat menot suunnitella toisin.
Ärh.... hän on niiiiiiin neuroottinen!!!!!!!!!!! Onko pakko kestää sitä loppuelämä? Enkä todella halua vaihtaa miestä anopin takia!!! Rakastan miestäni!!!!

Merkurius76 - 22.3.2007 13:53  (13/37)

Nyt on tilanne paha.

Kun kerran anoppisi ei miehesi yrittämää järkipuhetta usko, niin en keksi muuta keinoa kuin ottaa etäisyyttä. Eli siis aivan suoraan sanoa, että niin kauan kuin anoppi ei kykene kunnioittamaan teidän perhettänne ja kotianne, hän ei todellakaan ole tervetullut luoksenne. Sen jälkeen pallo on anopilla; joko asenne ja käytös muuttuu tai sitten pysyy poissa. Te ette siinä taida paljon menettää..

Harkitsisin myös, josko teillä olisi mahdollista hankkia uusi asunto tai sitten ostaa kotinne appivanhemmilta. Omat appivanhempani takasivat alle 20 tonnin lainan ja kuvittelivat sillä ostavansa määräysvallan elämäämme; uhkavaatimusta tuli jos millaista. Siinä tilanteessa hoidimme pankin kanssa lainalle uudet takaajat ja esitimme yllä mainitsemamme ehdon eli muutos asenteeseen ja käytökseen tai kanssakäyminen loppuu, sillä emme ansaitse jatkuvaa mielipahaa heidän tasoltaan. Kohta kahteen vuoteen ei olla nähty...!!

maijakatriina - 24.3.2007 22:13  (14/37)

hankala tosiaan

No aika hankala tilanne sinulla.
Yritä parhaasi mukaan tulla toimeen anoppisi kanssa. Yritä nähdä edes jotain positiivista siinä että anoppi siivoaa teillä. Itse olen töissä käyvä pienen lapsen äiti, ja minua ilahduttaa kovasti jos oma äitini joskus vähän siivoilee meillä.
On totta että anoppisi on mennyt liian pitkälle siivouksessaan ja muissa touhuissaan. Hän ei ymmärrä että se on sinun ja miehesi koti. Asiasta pitäisi voida keskustella varovaiseen ja ystävälliseen sävyyn.
On harmillista että hän kohtelee sinua noin tylysti.
Koittakaa vaikka harventaa noita vierailuja. Voit vaikka sanoa hänelle että täältä ja täältä voit siivota, mutta tämän asian haluan hoitaa itse.
Ystävällisyys on varmaan kuitenkin se kaikkein tehokkain ase. Onhan hän miehesi äiti. Tsemppiä!

maijakatriina - 24.3.2007 22:22  (15/37)

Hmm

Maksatteko anopille vuokraa, lämmityksestä, sähköstä tai vedestä, vai
maksaako anoppi teidän asumiskulut? Siis asutteko siinä ilmaiseksi?
Teidän kannattaisi pikimmiten hommata se oma asunto, vuokra- tai omistusasunto, niin pääsette itsenäistymään. Sitten saatte tehdä mitä lystää kodissanne.

Mintsi84 - 26.3.2007 19:42  (16/37)

Itkujan itku..... =(

Valitettavasti anoppi ja appi maksavat kaiken. He eivät millään muotoa halunneet että olisin tehnyt vuokrasopimuksen heidän kanssaan. Ei sitten millä suostuneet, vaikka kuinka yritin. Joten ne siis tod. maksavat tästä kaiken, ei edes vettä ja sähkö saa maksaa tästä... Ja tiedän tasan tarkkaan miksei vuokrasopimusta haluttu... anopilla ei olisi sitten ollut mitään sanomista täälä asunnossa ja hän olisi joutunut kysymään koska tänne saa tulla ja mitä täälä saa tehdä. Hän jopa myönsi sen viikonloppuna miehelleni, tietämättä että minä kuulin sen toisesta huoneesta.
Joudumme asua tässä vielä 2vuotta ennen kuin pääsemme pois tästä ja saamme asua ilman anopin siivouksia ym. Niin ja mieheni ei missään nimessä halua muuttaa tästä ennen kuin valmistuu koulustaan. Siks tääl menee 2vuotta. Mieheni mielestä minun pitäisi olla kiitollisempi, että saamma vain asua tässä. Niin mä olenkin kiitollinen, mutta jokin raja se täytyy vetää tähänkin touhuun!!!!

Anoppi oli n.3vk mykkäkoulussa minulle ja miehelleni, kun mieheni puolusti minua ym. Nyt viikonloppuna menimme anoppilaan ja jouduin taipumaan ja pyytämään anteeksi anopilta, kun hän oli niin loukkaantunut kun ei koe olevansa tervetullut tänne. Arvaatkaa v***taako pyytää, kun toinen ei tajua itte tehneensä myös väärin????!!!!! Eikä tietenkään pyytänyt anteeks multa siivouksiaa tai mitään muutakaan loukkauksiaan!!!!! Voi v****jen v***u!!!!!!!!!!!!!!!!!

Oon niin pahalla päällä, loukkaantunut, pettynyt ja masentunut tästä asiasta. Harkittin jo eroa, kun ei toi mieskään loppujen lopuks näytä ymmärtävän mun näkökulmaa ja tukemaan mua enemmän. Mut eihän se oo vanhempiaan valinnut, eikä sen syy oo äitinsä siivoushulluus. Ja se kun on ainut lapsi ja ittellä on sisaruksia, niin se on niin erilaista perheessä eläminen. Mieheni on varmaan saanu rahallisesti kaiken minkä on itte halunnut, mutta rakkautta siinä perhees ei löydy, eikä ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan. En tajua kuinka mieheni on voinu jostain oppia normaalin perhe-elämän ja sen läheisyyden, rakkauden mitä perheessä kuuluu olla, kun se ei oo itte sellasta saanut kotonaan.

Joten joudun siis vielä 2vuotta kestämään anopin lapsellista käyttäytymistä, neuroottista siivoushulluutta ja muita loukkauksia. =(
Ellen hae sitten jonnekin kouluun ja muuta sinne, sittenpähän ei tartte kestää sen loukkauksia ja siivouksia enää kun tää kevät/kesä, jos syksyllä jo pääsis koulun penkille. =)
Tai muuten oon niin masentunut tästä ettei enää huvita elää..... =(

Terppari - 26.3.2007 21:43  (17/37)

:)

Älä nyt hyvä ystävä lusikkaa vielä nurkkaan heitä! Vaikka tilanne tuntuu nyt mahdottomalta, saatat vuoden päästä ajatella tätä jo " nauraen" Mulla on ihan samanlainen anoppi, erotuksella, että ollaan ostettu mieheni vanha lapsuuskoti. Samalla tavalla silti pitää tätä kotinaan eikä koskaan löydä mitään positiivista sanottavaa mistään, vaan aliarvioi kaiken mitä teemme tai saavutamme. Milloin kotimme on liian epäsiisti kasvuympäristö lapsellemme tms. Todella loukkaavaa käytöstä aikuiselta ihmiseltä. :(

Olen onneksi saanut mieheni puolelleni ja olemmekin myymässä tätä asuntoa pois, koska tästä yhtälöstä ei tule yhtään mitään; anoppi nuuskii täällä kaikki paikat komeroita myöden eikä vierailujen jälkeen olla missään tekemisissä pitkiin aikoihin. :( Anoppi on itsekin myöntänyt, että hänen on vaikea tulla meille, entiseen kotiinsa.

Vaikka ajatus tuntuu mahdottoman vaikealta nyt, niin kannattaisi selvittää välinne anopin kanssa. Koita saada miehesi tajuamaan (vaikka näyttämällä tämä viestiketju) miltä sinusta oikeasti tuntuu. Joko teette vuokrasopimuksen tai muutatte muualle. Ehkä miehesi ei todella tajua miltä sinusta tuntuu, kannattaa käsitellä asia kunnolla. Ei tuollaisesta yhteiselosta tule mitään. Mekin käytiin aikanaan melkoinen selvitys mieheni kanssa vastaavasta asiasta; muista kertoa miehellesi ja anopillesi, kuinka arvostat heidän apuaan (taloudellinen turvallisuus asunnon suhteen), mutta että kaipaat yksityisyyttä, siihen kaikilla on oikeus. Kyllä anoppisikin luulisi sen uskovan. Miehellesi ei kannata haukkua anoppia, onhan anoppi hänen äitinsä. Koita sitkeydellä ja sinnikkyydellä saada miehesi uskomaan, että ratkaisu on ainoa oikea tulevaisuutenne kannalta.

Muista, että itsekin olet ehkä joskus anoppi jollekin. Itse olenkin säästänyt anoppini ilkeitä sähköpostiviestejä itselleni muistutukseksi tulevaisuuden varalta, jotta osaisin välttää samat virheet, mitä hän tekee...

Tsemppiä!

-Terppari

Adina - 27.3.2007 16:17  (18/37)

ihan samaa meillä!

Munkin anoppi on ihan järkyttävä päällepäsmäri meillä kotona,aina järjestelee keittiön astiat eri järjestykseen samoin kuin lapsen vaatteet. Kerran samoin kuin teilläkin otti liinan pois pöydältä ja laittoi omansa tilalle! Kun olen ollut töissä on ilmestynyt kerran uudet verhot ikkunoihin, tai vähintäänkin koriste-esineitä hyllyyn. Aina tulee hirveät säkit kaikkea vanhaa verhoa ja lakanaa ja pöytäliinaa....

Anoppi kehuu koko ajan itseään tyyliin hän on niin tehokas eikä koskaan edes hermostunut lapsiinsa.Lisäksi kovasti tulee hänen poikaansa puoltavia mielipiteitä, miehen pitää saada mennä ja levätä ja kaiken pitää mennä hänen etujensa mukaisesti. Myös henk. koht. loukkauksia jotka kohdistuvat persoonaani ja ihmissuhteisiini on tullut.

Välit ovat olleet poikki mutta se aiheutti niin paljon riitaa mun ja miehen välille joka tietty halusi kutsua porukkansa meille että pakko oli ne luoda uudestaan.

Nyt yritän olla napakka, ennen kuin tulevat tekstaan että ei sitten tarvi mitään kamaa, talo pursuaa sitä enkä myöskään tarvi kotiapuja kun olen kotiäiti, lapsen kansa puuhailu riittää...Jos tätä pehmentää jollain kuulumisilla tai aloittaa että tervetuloa niin tuskin kovin töykeää.

Potuttaa kun pitää siivota aivan kaistapäänä ennen kuin se tulee!Nyt viimeksi näytti vähän uskovan ja istui myrtsinä vaan pöydän ääressä. Kun olin ollut poissa oli kuitenkin jotain höösäillyt rätin kanssa keittiössä (kääk, joku kohta jäänyt siis siivoamatta...).Kamaa tuli kyllä mutta vähemmän, pakkanen täyttyi pullista (joita en halunnut edes!!) jne...Että mahdotonta on kai olla kokonaan puuttumatta toisten elämään!

Myös kyläreissuja määräilee meille (mennään kaikki yhdessä sinne ja sinne) ja kun kieltäydyn se mököttää. Ovat siis jotain vallanhimoisia hulluja nämä meidän anopit!kauheasti olen hänestä kärsinyt ja perheneuvolassakin kävin puhumassa. Siellä sanottiin että pitäisi minimoida kontaktit. Sitä yritän tehdäkin...Pakko olla napakka ja viileäkin että viesti menee perille.

maijakatriina - 27.3.2007 17:50  (19/37)

Kaikki järjestyy

Kuulostaa siltä että sekä miehesi että hänen vanhempansa haluavat että heillä on hyvin läheiset välit, mutta tuollainen ei kuulosta ihan terveeltä. Anoppi ei anna poikansa itsenäistyä, vaan tunkee teidän elämäänne. Kysy mieheltäsi suoraan mitä hän on valmis tekemään sinun vuoksesi. Jos vanhempien mielistely johtaa siihen että sinulla on paha olla, hän ei ole oikea mies sinulle. Miehesi on nyt avainasemassa tämän ongelman ratkaisussa. Anopin muuttuminen lienee utopistisin haave.
Parasta kun muuttaisitte pois. Voithan muuttaa aluksi yksin ja pyytää miestäsi valitsemaan sinun ja hänen äitinsä välillä.
Kumpi hänelle oikein merkitsee loppupeleissä enemmän.

Mintsi84 - 28.3.2007 19:31  (20/37)

=( kyyneleitä =(

nyt taitaa ero tulla miehen kans, kun ei se ymmärrä. Mies sano et hän 99% aina oikeassa, jos me tapellaan ja muutenkin ajattelee niin. eli kaikki on mun vika. hän on itse täydellisyys. Mun pitäs muuttua koska hän on oikees ja minä vääräs. Mutta hän ei ole valmis muuttumaan koska ei hänen tartte, hänhän on oikeas taas tässäkin asias.
en oikeasti jaksa enää tätä erouhan alla elämistä ja ainaista tappelemistä anopista ja kaikesta muusta. Mies kun ei osaa tehdä mitään kompromisseja missää asiassa.

itken......

nobelix - 31.3.2007 21:37  (21/37)

yritä jaksaa!!!!!!!!

Mulla on itselläkin nyt anoppi kylässä ja itken, kun en saa sitä millään lähtemään täältäsä tähän pois. Mun lisä tähän keskusteluun on varoitus, että tällaiset anopit kyllä löytävät keinot yrittää elää Sun Elämää, vaikka muuttaisitte omaan asuntoon joskus. Se onh joku kuonteenvääristymä, joka tunkee aina läpi jossain muodossa. Todettu on 11 vuoden kokemuksella. Ja miehet eivät ehkä koskaan pysty ymmärtämään miten pahalta tuntuu, kun oma äippä tunkee vaimon reviirille. Mä en osaa neuvoa sua, koska en itsekään tahdo selvitä. Normaali kiihkoton keskustelu on oman anoppini kanssa mahdollista ja olen tehnyt rajat selväksi. Mutta anoppi ajattelee meidän puolestamme, että esim. en vain raski pyytää hänen apuaan vaikka selvästi tarvitsisin sitä ja hänhän auttaa joka tapauksessa. Siis AUTTAA ITSEÄÄN! Tuntee varmaan itsensä h...tin upeaksi ja ahkeraksi ihmiseksi kun tekee meillä kaikki kotityöt, ostaa ruuat, leipoo pakkaseen, tekee ihan kaiken rahan tuputtamisesta lähtien. Ja kehuu sukulaisilleen miten taas tuli auttamaan meitä poloisia, kun meillä on niin rankkaa. (nyt meillä on remontti). Pahoina hetkinä kuvittelen miten potkin muoria perseelle ja menen vessaan itkemään ja kiroilemaan. KOska sinun anoppisi kuulostaa hankalammalta persoonalta kuin omani, välirikko ei ehkä olisi mahdottomuus.

Nyt kuitenkin toivotan voimia oman miehesi kanssa!!!!! Eihän hän varmasti haluaisi olla naimisiss äitinsä kanssa, pakkohan hänen on se joskus tajuta. On varmasti arka aihe hänelle (niin mun miehellenikin). Mun anoppi kiristää sillä, että hänellä on sairauksia ja " voi kuolla" milloin vain, joten meidän pitää ottaa hänet osaksi ydinperhettämme nyt kun vielä voimme. Todella pirullista! Hän on paremmassa kunnossa kuin kukaan tuntemani kuuskymppinen ja pahoin pelkään että elää pitkään.
Sun miehellä on sitten muut jutut, esim. raha-asiat, jotka huolettaa.
Mutta toivotan ihan älyttömästi tsemppiä sulle ja kaikille teille, joiden elämää anoppi tai appiukko yrittää hallita!!!!!

Verkku81 - 2.4.2007 15:15  (22/37)

VAIKKA

asunto on appivanhempiesi omistuksessa niin tehän te siellä asutte - eivät he. Ei omistusoikeus ole mikään syy alkaa toisten paikkoja siivoamaan.

Sano anopillesi, että nyt riittää. Ei tartte tulla käymään jos kerta teidän siivoaminen ei kelpaa, kun hänen täytyy alkaa siistimään paikkoja.

Mintsi84 - 3.4.2007 18:11  (23/37)

...

Eroa ei tullut, onneks. Olisi ollut hankala asua miehen kanssa samassa kämpässä ja etsiä samalla uutta... Äkkiä olisin jonkun hiirenloukun itselleni ottanut, niin vaikeaksi olisi elämä muuten mennyt. Noh säästyin siltä. Saimme sovittua miehen kanssa riitamme ja yrittää ainakin ymmärtää tilannettani paremmin. Hän siis tosissaan yrittää, tänään hän oli hakenut ihanat leivokset konditoriosta ja keittänyt kahvit, kun tulin töistä. =)

Mutta sitten anoppiin... Hän ei tajua tätä tilannetta ollenkaan meidän näkökulmasta. Hän ajattelee että kun hän kerran omistaa tämän hän saa tehdä täälä mitä haluaa, enkä varsinkaan minä voi häntä kieltää. Hän haluaa olla aina oikeassa, eikä myönnä vaikka tietäisi olevansa väärässä jossakin, hän ei sitä myönnä, ei ikinä. hän on kerrassaan raivostuttava aina oikeassa-tyyppi.

Verkku lue ystävällisesti 15/21 viesti ja mun kirjoittamat viestit. Mutta tässä pointit siitä..... " minä pyysin anopilta anteeksi, kun hän tunsi olevansa loukattu, eikä kokenut olevansa tervetullut meille.... Hän ei vastannut minulle mitään, vaan itki hiljaa ja ESITTI MARTTYYRIÄ!!! Voih nyyh nyyh!!!! Ei hän tajua kuinka loukkaavaa on kun hän siivoilee täälä ja " järjestelee" tavaroita mielensä mukaan mitä kuuluu minnekkin. Hän vain ajattelee että kun hän kerran tämän omistaa hän voi tehdä täälä mitä hän haluaa, myös kajota minun tavaroihin ihan liikaa. Eikä ole auttanut vaikka on kieltänyt. EI HÄN VAIN YMMÄRRÄ TÄTÄ ASIAA; EI VARSINKAAN MINUN NÄKÖKULMASTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ja mieheni ajattelee samoin, että kyllä anoppi saa täälä siivoilla, mutta minun tavaroihin hän ei saa koskea miehen mielestä, vaikka anoppi koskeekin. Eikä mies siitä anopin siivoilusta kyllä tykkää vaikka puolustaakin siinä äitiään.

Nyt kammolla odotan kuinka paljon hän siivoilee kun tulee parin viikon päästä!!!! =( Nyt jo hermoja kiristää siitä.

Auttakkaa ja antakaa neuovja

Merkurius76 - 4.4.2007 9:38  (24/37)

Sympatiat edelleen puolellasi..

Tuo, että miehesi salli sinun pyytää anteeksi äidiltään, vaikka mitään syytä ei ollut, tuntuu tosi pahalta ja voin omasta puolestani sanoa, että en hyväksyisi. Meillä olisi varmaankin sitten ero tullut...

Kun anoppi nyt taas rantautuu teille, niin miehesi on vihellettävä peli heti poikki: nollatoleranssi siivoamisen yms. suhteen. Voitko etukäteen ilmoittaa, että jos miehesi katsoo äitinsä touhuja jälleen läpi sormiensa, sinä pakkaat kamasi ja lähdet vanhemmillesi/ystävillesi ja takaisin on turha huudella? Tai lievemmässä muodossa, et tule takaisin ennen kuin jokainen tavara on entisellä paikallaan? Ymmärtäisikö miehesi sitten, mitä on menettämässä ja mitä antaa äitinsä tehdä omalle elämälleen..?
Tai ihan käytännön keinona, jos piilottaisit kaikki siivousvälineet? Imurit, mopit, rätit ja pesuaineet lukkojen taakse kellariin tai vintille, mihin tahansa. Rupeaako se sitten helmoihinsa pölyjä pyyhkimään..? Kuljet sitkeästi anopin perässä ja jos hän jotakin siirtelee, vartin sisään palautat omalle paikalleen? Tituleeraat appivanhempiasi korostetusti vieraiksi, " meillä ei vieraiden tarvitse siivota" , " meillä ei vieraiden tarvitse osallistua ruuanlaittoon" yms. Pointtina siis, että ovat teillä VIERAINA, eivät kotonaan. Kuulostaa varmaankin lapselliselta, mutta järkipuhe ei tälle ihmiselle perille mene, näin olen ymmärtänyt.

Mintsi84 - 4.4.2007 22:05  (25/37)

Ei anoppi tajua mitään...

Seuraavan kerran kun appivanhemmat tulevat tänne, olen itse töissä. Hermostuttaa jo nyt, että kuinka paljon se siirtelee tavaroita täällä, kun en ole paikalla. Miehelleni on turha puhua järkeä tästä, että kuinka paljon anopin käytös loukkaa minua. Mieheni on ainut lapsi ja pilalle passattu. Hän pitää äitinsä puolta tässä asiassa. Jos uhkaan lähteä, hän varmasti antaa minun mennä eikä estele. =( Napanuora ei ole vielä irronnut, vaikka mieheni väittää että ainakin hänen puoleltaan on ajat sitten... just joo, miks sitten puolustelee äitiään niin hanakasti vaikka voi menettää minut siinä samalla??? Tätä en tajua!!!!

Senkin tempauksen tein jo että siirsin kaikki tavarat takaisin niin kuin itse ne haluan olevan kotonani, kun anoppi oli ne laittanut toisin... niin yllätys yllätys anoppi otti siitä nokkiinsa ja katseli vihaisesti päälleni sanomatta asiasta kuitenkaan sanaakaan. Mutta ei hän tavaroita enää järjestänyt niin hän ne halusi. Kuulin vain mieheni kautta että hän ei oikein tykkänyt.... noh! tämähän on meidän koti.

Mieheni kanssa olen keskustellut, että piilotan alakerran varastoon siivousvälineet, mutta hänen mielestään se on huono juttu. Äitinsä kuulemma etsisi niitä niin kauan, että löytäisi ja siivoisi sitten ja varmasti loukkaantuisi. Joten en tiedä kannattaako sekään???? Toisaalta voisin mielenkiinnosta kokeilla....ehkä? Veikkaan että täälä olisi paikat sitten just eikä melkeen siivottu " kostoksi" ... ja saisin siitä varmasti kuulla anopilta.

Eikä sekään auttanut, kun viimeksi puhuttelin heitä vieraiksi. anoppi järjeteli silti ja tunki itsensä keittiööön muka auttamaan ruuan laitossa. Hän on kuulemma aina tottunut tekemään keittiössä kaikkea.... joopa joo... harvoin siis todella harvoin hän laittaa ruokaa, kun olemme siellä... syömme ulkona,kun vierailemme heillä. Sitten meillä kehtaa tulla sekoittamaan joka soppaa, vaikka pyysin että homma hoituu kyllä minultakin ja tiedän mitä teen seuraavaksi... enkä kaipaa häntä sotkemaan ja neuvomaan. Ei mennyt anopille jakeluun, vaan hän teki taas jälleen kerran niin kuin hän itse halusi.
hänhän on aina oikeassa ja tietää kuinka asiat pitää tehdä. Ei anoppi ymmärrä mitään järkipuhetta!!!!! Mikä sellaiseen ihmiseen sitten menee perille????? Onko hän oikeasti noin tyhmä, loukkaava, kylmä,tunteeton ja julmakin, ettei tajua mitään??????

tyyne35 - 5.4.2007 13:07  (26/37)

Yritä sopeutua

Mun anoppi on tehnyt elämäntyönsa siivoojana ja se homma on hänellä verissä.

Kun syömme meillä ja jos en lakaise pöydän alta murusia ennen häntä pyödästä noustuamme, niin hän tekee sen. Ja siivoaa pöydän ja tiskaa. Hänestä ne hommat kuuluu tehdä heti ruokailun päätyttyä ja sillä hyvä. Hän toimii omassa kodissaan samalla tavalla. No vierailujen aikana keittiö pysyy siistinä. Hänen esimerkkiään seuraten teen samoja hommia hänenkin kodissaan ja tämä järjestely on OK molemmille osapuolille. Ja kun laitan ruokaa, niin kyllä hän jotain hommaa siinä kaipaa ja annan hänelle jotain sopivaa. Minä olen kuitenkin emäntä talossa.

Hän kyselee minulta mitä kotitöitä voisi tehdä sillä välin kun olen töissä ja yleensä sanon, että ei tartte tehdä yhtään mitään. Kuitenkin hän yleensä tekee jotain pientä esim. Kukkasista on pyyhitty pölyt ja nypitty kuivuneet lehdet pois, jääkaappi pesty putipuhtaaksi, viimeksi oli mikro jynssätty. Nämä on mulle ok. Se mikä hiukan haittaa mua, on se, että yleensä anoppi lähtee meiltä maanantaina minun ollessa töissä ja ennen lähtöään imuroi talon, pesee vessan ja pesee käyttämänsä lakanat. No onhan se kiva tulla siistiin kotiin, mutta mun puolesta hän voisi vain lähteä, mun tehtävähän se olisi siivota. Tulee sellanen olo, että jää jotain velkaa hänelle ja pelkään, että anoppi vanhetessaan ei osaa luopua itselleen turhan raskaista töistä.

Sinulle sanoisin, että yritä kestää ja sopeutua. Ei minun anoppini osaa ainakaan olla vaan. Ja kuka sinua käskee menemään huonekaluostoksille anopin kanssa ! Hoida sellaiset asiat pelkästään miehesi kanssa. Teidän asunnossa taitaa olla osa anopin huonekaluja ja osa teidän omia. Ja anna anopin siivota, jos hän haluaa. Eri asia on, jos hän haluaa nuuskia paikkoja.

Jos ajattelen asiaa oman anoppini ja hänen toisen miniänsä kannalta, niin heillä oli jonkin aikaa vastaava tilanne, kunnes miniä osti anopin asunnon. Siellä anoppi kauhisteli (puhui minulle), että miniä antaa kylppärin lattian mennä niin likaiseksi, että eihän sitä voi niin likaiseksi päästää. Eihän sitä saa enää puhtaaksi ja sama juttu, kun sormenjälkiä ei ollu ovenpielistä pyyhitty. Siis haluaako anoppi vain säilyttää asuntonsa arvoa ? Anna hänen tehdä omia siivouksiaan, jos vaan sen siedät.

Voimia sulle ja minä sanoisin, että yritä pysyä anopin kanssa väleissä, vaikka se hankalaa olisikin. Yritä joustaa sopivasti omalta puoleltasi ja jos ei anoppisi jousta, niin yritä opetella sietämään. Onneksi anoppisi asuu kaukana. En suosittele siivousvälineiden piilottamista! Älä tieten tahtoen loukkaa anoppiasi, mutta kerro rauhallisesti ja harkiten mistä et pidä.Voi kyllä olla hankalaa ! Naimisissa olet miehesi kanssa ja se anoppi tuli siinä kaupan päällä, halusit sitä tai et. Toivottavasti anopista on joskus edes apua (tai ei ainakaan haittaa).

Twins08 - 6.4.2007 18:57  (27/37)

-

Minulla ja miehelläni on 5kk poika.. Mieheni äiti ei oo ikinä pitäny musta tavattiin Teemun kanssa joskus nelisen vuotta sitten ja anoppi sillon jo teki selväksi ettei haluu olla mun kans missään tekemisis poikamme kyllä kelpaa anopille mut mua se vihaa yli kaiken.. Teemu aina puolustelee mua äidilleen ja sit ne aina ottaa yhteen siitä asiasta. Koita pärjätä hankalan anoppisi kanssa! Kyllä se siitä joskus rauhottuu tai sitten ei.. Pääasia että miehesi puolustaa sua eikä äitiään..

Minttu-75 - 9.4.2007 20:19  (28/37)

Teepä ensi kerralla näin:

Kun anoppisi kerran joka tapauksessa alkaa siivota, jätä sinä siivoamatta ja sano vain, että ajattelit jättää homman hänelle, kun sinä et sitä osaa kuitenkaan oikein tehdä... Katotaan vain, niin muutaman kerran jälkeen anoppiasi ei huvita enää yhtään siivota :-)

piisinen - 10.4.2007 9:44  (29/37)

Hyvä :)

Minttu-75:

Mä tekisin kans näin :) Ja lähtisin ulos lenkille siksi aikaa että anoppi saa siivota ihan rauhassa :) ..siirteleepä sitten tavaroita yms. nehän voi aina siirtää takaisin anopin poistuttua, en kuitenkaan omaa mieltäni antaisi anopin noin pahasti rassata, anoppihan tuosta vain nautinnon saa kun sinua kiukuttaa.. enkä todella antaisi anopille valtaa vaikuttaa parisuhteeseeni niin että sen anopin takia sekin menisi ja ero tulisi, hui!! Nyt anoppi kyllä näkee että sä hermoilet hänen touhuistaan ja että teillä parisuhde rakoilee ja hän todella taitaa nauttia tilanteesta!

Itse kääntyisin vähän " veemäiseksi" ;) anoppia kohtaan sillain ystävällisessä hengessä kuitenkin..että " ostin oikeen uudet siivousvälineetkin ;)"

Ole nyt hyvänen aika vahva äläkä anna sen anopin noin hermoon käydä :)!!

Puolukanvarpu - 11.4.2007 13:46  (30/37)

minusta tuntuu

että tuollainen anoppi ei jätä puuttumatta teidän keskinäisiin asioihinne vaikka asuisitte ihan ikiomassa asunnossa =(. Heidän omistamassaan asunnossa asumista käyttää vaan tekosyynä että pääsee kommentoimaan joka asiaan jotakin.

Oma äiti on juuri tuollainen. Onneksi välimatkaa on noin 800km. Se vain että sitten joutuukin katsomaan ja kuuntelemaan useamman päivän ja viikon putkeen kun näemme.

huolestunut80 - 30.10.2008 18:08  (31/37)

Tuo kuullosti NIIN tutulta

oli kuin olisin lukenu omaa tekstiä...Paitsi,että mieheni EI tule minun puolelleni. Mieheni puolesta ei ole väliä häärääkö anoppini kuin paljon vain, ei se osaa olla tekemättä mitään. Joo mut meidän kotona ei tarvi mennä jokaikiselle kaapille penkomaan.

Siitä on noussut haloo...ja kohtelen anppia kuulemma törkeästä ja olen loukkaava häntä kohtaan,kun en anna hänen "AUTTAA" meitä.
Kuulen sitä sitten jälkikäteen...kun hän siivos meillä....yms.

Onneks meilläkin asuvat n. 300 km päässä....

Avioeroa olen monesti miettiny...koska mies ei todellakaan puolelleni tule....koska ei asia häntä koske...kyllä äiti saa tehä sitä ja tätä jos haluaa.
Miks se muka loukkaa..yms.
Tuntuu että rakkauteni kuolee miestäni kohtaa joka kerta kun anoppi ja appiukko tulee käymään. Meillä oli alkujaan hyvät välit...kun en alkuun "kehdannu" sanoa,että tuo loukkaa mua. Nyt on 10v. tullut itsetuntoa lisää ja olen sanonut,että se loukkaa ja pahasti,kun anoppi menee ja ottaa esi,m. sukat vaatekaapista ja alkaa niitä järjestelee... Niin nyt on minustakin tullut röykeä ihminen.

Nyt on mulle tullu se periaate,että kyllä käymään saa tulla (eikä kaapeille mennä)...Mutta eipä ole enään lämpimät välit. Iso kuilu on välissä...samoin kun mieheni kanssa aina kun anoppi on meillä.

Totesin yksi kerta,että voi kun koira ois ihana..(jouduimme lopettaa koiramme vuosi sitte, =( oli 13v. ja sairas) Anoppini töksäytti " Ette te koiraa kyllä hanki"
Niin ja mitenkä se asia koskee häntä...?

Ilolla luen,etten ole ainoa,jolla on siivoushullu anoppi...

Meilläkin vaihtelee aina tavaroiden paikkoja....nyt tosin vähentyny,kun otin asian silloin puheeksi.

Jaksamista kaikille ja toivon mukaan meistä ei tule samanlaisia,kun olemme anoppeina....Tuskinpa

Aamuntytär - 7.1.2010 21:46  (32/37)

anopin käytös

Anopillasi ei ole oikeutta tunkeutua teille ja puuttua asioihinne.Hän on yksinkertaisesti huonosti käyttäytyvä ja tunkeileva,ja on korkea aika jo miehesikin oppia tämä.Teidän asuntoonne ei kenenkään ole oikeus tunkeutua.Sinuna kyllä vaatisin joko muuttoa tai vuokrasopimusta.Noin ei voi jatkua,koska anoppi pian tuhoaa suhteenne.Eikö hän todellakaan tajua,että pilaa suhteenne käytöksellänne.Tai sitten teidän vaan pitää osata vetää ne rajat.Taidat olla vielä vähän nuori kun et uskalla selkeästi vetää rajoja?Tsemppiä ja pistä anoppi kuriin!Sen voi tehdä ihan siistikin ilman huutamatta.Sanotte vaan miten asiat on ja jos ei miellyttä,niin ei tarvi tulla kylään.

Gabriellehh - 19.1.2010 9:51  (33/37)

mullakin ongelmia

anopin kanssa... tosin hän ei tuppaa tänne siivoamaan, mutta puuttuu muuten elämään. Ollaan ostamassa tätä taloa missä tällä hetkellä asutaan niin anoppi oli sitä mieltä että meillä ei ole varaa. Lainaa ei kannata ottaa ja millä me muka se maksettaisiin.

Myös lapsen kasvatukseen puuttuu aika kärkkäästi, vaikka mielestäni ainakin olen ihan hyvä äiti. Lapsi saa ruokaa, vaatteita, leluja ja huomiota. Jos ei muuta niin anoppi keksii aina jotakin missä on vikaa. Esim en saisi syöttää lapselleni jogurttia. Lapseni ei saisi omilla 1v. synttäreillään syödä herkkuja! Meillä kuitenkin rajat herkuissa ja niitä saadaan aika harvoin, mutta mielestäni lapsen omat synttärit on päivä jolloin voi herkutella.

Eikä siinä vielä kaikki, meillä on siis poika. Noh anoppi ostaa hänelle vaatteita, josta tietenkin olen kiitollinen, mutta mutta ja mutta. Jotkin niistä vaatteista ovat tytöille suunnattuja housuja, puseroita yms. Ja sitten anoppi ihmettelee miksi niitä ei käytetä.

Lisäksi muistan häistäni selkeimmin sen, että koska kukaan ei enää jaksanut tapella anoppini kanssa sai hän periksi kaiken, eli siis kaiken sellaisen jota en olisi halunnut. Lisäksi 3 vkoa ennen häitä haukkui minut pataluhaksi. IHANAAAAA!!!!!

Mirpu84 - 22.6.2010 15:04  (34/37)

Taitaa anoppisi olla omistushaluinen

Vaikka tää onkin vanha keskustelu, niin vastaan kumminkin. En tiedä kuinka teillä on käynyt miehenne kanssa tänä päivänä,
mutta kun luin sinun juttuasi niin minulle tuli mieleen että anoppisi oikeen yrittää että sulla ja hänen pojallaan menis välit poikki.
Sun miehes ei sen takia uskalla sanoa äidilleen mitään kun on jäänyt äitinsä tossunalle.
Sekin voi olla jos hän on omistushaluinen pojastaan eikä hyväksy ketään sellaista
tämänän puolisoksi jos se ei häntä miellytä.

Muista että sinussa ei ole mitään vikaa =)
Älä syytä itteäs.

mirtsukka - 4.8.2010 23:26  (35/37)

voin sanoa ex-miniänä että kannattaa

alkaa elää omaa elämää. Se on parasta mitä voitte tehdä.
Sinun miestäsi neuvoisin että avata se suu ajoissa ennen kuin koko homma menee päin seiniä ja te olette eronneet kun välit menneet ensin anoppilaan ja sit teidän parisuhde. Kokemusta valitettavasti on.

Lady In Red - 30.8.2010 21:30  (36/37)

Tulipa ihan vain mieleen,

että ensi kerralla kun tulevat, piilota kaikki siivousvälineet! :D Eipä ole millä alkaa huiskia! Kiusaa se on pienikin kiusa, ja jos kyselee vehkeitten perään, niin sanotte vaikka, että ne on lainassa, ku just saitte itte siivottua. Tai mitä vain. Muori tarttee selkeesti kuitenkin herätyksen!