|
|
 Keskiviikko 23.5.2012 - Lyydia, Lyyli
|
REKISTERÖIDY
|
Los Angeles
2.06 m/s
Keskustelut
Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä
» Aihe vapaa
Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu
Viesti
Mitähän lapsuudessani on oikein tapahtunut?
En muista lapsuudesta paljoakaan. Olen nyt terapiassa ja yritän päästä jotenkin mielenterveyshäiriöistäni takaisin elävien kirjoihin... En pysty minkäänlaisiin läheisiin ihmissuhteisiin, minulla ei ole ystäviä eikä puolisoa, perheestä olen täysin vieraantunut. Lapsi on ja hänen kanssaan kykenen läheisyyteen ja hellyyteen kuin ihmeen kaupalla, luojan kiitos!Muistan lapsuudesta sen että pelkäsin ihan kaikkia ihmisiä aivan hirveästi, paniikinomaisesti. Varhaisimmat tällaiset muistot jostain ehkä 5-vuotiaasta kun tuli vieraita käymään. Sitä ennen en muista yhtään mitään.
Äiti ei ole koskaan juuri minusta perustanut, on ollut jopa henkisesti julma ajoittain, mutta yleensä vain kylmä ja välinpitämätön. Isä taas oli aina töissä, en tuntenut koko ihmistä. Sisarukseni ovat tyytyväisiä lapsuuteensa, muistavat ja elävät nyt tasapainoista, hyvää aikuisuutta.
Minä en saa elämääni kasaan millään. Jonkin aikaa asiat sujuvat ja sitten kaikki aina hajoaa. Tutkinto on, töitä en saa, nyt saikulla pipipääni takia. Pelkään sosiaalisia tilanteita, haluaisin hautautua kotiin, ainoaan paikkaan jossa olen turvassa. Mutta miksi on näin? En ymmärrä. Haluaisin olla ehjä. Syy on lapsuudessani, mutta en löydä sitä!
Vastaukset
Mihin miehesi lähti?
Kun lapsi kerran löytyyOli narsisti.
Pitkällisen väkivallantäyteisen suhteen jälkeen pääsin hänestä eroon.ap
Saikulla mistä? Työttömänä olemisesta?
töitä en saa, nyt saikulla pipipääni takiaMiksi sitten alunperin lähdit miehen mukaan?
Lainaus:
Pitkällisen väkivallantäyteisen suhteen jälkeen pääsin hänestä eroon.
ap
Pitkällisen väkivallantäyteisen suhteen jälkeen pääsin hänestä eroon.
ap
Sinuna
puhuisin asiasta äidille. En syyttäisi, vaan kertoisin että haluan selvittää asioita itselleni ja tarvitsisin tietoa siitä, millainen lapsuus minulla oli ja tapahtuiko jotain. Onko äidilläsi mt.ongelmia vai miksi on käyttäytynyt niin julmasti sinua kohtaan? MItä tarkoitat julmuudella? Ei se vyyhti taida purkautua, ennen kuin saat selvyyden sille, millainen lapsuus sinulla on ollut.Muistatko mitään lapsuudestasi? Onko joku vieras tehnyt sinulle jotain? Onko sinua peloteltu tai varoiteltu vieraista ihmisistä? Oletko ollut vähän/paljon vieraiden kanssa tekemisissä? Onko elämässäsi ollut yhtään turvallista aikuista johon turvautua hädän hetkellä?
Niin,hyvä kysymys
Minäkään en muista lapsuudestani mitään eikä palaset loksahda kohdalleen ei. Lapsuuteni oli luultavasti niin surkeaa,etten muista mitään. Todella hämäävää,tuleekohan sitä koskaan muistamaan?Voitko jutella kenenkään muiden sukulaisten kanssa?
Tätien? Serkkujen? Onko isovanhempia vielä elossa?Kiitos järkevästä vastauksesta. :)
Lainaus:
puhuisin asiasta äidille. En syyttäisi, vaan kertoisin että haluan selvittää asioita itselleni ja tarvitsisin tietoa siitä, millainen lapsuus minulla oli ja tapahtuiko jotain. Onko äidilläsi mt.ongelmia vai miksi on käyttäytynyt niin julmasti sinua kohtaan? MItä tarkoitat julmuudella? Ei se vyyhti taida purkautua, ennen kuin saat selvyyden sille, millainen lapsuus sinulla on ollut.
Muistatko mitään lapsuudestasi? Onko joku vieras tehnyt sinulle jotain? Onko sinua peloteltu tai varoiteltu vieraista ihmisistä? Oletko ollut vähän/paljon vieraiden kanssa tekemisissä? Onko elämässäsi ollut yhtään turvallista aikuista johon turvautua hädän hetkellä?
puhuisin asiasta äidille. En syyttäisi, vaan kertoisin että haluan selvittää asioita itselleni ja tarvitsisin tietoa siitä, millainen lapsuus minulla oli ja tapahtuiko jotain. Onko äidilläsi mt.ongelmia vai miksi on käyttäytynyt niin julmasti sinua kohtaan? MItä tarkoitat julmuudella? Ei se vyyhti taida purkautua, ennen kuin saat selvyyden sille, millainen lapsuus sinulla on ollut.
Muistatko mitään lapsuudestasi? Onko joku vieras tehnyt sinulle jotain? Onko sinua peloteltu tai varoiteltu vieraista ihmisistä? Oletko ollut vähän/paljon vieraiden kanssa tekemisissä? Onko elämässäsi ollut yhtään turvallista aikuista johon turvautua hädän hetkellä?
Äidin kanssa ei ole enää oikein mitään välejä, en pysty hänen kanssaan tästä puhumaan. Isä ei tiedä mitään mistään kun ei ollut koskaan paikalla, sisaruksetkin olivat lapsia, olen kysellyt mutteivät muista mitään erityistä.
Kun olin pieni äiti varoitteli kaikista ihmisistä. Hän oli muka se ainoa turvallinen aikuinen. Mutta ei suojellut kuitenkaan. Jos oli vieraita ja joku ivasi tms. ei äiti tehnyt mitään puolustaakseen. Miksi on ollut julma... Toivoi minusta poikaa. Tiedän jopa minkä niminen poika olisin. Julmuus oli sanallista, ja sitä että oli henksesti täydellisen erossa minusta, ei läheisyyttä vaikka sitä hain. Ei äitiä oikeastaan. Ketään muita aikuisia ei ollut, olin aina yksin. Sisarukset kiusasivat, vasta aikuisena ollaan väleissä, ihan hyvissäkin, en kanna heille kaunaa. Muuta en sitten tiedäkään juuri. Elettiin hyvin eristynyttä elämää. Jotain on kuitenkin tapahtunut terapeutin mukaan mikä on laukaissut minussa aktiivisen unohtamisen.
Tyhmää kirjoittaa tästä täällä missä on lähinnä katkeria ja vittuilevia lehmiä, mutta ei minulla muutakaan paikkaa ole missä purkaisin. Kiitos järkevistä vastauksista sellaisia kirjoittaville. :)
ap
Halit AP!
Tuli todella kurja olo puolestasi!Toivon sydämestäni, että saat solmujasi avattua. Kuten sanottu, ehkä kannattaa jutella äidin kanssa, mutta myös muiden sukulaisten. Heillä on usein sellaista tietoa, mitä äiti ei halua/kehtaa kertoa.
Kun kyselet ympäriinsä, saatat saada ehjemmän kokonaiskuvan.
Suku on tosi pieni ja kaikki lähimmät ovat jo kuolleet.
Niin turhauttavaa kun ei tiedä mistä oikein pitäisi toipua. Ei ole alkupistettä mistä lähtisi liikkeelle!ap
Miksi et voi kertoa miksi lähdit narsistimiehen mukaan?
Onko se vittuilua, että kysyy sinulta elämänvaiheista, jotka sinulle faktuaalisesti on tapahtunut?Samoin
Itse en myöskään muista lapsuudesta kuin pari lyhyttä pätkää. Nekin tilanteita joissa olen joutunut häpeämään itseäni. Muutenkin unohdan lähelläkin tapahtuneita asioita. Olen jonkun aikaa tehnyt silloin tällöin meditointiharjoitteita ja nyt pelkään saavani selville jotain kamalaa. Pari päivää sitten muistui ikävä asia nuoruudesta mieleen. Olin tämän jo unohtanut. Mielestäni tuo meditointi nosti sen esiin. Itselläkin mt-ongelmia ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, eikä ystäviä. Perhe on lapsineen. Hautaudun itse kotiini jossa olen turvassa. Lapsuudesta muistan henkistä väkivaltaa. Itse mietin mitä kaikkea lapsuudessani on tapahtunut ja olen lukinnut ne ja unohtanut, mutta nämä tapahtumat elävät sisällä ja sen vuoksi olen se mitä olen.En ennätä kirjoittaa tätä enempää kun joudun lähtemään koneelta. Et ole ainoa jolla on noita ongelmia.
Kiitos! :)
Lainaus:
Tuli todella kurja olo puolestasi!
Toivon sydämestäni, että saat solmujasi avattua. Kuten sanottu, ehkä kannattaa jutella äidin kanssa, mutta myös muiden sukulaisten. Heillä on usein sellaista tietoa, mitä äiti ei halua/kehtaa kertoa.
Kun kyselet ympäriinsä, saatat saada ehjemmän kokonaiskuvan.
Tuli todella kurja olo puolestasi!
Toivon sydämestäni, että saat solmujasi avattua. Kuten sanottu, ehkä kannattaa jutella äidin kanssa, mutta myös muiden sukulaisten. Heillä on usein sellaista tietoa, mitä äiti ei halua/kehtaa kertoa.
Kun kyselet ympäriinsä, saatat saada ehjemmän kokonaiskuvan.
Tämän palstan tuella on minulle iso merkitys, kun ei ole ketään läheisiä...
ap
hei ap
hei ap, hieno juttu, että olet päässyt terapiaan. Oletko sä jutellut terapeuttisi kanssa myös näistä kaikista jutuista? ja kysynyt mitä hän on mieltä, miksi et muista.Minulla tulee lähinnä mieleen se, että ihmisen mieli on sellainen että silloin kun tulee liian rankkoja juttuja, joita ei pysty käsittelemään, niin ne täytyy "unohtaa", ainakin siihen asti kunnes on resursseja ja voimia kohdata ne.
Lapsihan on siinä mielessä avuton, että hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia käsitellä esim traumaattisia kokemuksia ilman tukea. Jotain suurta turvattomuutta sinä olet varmaan joutunut lapsena kokemaan, koska edelleenkin kärsit siitä turvattomuuden tunteesta.
En tiedä, mutta ehkä sinä olet teidän perheessä se herkkä ja tunteva lapsi..sinusta saattaa näyttää että sisaruksesi elelevät tyytyväisenä, mutta ehkä he vaan ovat onnistuneet paremmin kätkemään ja kieltämään sen tosiasian että kaikki ei aina olekkaan ollut niin kaunista ja hyvää.
kannattaa myös muistaa, että sinulla on ollut aikuisuudessakin niitä kokemuksia että maailma ja toiset ihmiset ovat turvattomia (siis vahvistaneet sitä tunnetta sinussa että kehenkään ei voi luottaa) esim juuri lapsesi isän kautta.
sinä tarvitsisit lähellesi sellaisia ihmisiä, jotka voivat osoittaa että kaikki eivät toimi samoin, me voimme saada iloa ja turvaa myös toisistamme ja tukea toisiamme.
juuria asioihisi on varmasti paljon äitisuhteessasi, kuten sitä kuvasitkin. Lapsihan ajattelee luontaisesti että jos äiti ei hänestä osoita pitävänsä, se tarkoittaa että hänessä (siis lapsessa) on jotain vikaa. Ja tämä ajatus jää elämään niin kauan sinussa kunnes saat sitä terapiassa puretuksi.
Miksi nyt kukaan lähtee narsistimiehen mukaan..?
Lainaus:
Onko se vittuilua, että kysyy sinulta elämänvaiheista, jotka sinulle faktuaalisesti on tapahtunut?
Onko se vittuilua, että kysyy sinulta elämänvaiheista, jotka sinulle faktuaalisesti on tapahtunut?
Aika moni lähtee, koska narsistit ovat jumalaisen ihastuttavia ja megahienoja alkuvaiheessa. On isot elkeet ja suuren luokan jutut niin tunneasioissa kuin kaikessa muussakin. Narsistin ikävät puolet ovat alkuaikoina visusti piilossa.
Minusta ap:n kaltainen lytätty lapsipolo on juuri tyypillinen uhri jollekin hyväksikäyttäjälle. Nöyrä ja vaatimaton, ihminen, joka tuntee olonsa kotoisaksi Suuren ja Mahtavan rinnalla. Ap:n äidissähän voisi ajatella olevan narsistisia piirteitä enemmänkin noista julmuusasioista päätellen ja narsistien lapset usein päätyvät suhteisiin narsistien kanssa. Faktuaalisesti.
Tsemppiä, ap!
kuulostaa kuitenkin siltä, että olet löytämässä jotain
Kyllä asia vielä selviää tai ne mahdolliset keinot, joilla asiaa voi paikata. Tuntuu, että vaikeaa on asioita selvittää jos ei muista, mutta olen kuullut tapauksista joissa terapiassa vuosia käynyt alkaa yhtäkkiä muistaa ja asiat räjähtää auki, joka on tietysti tosi rankkaa, mutta eheyttävää.Ehkä et ole vielä sisimmässi antanut lupaa niiden vaikeiden asioiden esille tuloon? Ole rohkea ja kohtaa asiat! zemppiä!
Kiitos vastauksesta. :)
Joo tämä asia on ristiriitainen. Toisaalta ei todellakaan halua muistaa! Mutta jos haluaa eheän elämän se on ainoa vaihtoehto varmaan, jotenkin kohdata se jokin.Itsekin joskus nuorempana kokeilin meditaatiota ja kaikenlaista, mutta tulin siihen tulokseen että en pysty yksin kohtaamaan lapsuuden tapahtumia, se oman tiedostamattoman penkominen oli liian iso riski. Nyt sitten pengon ihanan terapeuttini kanssa. :) Suosittelen samaa muille joilla on tällaisia ongelmia. Itsellä elämä on ihan pysähdyksissä tämän takia, en saa sitä kasaan käymättä näitä asioita läpi. Se tulee viemään pitkään. toivottavasti onnistun. Ja sinä myös jos siihen lähdet. :)
ap
jokainen meistä on jollain tavalla rikki
ap, mä olen myös käynyt ihan terapiassa, mutta pakko tähän sulle vielä heittää sellainen ajatus, että, mua on auttanut myös usko. Siis olen rukoillut, että Jumala eheyttäisi mun sisintäni ja Hän onkin sitä tehnyt sekä yksinollessani, että toisten avulla. Ja ihmeellistä kyllä rukoillessa Jumala on voinut palauttaa mieleeni jonkun kipeän asian /tapahtuman, jota en muistanut ja kun tämän asian on käsitellyt niin sen vaikutukset ovat heikentyneet (esim vaikkapa itsetunto parantunut..) Jumala on ihmeellinen, Hän voi liikkua ajassa taaksepäin ja korjata menneisyydessä tapahtuneita rikkoutumisia meissä.Voi olla, ettei se selviä
Voi olla, ettei lapsuudessasi ole mitään tiettyä yhtä tekoa, tapahtumaa taikka sattumaa, joka on tehnyt sinusta ihmisaran. Ehkä temperamentisi oli herkempi kuin sisarustesi, olit ehkä hieman tarvitsevampi taikka ehkä ilmaisit itseäsi siten, ettei äitisi kyennyt sinua kohtaamaan, ja tästä syystä jouduit äitisi silmätikuksi. Ehkäpä ihan tuo äidin piittaamattomuus, pelottelu ja siitä seurannut turvattomuuden tunne on rikkonut sisimpäsi siinä määrin, ettet muista mitä lapsuudessasi tapahtui.Olen viettänyt myös pelokkaan lapsuuden. Ja nyt aikuisena olen joutunut tekemään työtä itseni kanssa saadakseni itseni ns. elävien kirjoihin. En ole käynnyt terapiassa, vaan olen itse työstänyt omia tunteitani - kuuntelemalla niitä. Nimeämällä, miltä asiat tuntuvat ja miksi. Mistä se pelko oikein kumpuaa, ja minun kohdallani täysin arvaamaton isäni on ollut se suurin pelon aihe. Koskaan ei tiennyt, miten isä reagoi. Tuleeko sieltä huutoa, lyöntejä vaiko halaus. Lisäksi äitini oli täysin kyvytön tukemaan minua, koska hänen mielestään isäni oli hyvä isä, koska isäni ei juo.
Äitini kohtelu on aiheuttanut minulle arvottomuuden tunteita, joiden kanssa vieläkin hieman kamppailen.
Vaikka en muista aivan tarkkaan mitä minulle on tapahtunut, niin kannan sisälläni tunnelmia lapsuuteni ajoista. Olenkin hoitanut itseäni työstämällä noita tunteita. Käynnyt läpi pelkoa ja surua, siten päässyt niiden ylitse. Ei se ole niin vaarallista olla nykyään kauhusta jäykkä, kun minä olen itse se turvallinen aikuinen itselleni. Ja - jos olet kerran kykenevä läheisyyteen lapsesi kanssa niin - jotain hyvää sinulla on ollut siellä lapsuudessasi. Joku se on sinuakin hellinyt edes sen verran, että olet oppinut miten lasta hellitään.
Eikö sisaruksista olisi apua?
Muistaisko joku vanhemmista sisaruksista jotain? Oletko haastatellut?Sä olet varmasti teistä se herkin, joka on kokenut tilanteet vahvempana.
Onko mitään mahdollisuutta, että olis jotain hyväksikäyttöä? Joku maailman noloin juttu? Onko sut jätetty yksi kotiin pidemmäksi aikaa?
Onko sulle käynyt tai tehty jotain niin kamalaa, että olet halunnut sulkea kaiken pois?
Hypnoosi? Meditaatio? Voi olla todella rankkaa, jos jotain muistuu mieleen. Mutta toisaalta, jotenkinhan nuo solmut pitää yrittää aukoa.
Voimia! Toivottavasti saat itsesi pian jaloillesi.
Muista että aurinko paistaa aina, välillä on vain pilviä edessä.
Näinkin olen asiaa miettinyt.
Lainaus:
Voi olla, ettei lapsuudessasi ole mitään tiettyä yhtä tekoa, tapahtumaa taikka sattumaa, joka on tehnyt sinusta ihmisaran. Ehkä temperamentisi oli herkempi kuin sisarustesi, olit ehkä hieman tarvitsevampi taikka ehkä ilmaisit itseäsi siten, ettei äitisi kyennyt sinua kohtaamaan, ja tästä syystä jouduit äitisi silmätikuksi. Ehkäpä ihan tuo äidin piittaamattomuus, pelottelu ja siitä seurannut turvattomuuden tunne on rikkonut sisimpäsi siinä määrin, ettet muista mitä lapsuudessasi tapahtui.
Olen viettänyt myös pelokkaan lapsuuden. Ja nyt aikuisena olen joutunut tekemään työtä itseni kanssa saadakseni itseni ns. elävien kirjoihin. En ole käynnyt terapiassa, vaan olen itse työstänyt omia tunteitani - kuuntelemalla niitä. Nimeämällä, miltä asiat tuntuvat ja miksi. Mistä se pelko oikein kumpuaa, ja minun kohdallani täysin arvaamaton isäni on ollut se suurin pelon aihe. Koskaan ei tiennyt, miten isä reagoi. Tuleeko sieltä huutoa, lyöntejä vaiko halaus. Lisäksi äitini oli täysin kyvytön tukemaan minua, koska hänen mielestään isäni oli hyvä isä, koska isäni ei juo.
Äitini kohtelu on aiheuttanut minulle arvottomuuden tunteita, joiden kanssa vieläkin hieman kamppailen.
Vaikka en muista aivan tarkkaan mitä minulle on tapahtunut, niin kannan sisälläni tunnelmia lapsuuteni ajoista. Olenkin hoitanut itseäni työstämällä noita tunteita. Käynnyt läpi pelkoa ja surua, siten päässyt niiden ylitse. Ei se ole niin vaarallista olla nykyään kauhusta jäykkä, kun minä olen itse se turvallinen aikuinen itselleni. Ja - jos olet kerran kykenevä läheisyyteen lapsesi kanssa niin - jotain hyvää sinulla on ollut siellä lapsuudessasi. Joku se on sinuakin hellinyt edes sen verran, että olet oppinut miten lasta hellitään.
Voi olla, ettei lapsuudessasi ole mitään tiettyä yhtä tekoa, tapahtumaa taikka sattumaa, joka on tehnyt sinusta ihmisaran. Ehkä temperamentisi oli herkempi kuin sisarustesi, olit ehkä hieman tarvitsevampi taikka ehkä ilmaisit itseäsi siten, ettei äitisi kyennyt sinua kohtaamaan, ja tästä syystä jouduit äitisi silmätikuksi. Ehkäpä ihan tuo äidin piittaamattomuus, pelottelu ja siitä seurannut turvattomuuden tunne on rikkonut sisimpäsi siinä määrin, ettet muista mitä lapsuudessasi tapahtui.
Olen viettänyt myös pelokkaan lapsuuden. Ja nyt aikuisena olen joutunut tekemään työtä itseni kanssa saadakseni itseni ns. elävien kirjoihin. En ole käynnyt terapiassa, vaan olen itse työstänyt omia tunteitani - kuuntelemalla niitä. Nimeämällä, miltä asiat tuntuvat ja miksi. Mistä se pelko oikein kumpuaa, ja minun kohdallani täysin arvaamaton isäni on ollut se suurin pelon aihe. Koskaan ei tiennyt, miten isä reagoi. Tuleeko sieltä huutoa, lyöntejä vaiko halaus. Lisäksi äitini oli täysin kyvytön tukemaan minua, koska hänen mielestään isäni oli hyvä isä, koska isäni ei juo.
Äitini kohtelu on aiheuttanut minulle arvottomuuden tunteita, joiden kanssa vieläkin hieman kamppailen.
Vaikka en muista aivan tarkkaan mitä minulle on tapahtunut, niin kannan sisälläni tunnelmia lapsuuteni ajoista. Olenkin hoitanut itseäni työstämällä noita tunteita. Käynnyt läpi pelkoa ja surua, siten päässyt niiden ylitse. Ei se ole niin vaarallista olla nykyään kauhusta jäykkä, kun minä olen itse se turvallinen aikuinen itselleni. Ja - jos olet kerran kykenevä läheisyyteen lapsesi kanssa niin - jotain hyvää sinulla on ollut siellä lapsuudessasi. Joku se on sinuakin hellinyt edes sen verran, että olet oppinut miten lasta hellitään.
Ehkä olen asiassa vielä niin alussa, että on vaikea myöntää että äidillä voisi olla niin hirveän iso merkitys. Mutta kyllähän hänellä on. Etenkin kun hän oli käytännössä ainoa pysyvä aikuiskontaksi koko lapsuuden ajan.
Meillä nähtiin myös satunnaisia raivonpuuskia, mutta halaukset puuttuivat kokonaan. Ehkä niitä on sitten ollut varhaislapsuudessa? En tiedä. Yleensä tunnelma oli jäätävä. Kaikki tunteenilmaisut oli tabu, kotona piti hiipiä ja olla näkymätön, ei saanut tarvita mitään.
Häpeä ja pelko ovat voimakkaita tunnemuistoja, niitä minullakin on. Tunnen niitä lapsuuden tunteita nytkin tätä kirjoittaessani. Se pelko ei koskaan loppunut, ja nyt se pelokas lapsi pitäisi jotenkin rauhoittaa.
Sanoit hyvin että olet nyt itse se aikuinen itsellesi. :) Siihen minäkin yritän päästä. Nyt se lapsi sisälläni on vielä liian kauhuissaan kuullakseen rauhoittelua.
ap
Minullekin tuli mieleen, että herkälle lapselle - ja kelle vain
"riittävä" trauma voisi olla tuollainen jatkuva henkinen yksinäisyys lapsuudessa, äidin selän kääntäminen silloinkin, kun läheisyyttä kipeästi hakee. Ja vierailla pelottelu vielä siihen päälle. Pikkuhiljaa psyyke ei ole enää kestänyt ilman puolustusmekanismia, unohdusta.Minä yrittäisin ap:n sijassa vielä lähestyä äitiä. Mitä menetät ap, jos puhut hänelle näistä asioista? Onko terapeutti ehdottanut äidin konfrontoimista asiassa?
Olen niin onnellinen ap puolestasi siinä että sinulla on oma ihana lapsi, jolle saat olla sellainen äiti kuin olisit itsellesikin kaivannut. Saatte läheisyyttä toisiltanne, ja se on ihana asia. Tsemppiä!
Lainaus:
Voi olla, ettei lapsuudessasi ole mitään tiettyä yhtä tekoa, tapahtumaa taikka sattumaa, joka on tehnyt sinusta ihmisaran. Ehkä temperamentisi oli herkempi kuin sisarustesi, olit ehkä hieman tarvitsevampi taikka ehkä ilmaisit itseäsi siten, ettei äitisi kyennyt sinua kohtaamaan, ja tästä syystä jouduit äitisi silmätikuksi. Ehkäpä ihan tuo äidin piittaamattomuus, pelottelu ja siitä seurannut turvattomuuden tunne on rikkonut sisimpäsi siinä määrin, ettet muista mitä lapsuudessasi tapahtui.
Olen viettänyt myös pelokkaan lapsuuden. Ja nyt aikuisena olen joutunut tekemään työtä itseni kanssa saadakseni itseni ns. elävien kirjoihin. En ole käynnyt terapiassa, vaan olen itse työstänyt omia tunteitani - kuuntelemalla niitä. Nimeämällä, miltä asiat tuntuvat ja miksi. Mistä se pelko oikein kumpuaa, ja minun kohdallani täysin arvaamaton isäni on ollut se suurin pelon aihe. Koskaan ei tiennyt, miten isä reagoi. Tuleeko sieltä huutoa, lyöntejä vaiko halaus. Lisäksi äitini oli täysin kyvytön tukemaan minua, koska hänen mielestään isäni oli hyvä isä, koska isäni ei juo.
Äitini kohtelu on aiheuttanut minulle arvottomuuden tunteita, joiden kanssa vieläkin hieman kamppailen.
Vaikka en muista aivan tarkkaan mitä minulle on tapahtunut, niin kannan sisälläni tunnelmia lapsuuteni ajoista. Olenkin hoitanut itseäni työstämällä noita tunteita. Käynnyt läpi pelkoa ja surua, siten päässyt niiden ylitse. Ei se ole niin vaarallista olla nykyään kauhusta jäykkä, kun minä olen itse se turvallinen aikuinen itselleni. Ja - jos olet kerran kykenevä läheisyyteen lapsesi kanssa niin - jotain hyvää sinulla on ollut siellä lapsuudessasi. Joku se on sinuakin hellinyt edes sen verran, että olet oppinut miten lasta hellitään.
Voi olla, ettei lapsuudessasi ole mitään tiettyä yhtä tekoa, tapahtumaa taikka sattumaa, joka on tehnyt sinusta ihmisaran. Ehkä temperamentisi oli herkempi kuin sisarustesi, olit ehkä hieman tarvitsevampi taikka ehkä ilmaisit itseäsi siten, ettei äitisi kyennyt sinua kohtaamaan, ja tästä syystä jouduit äitisi silmätikuksi. Ehkäpä ihan tuo äidin piittaamattomuus, pelottelu ja siitä seurannut turvattomuuden tunne on rikkonut sisimpäsi siinä määrin, ettet muista mitä lapsuudessasi tapahtui.
Olen viettänyt myös pelokkaan lapsuuden. Ja nyt aikuisena olen joutunut tekemään työtä itseni kanssa saadakseni itseni ns. elävien kirjoihin. En ole käynnyt terapiassa, vaan olen itse työstänyt omia tunteitani - kuuntelemalla niitä. Nimeämällä, miltä asiat tuntuvat ja miksi. Mistä se pelko oikein kumpuaa, ja minun kohdallani täysin arvaamaton isäni on ollut se suurin pelon aihe. Koskaan ei tiennyt, miten isä reagoi. Tuleeko sieltä huutoa, lyöntejä vaiko halaus. Lisäksi äitini oli täysin kyvytön tukemaan minua, koska hänen mielestään isäni oli hyvä isä, koska isäni ei juo.
Äitini kohtelu on aiheuttanut minulle arvottomuuden tunteita, joiden kanssa vieläkin hieman kamppailen.
Vaikka en muista aivan tarkkaan mitä minulle on tapahtunut, niin kannan sisälläni tunnelmia lapsuuteni ajoista. Olenkin hoitanut itseäni työstämällä noita tunteita. Käynnyt läpi pelkoa ja surua, siten päässyt niiden ylitse. Ei se ole niin vaarallista olla nykyään kauhusta jäykkä, kun minä olen itse se turvallinen aikuinen itselleni. Ja - jos olet kerran kykenevä läheisyyteen lapsesi kanssa niin - jotain hyvää sinulla on ollut siellä lapsuudessasi. Joku se on sinuakin hellinyt edes sen verran, että olet oppinut miten lasta hellitään.
Sinun ja äitisi välille ei syntynyt kiintymyssuhdetta
Hän ehkä hoisi sinun fyysiseet tarpeet, mutta ei muita tarpeita. Ei halannut, ei pitänyt sylissä, ei lohduttanut kun kaaduit tai olit kipeä. Aina piti pärjätä, jos ei muuten niin sisulla.Miten se tähän kuuluu?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Hyväksyntää voi saada muiltakin kuin narsisteilta
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Miehessäni samaa
Sanoo, ettei muista lapsuudestaan juuri mitään. Oli joskus suorastaan kummissaan, että pitäisikö muka muistaa?On hyvin sisäänpäin kääntynyt, hänellä ei ole varsinaista parasta kaveria, eikä ketään johon olisi aktiivisesti yhteydessä. Kuitenkin on paljon muuttunut,kun olemme yhdessä käyneet asioita läpi ja välillä stressaavassa tilanteessa surrut omaa "pientä elämää". Mutta aistin, että hänellä on taustalla jotain niin kummaa, ettei se noin vain selviäkään.
Hänen perheensä on jokseenkin poikkeava sosiaalisesti. Pyrkivät kaunistelemaan ja salailemaan asioita perheestään. Monta outoa asiaa on selvinnyt muuta kautta. Hänen äitinsä ei ole ollut aina ihan henkisesti kunnossa, ja isä hyvin kitkerä ja katkera käytökseltään. Mieheni vanhemmat olivat toivoneet miehestäni tyttöä ja olivat laittaneet kaikki tytön jutut valmiiksi, mutta tulikin poika. Tämän kaiken ovat viitsineet ääneen kertoa. Mieheni on myös perheessä se joka on menestynyt hyvin, muttei saa oikeastaan minkäälaista arvostusta. Aina vertaillaan ja väheksytään.
Aluksi otin asiat myös itseeni, kun luulin suhtautumisen johtuvan minusta, miniästä, mutta myöhemmin on selvinnyt, että aina ovat olleet samanlaisia.
Mieheni on 20v. avioliittomme aikana useasti sanonut, ettei tarvitse lapsuudenperhettä, ja sanonut olevansa onnellinen kun on saanut minut ja yhteisen perheemme.
Terapiaa on miettinyt lähiaikoina aktiivisesti.
Toki voi saada, mutta mitä jos ap e tajunnut että mies on narsisti jne jne
Menin minäkin naimisiin miehen kanssa joka 10v myöhemmin paljastui joksihin ihan muuksi.. Minä olin nuori, tyhmä ja rakastunut. Taatusti olisin löytänyt paremman miehen, mutta en tajunnut edes etsiä. Eikä ole tullu mieleenkään että pitäisi alalysoida miksi lähdin hänen matkaan.Lainaus:
Hyväksyntää voi saada muiltakin kuin narsisteilta Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Hyväksyntää voi saada muiltakin kuin narsisteilta Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
fiksuja vastauksia.
Olen kans sitä mieltä että herkemmille ihmisille jää helpommin traumoja. Herkkä ihminen aistii pienetkin ympäristön asiat. Ap:n kohdalla vielä tosi voimakkaat ja rankat asiat.Olet henkisesti pahoinpidelty. Kaltoin kohdeltu.
Eli et ole saanut normaalia kasvua lapsena. Tämä muistamattomuus kaiketi johtuu kuoresta mihin piilouduit lapsena. Koska koit vääryyttä.
Poimi herkkyytesi ja käytä se voimana elämässäsi. Häpeä on myös todella raskas taakka.
Hyvä kun käyt terapiassa! Ajan myötä se tekee sinulle niin hyvää että löydät elämässäsi ilon ja osaat käyttää tuota arvokasta sinääsi.
Totta kai pitäisi analysoida.
Jos lähdet narsistisen/ väkivaltaisen/ juopon/ uskottoman miehen matkaan, niin sen jälkeen koetut kärsimykset ovat OMA VIKASI. On oma vikasi, ettet ottanut kilttiä miestä. Jos et analysoi sitä, niin toistat virheesi myöhemminkin.Lainaus:
Menin minäkin naimisiin miehen kanssa joka 10v myöhemmin paljastui joksihin ihan muuksi.. Minä olin nuori, tyhmä ja rakastunut. Taatusti olisin löytänyt paremman miehen, mutta en tajunnut edes etsiä. Eikä ole tullu mieleenkään että pitäisi alalysoida miksi lähdin hänen matkaan.
Menin minäkin naimisiin miehen kanssa joka 10v myöhemmin paljastui joksihin ihan muuksi.. Minä olin nuori, tyhmä ja rakastunut. Taatusti olisin löytänyt paremman miehen, mutta en tajunnut edes etsiä. Eikä ole tullu mieleenkään että pitäisi alalysoida miksi lähdin hänen matkaan.
Lainaus:
Hyväksyntää voi saada muiltakin kuin narsisteilta Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Hyväksyntää voi saada muiltakin kuin narsisteilta Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Kuulostaa kurjalta. :(
Lainaus:
Sanoo, ettei muista lapsuudestaan juuri mitään. Oli joskus suorastaan kummissaan, että pitäisikö muka muistaa?
On hyvin sisäänpäin kääntynyt, hänellä ei ole varsinaista parasta kaveria, eikä ketään johon olisi aktiivisesti yhteydessä. Kuitenkin on paljon muuttunut,kun olemme yhdessä käyneet asioita läpi ja välillä stressaavassa tilanteessa surrut omaa "pientä elämää". Mutta aistin, että hänellä on taustalla jotain niin kummaa, ettei se noin vain selviäkään.
Hänen perheensä on jokseenkin poikkeava sosiaalisesti. Pyrkivät kaunistelemaan ja salailemaan asioita perheestään. Monta outoa asiaa on selvinnyt muuta kautta. Hänen äitinsä ei ole ollut aina ihan henkisesti kunnossa, ja isä hyvin kitkerä ja katkera käytökseltään. Mieheni vanhemmat olivat toivoneet miehestäni tyttöä ja olivat laittaneet kaikki tytön jutut valmiiksi, mutta tulikin poika. Tämän kaiken ovat viitsineet ääneen kertoa. Mieheni on myös perheessä se joka on menestynyt hyvin, muttei saa oikeastaan minkäälaista arvostusta. Aina vertaillaan ja väheksytään.
Aluksi otin asiat myös itseeni, kun luulin suhtautumisen johtuvan minusta, miniästä, mutta myöhemmin on selvinnyt, että aina ovat olleet samanlaisia.
Mieheni on 20v. avioliittomme aikana useasti sanonut, ettei tarvitse lapsuudenperhettä, ja sanonut olevansa onnellinen kun on saanut minut ja yhteisen perheemme.
Terapiaa on miettinyt lähiaikoina aktiivisesti.
Sanoo, ettei muista lapsuudestaan juuri mitään. Oli joskus suorastaan kummissaan, että pitäisikö muka muistaa?
On hyvin sisäänpäin kääntynyt, hänellä ei ole varsinaista parasta kaveria, eikä ketään johon olisi aktiivisesti yhteydessä. Kuitenkin on paljon muuttunut,kun olemme yhdessä käyneet asioita läpi ja välillä stressaavassa tilanteessa surrut omaa "pientä elämää". Mutta aistin, että hänellä on taustalla jotain niin kummaa, ettei se noin vain selviäkään.
Hänen perheensä on jokseenkin poikkeava sosiaalisesti. Pyrkivät kaunistelemaan ja salailemaan asioita perheestään. Monta outoa asiaa on selvinnyt muuta kautta. Hänen äitinsä ei ole ollut aina ihan henkisesti kunnossa, ja isä hyvin kitkerä ja katkera käytökseltään. Mieheni vanhemmat olivat toivoneet miehestäni tyttöä ja olivat laittaneet kaikki tytön jutut valmiiksi, mutta tulikin poika. Tämän kaiken ovat viitsineet ääneen kertoa. Mieheni on myös perheessä se joka on menestynyt hyvin, muttei saa oikeastaan minkäälaista arvostusta. Aina vertaillaan ja väheksytään.
Aluksi otin asiat myös itseeni, kun luulin suhtautumisen johtuvan minusta, miniästä, mutta myöhemmin on selvinnyt, että aina ovat olleet samanlaisia.
Mieheni on 20v. avioliittomme aikana useasti sanonut, ettei tarvitse lapsuudenperhettä, ja sanonut olevansa onnellinen kun on saanut minut ja yhteisen perheemme.
Terapiaa on miettinyt lähiaikoina aktiivisesti.
Meillä myös kulissien ylläpitäminen oli aina hyvin tärkeää. Ikävät asiat peiteltiin jopa omilta lapsilta! Esimerkiksi isoisän sodanaikainen itsemurha selvisi meille vasta kun isoäiti kuoli muutama vuosi sitten.
On ikävää että aikuisena joutuu käyttämään niin paljon aikaa ja energiaa tällaisten asioiden miettimiseen. Onneksi miehelläsi on sinut tukenaan! :)
ap
Tällä on kyllä enemmän selvitettävää kuin ap:llä...
Lainaus:
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Sulla tuntuu olevan sitten selkeä ajatus minkä halaut vastaukseksi miksi toinen lähtee narsisitin matkaan? Kun sen selvittämisen pitäisi olla ensimmäinen ja selkein asia ap:llä?
Mitähän oikein ajattelet ap:n narsistiin rakastumisen tarkoittavan? Että ap rakastatu itunnekylmään ja ivalliseen mieheen?
Kerropa sinä meille, mitä oikein haet hokemalla tuota narsistimiehen valinnan syitä jotka pitäisi osata selvittää ennen kuin mitään lapsuutta ymmärtää?
Fiksuna ihmisenä
kerro mistä tunnistan ihmisen joka ei petä minua avioliittomme aikana ikinä, eikä muutenkaan muutu mihinkään negatiiviseen suuntaan? Minulla kun ei sitä kristallipalloa ole..Lainaus:
Totta kai pitäisi analysoida.
Jos lähdet narsistisen/ väkivaltaisen/ juopon/ uskottoman miehen matkaan, niin sen jälkeen koetut kärsimykset ovat OMA VIKASI. On oma vikasi, ettet ottanut kilttiä miestä. Jos et analysoi sitä, niin toistat virheesi myöhemminkin.
Totta kai pitäisi analysoida.
Jos lähdet narsistisen/ väkivaltaisen/ juopon/ uskottoman miehen matkaan, niin sen jälkeen koetut kärsimykset ovat OMA VIKASI. On oma vikasi, ettet ottanut kilttiä miestä. Jos et analysoi sitä, niin toistat virheesi myöhemminkin.
Sen selvittäminen on tärkeää
koska narsistimiehiin usein rakastuvat juuri ne, jotka kaikkein vähiten pystyvät narsistille sanomaan vastaan ja jotka kaikkein eniten tuhoutuvat narsistin kynsissä. Eli juuri ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat kilttiä ja välittävää miestä, rakastuvat kaikkein eniten narsistiin. Totta kai on tärkeää analysoida, miksi rakastuu narsistiin. Silloin saa tietää mikä päässä heittää. Mielenterveyden häiriöstähän siinä on kyse, kun juuri se, joka eniten tarvitsisi rakastavaa miestä, rakastuu täysin päinvastaiseen.Lainaus:
Sulla tuntuu olevan sitten selkeä ajatus minkä halaut vastaukseksi miksi toinen lähtee narsisitin matkaan? Kun sen selvittämisen pitäisi olla ensimmäinen ja selkein asia ap:llä?
Mitähän oikein ajattelet ap:n narsistiin rakastumisen tarkoittavan? Että ap rakastatu itunnekylmään ja ivalliseen mieheen?
Kerropa sinä meille, mitä oikein haet hokemalla tuota narsistimiehen valinnan syitä jotka pitäisi osata selvittää ennen kuin mitään lapsuutta ymmärtää?
Lainaus:
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Sulla tuntuu olevan sitten selkeä ajatus minkä halaut vastaukseksi miksi toinen lähtee narsisitin matkaan? Kun sen selvittämisen pitäisi olla ensimmäinen ja selkein asia ap:llä?
Mitähän oikein ajattelet ap:n narsistiin rakastumisen tarkoittavan? Että ap rakastatu itunnekylmään ja ivalliseen mieheen?
Kerropa sinä meille, mitä oikein haet hokemalla tuota narsistimiehen valinnan syitä jotka pitäisi osata selvittää ennen kuin mitään lapsuutta ymmärtää?
En minä voi tietää sitä
Itse teidän narsisteja rakastavien täytyy analysoida itseänne, että mikä päässä heittää.Lainaus:
kerro mistä tunnistan ihmisen joka ei petä minua avioliittomme aikana ikinä, eikä muutenkaan muutu mihinkään negatiiviseen suuntaan? Minulla kun ei sitä kristallipalloa ole..
kerro mistä tunnistan ihmisen joka ei petä minua avioliittomme aikana ikinä, eikä muutenkaan muutu mihinkään negatiiviseen suuntaan? Minulla kun ei sitä kristallipalloa ole..
Lainaus:
Totta kai pitäisi analysoida.
Jos lähdet narsistisen/ väkivaltaisen/ juopon/ uskottoman miehen matkaan, niin sen jälkeen koetut kärsimykset ovat OMA VIKASI. On oma vikasi, ettet ottanut kilttiä miestä. Jos et analysoi sitä, niin toistat virheesi myöhemminkin.
Totta kai pitäisi analysoida.
Jos lähdet narsistisen/ väkivaltaisen/ juopon/ uskottoman miehen matkaan, niin sen jälkeen koetut kärsimykset ovat OMA VIKASI. On oma vikasi, ettet ottanut kilttiä miestä. Jos et analysoi sitä, niin toistat virheesi myöhemminkin.
Kuule. en minä rakastunut narsistiin.
Miehelleni tuli ihan muita ongelmia. Miten olisin voinut ne ennakoida ja miten nyt analysoin miksi lähdin hänen mukaansa?Lainaus:
Itse teidän narsisteja rakastavien täytyy analysoida itseänne, että mikä päässä heittää.
Itse teidän narsisteja rakastavien täytyy analysoida itseänne, että mikä päässä heittää.
Lainaus:
kerro mistä tunnistan ihmisen joka ei petä minua avioliittomme aikana ikinä, eikä muutenkaan muutu mihinkään negatiiviseen suuntaan? Minulla kun ei sitä kristallipalloa ole..
kerro mistä tunnistan ihmisen joka ei petä minua avioliittomme aikana ikinä, eikä muutenkaan muutu mihinkään negatiiviseen suuntaan? Minulla kun ei sitä kristallipalloa ole..
Lainaus:
Totta kai pitäisi analysoida.
Jos lähdet narsistisen/ väkivaltaisen/ juopon/ uskottoman miehen matkaan, niin sen jälkeen koetut kärsimykset ovat OMA VIKASI. On oma vikasi, ettet ottanut kilttiä miestä. Jos et analysoi sitä, niin toistat virheesi myöhemminkin.
Totta kai pitäisi analysoida.
Jos lähdet narsistisen/ väkivaltaisen/ juopon/ uskottoman miehen matkaan, niin sen jälkeen koetut kärsimykset ovat OMA VIKASI. On oma vikasi, ettet ottanut kilttiä miestä. Jos et analysoi sitä, niin toistat virheesi myöhemminkin.
Miksi täällä joku hokee tuota narsisti juttua. Ap käy terapiassa jossa asiaa on varmaan puitu
Joku on oppinut uuden sanan
Lainaus:
Miksi täällä joku hokee tuota narsisti juttua. Ap käy terapiassa jossa asiaa on varmaan puitu
Miksi täällä joku hokee tuota narsisti juttua. Ap käy terapiassa jossa asiaa on varmaan puitu
Hoen asiaa siksi, että
narsistisen/ väkivaltaisen/ uskottoman miehen kanssa tapahtuvat ikävyydet eivät johdu miehestä. Ne johtuvat siitä naisesta, joka rakastui paskaan mieheen. Itse jos valitsee rakastua sellaiseen, niin oma vika se on. Ja sen verran iso vika onkin, että kannattaa jonkun verran uhrata aikaa asian tarkasteluun.Lainaus:
Miksi täällä joku hokee tuota narsisti juttua. Ap käy terapiassa jossa asiaa on varmaan puitu
Miksi täällä joku hokee tuota narsisti juttua. Ap käy terapiassa jossa asiaa on varmaan puitu
öh... taitaa olla itseltäs xanorit lopussa
Lainaus:
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Öö..
Eli oli minun vikani että mies petti minua 10 v avioliiton jälkeen? No niinpä tietysti, av:llahan kaikki on aina naisen vika..Pitääkin maanantaina soittaa terveyskeskukseen ja tilata aika lääkärille että pääsee analysoimaan miksi aikoinaan rakastuin moiseen enkä nähnyt tulevaisuuteen.
Lainaus:
Hoen asiaa siksi, että narsistisen/ väkivaltaisen/ uskottoman miehen kanssa tapahtuvat ikävyydet eivät johdu miehestä. Ne johtuvat siitä naisesta, joka rakastui paskaan mieheen. Itse jos valitsee rakastua sellaiseen, niin oma vika se on. Ja sen verran iso vika onkin, että kannattaa jonkun verran uhrata aikaa asian tarkasteluun.
Hoen asiaa siksi, että narsistisen/ väkivaltaisen/ uskottoman miehen kanssa tapahtuvat ikävyydet eivät johdu miehestä. Ne johtuvat siitä naisesta, joka rakastui paskaan mieheen. Itse jos valitsee rakastua sellaiseen, niin oma vika se on. Ja sen verran iso vika onkin, että kannattaa jonkun verran uhrata aikaa asian tarkasteluun.
Lainaus:
Miksi täällä joku hokee tuota narsisti juttua. Ap käy terapiassa jossa asiaa on varmaan puitu
Miksi täällä joku hokee tuota narsisti juttua. Ap käy terapiassa jossa asiaa on varmaan puitu
Taitaa sinullakin olla vähän analysoitavaa miessuhteissa
Se on kovaa kun joutuu katsomaan totuutta silmästä silmään ja myöntämään, että ihan oma vika, olisin voinut rakastua kivaankin mieheen, mutta itse valitsin kusipään.Lainaus:
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Lainaus:
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
kiitti ap.
Lainaus:
Lainaus:
Sanoo, ettei muista lapsuudestaan juuri mitään. Oli joskus suorastaan kummissaan, että pitäisikö muka muistaa? On hyvin sisäänpäin kääntynyt, hänellä ei ole varsinaista parasta kaveria, eikä ketään johon olisi aktiivisesti yhteydessä. Kuitenkin on paljon muuttunut,kun olemme yhdessä käyneet asioita läpi ja välillä stressaavassa tilanteessa surrut omaa "pientä elämää". Mutta aistin, että hänellä on taustalla jotain niin kummaa, ettei se noin vain selviäkään. Hänen perheensä on jokseenkin poikkeava sosiaalisesti. Pyrkivät kaunistelemaan ja salailemaan asioita perheestään. Monta outoa asiaa on selvinnyt muuta kautta. Hänen äitinsä ei ole ollut aina ihan henkisesti kunnossa, ja isä hyvin kitkerä ja katkera käytökseltään. Mieheni vanhemmat olivat toivoneet miehestäni tyttöä ja olivat laittaneet kaikki tytön jutut valmiiksi, mutta tulikin poika. Tämän kaiken ovat viitsineet ääneen kertoa. Mieheni on myös perheessä se joka on menestynyt hyvin, muttei saa oikeastaan minkäälaista arvostusta. Aina vertaillaan ja väheksytään. Aluksi otin asiat myös itseeni, kun luulin suhtautumisen johtuvan minusta, miniästä, mutta myöhemmin on selvinnyt, että aina ovat olleet samanlaisia. Mieheni on 20v. avioliittomme aikana useasti sanonut, ettei tarvitse lapsuudenperhettä, ja sanonut olevansa onnellinen kun on saanut minut ja yhteisen perheemme. Terapiaa on miettinyt lähiaikoina aktiivisesti.
Meillä myös kulissien ylläpitäminen oli aina hyvin tärkeää. Ikävät asiat peiteltiin jopa omilta lapsilta! Esimerkiksi isoisän sodanaikainen itsemurha selvisi meille vasta kun isoäiti kuoli muutama vuosi sitten. On ikävää että aikuisena joutuu käyttämään niin paljon aikaa ja energiaa tällaisten asioiden miettimiseen. Onneksi miehelläsi on sinut tukenaan! :) apSanoo, ettei muista lapsuudestaan juuri mitään. Oli joskus suorastaan kummissaan, että pitäisikö muka muistaa? On hyvin sisäänpäin kääntynyt, hänellä ei ole varsinaista parasta kaveria, eikä ketään johon olisi aktiivisesti yhteydessä. Kuitenkin on paljon muuttunut,kun olemme yhdessä käyneet asioita läpi ja välillä stressaavassa tilanteessa surrut omaa "pientä elämää". Mutta aistin, että hänellä on taustalla jotain niin kummaa, ettei se noin vain selviäkään. Hänen perheensä on jokseenkin poikkeava sosiaalisesti. Pyrkivät kaunistelemaan ja salailemaan asioita perheestään. Monta outoa asiaa on selvinnyt muuta kautta. Hänen äitinsä ei ole ollut aina ihan henkisesti kunnossa, ja isä hyvin kitkerä ja katkera käytökseltään. Mieheni vanhemmat olivat toivoneet miehestäni tyttöä ja olivat laittaneet kaikki tytön jutut valmiiksi, mutta tulikin poika. Tämän kaiken ovat viitsineet ääneen kertoa. Mieheni on myös perheessä se joka on menestynyt hyvin, muttei saa oikeastaan minkäälaista arvostusta. Aina vertaillaan ja väheksytään. Aluksi otin asiat myös itseeni, kun luulin suhtautumisen johtuvan minusta, miniästä, mutta myöhemmin on selvinnyt, että aina ovat olleet samanlaisia. Mieheni on 20v. avioliittomme aikana useasti sanonut, ettei tarvitse lapsuudenperhettä, ja sanonut olevansa onnellinen kun on saanut minut ja yhteisen perheemme. Terapiaa on miettinyt lähiaikoina aktiivisesti.
Kuulostaa samanlaiselta. Kaikki sairaudet ja kuolinsyyt on systemaattisesti salattu. Olin avioliittomme alussa aivan hämmentýnyt kaikesta. En voinut ymmärtää mitenkään jonkun voivan kohdella lastaan kuin he miestäni. Kärsin ensimmäiset kuusi vuotta itkun kanssa. Luulin olevani syyllinen johonkin, jota minulle ei kerrota. He kohdistivat se välinpitämättömyyden niin voimakkaasti koko perheeseemme. Ja mieheni oli niin kuin mitään outoa ei olisi, silloin harvoin kun oli heidän seurassaan. Silloin aloin ihmetellä tosissaan, joku toinen olisi lähtenyt eikä olisi palannut.
moikkkaa
Mä en tiedä mun lapsuudesta paljoakaan, jos jotain kysyn niin kukaan "ei muista" mitään. Sen verran olen muualta kuullut, että mutsi ja faija vaan ryyppäs mun ollessa vauva, jätti mut ihan yksin kotiin ja toisinaan olin missä lie juopoilla hoidossa, niin ettei itsekään tienneet missä olin.. Kumpikin vanhemmista on ilmeisesti myös ajellut kännissä minun ollessa kyydissä, kuulemma "pöllähtänyt ojaan" autoillessaan useammankin kerran. Siitä lienee peräisin hirveä ahdistus auton kyydissä ollessa!Väkivaltaa, alkoholia ja huumeita on minun lapsuus ollut täynnä, siltäkin osin mitä muistan.
Turha lienee kertoa, kuinka paljon saan ahdistus ja paniikkikohtauksia. Jos joku vähääkään korottaa ääntään menen shokkiin. Pelkään silmälasipäisiä miehiä, jotenkin alitajuntaisesti. Tiedä häntä mistä se tulee.
Minulla on myös ihmeellisiä muistikuvia jostain ajalta ennen neljättä ikävuottani. Muistan ihan hassuja juttuja, lähinnä turvattomuuden tunteen ja jotain ihan kivojakin tapahtumia. Moni väitää ettei ole mahdollista muistaa, mutta minä kyllä muistan..
Inhottavaa kaikkien teidänkin puolesta tää suomalainen tapa salailla ja "unohtaa" kaikki. On äärimmäisen vaikeaa päästä yli, ja koittaa rakentaa parisuhdetta toisen ihmisen kanssa, sellaisen, jolla ei ole näitä kokemuksia.
vänkyti vänkyti
Lainaus:
Se on kovaa kun joutuu katsomaan totuutta silmästä silmään ja myöntämään, että ihan oma vika, olisin voinut rakastua kivaankin mieheen, mutta itse valitsin kusipään.
Se on kovaa kun joutuu katsomaan totuutta silmästä silmään ja myöntämään, että ihan oma vika, olisin voinut rakastua kivaankin mieheen, mutta itse valitsin kusipään.
Lainaus:
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Lainaus:
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Jaa sä ootkin vaan joku pakkomielteinen provokaattori. Ja ihan tiedoksesi, että mulla on oikein hyvä suhde kiltin miehen kanssa. Ja vaikka ei olisikaan, niin toi sun hyökkäävä asenteesi tässä mättää. Olen ihan samaa mieltä siitä, että jos on ollut paskassa suhteessa niin on hyvä miettiä omaakin osuuttaan siihen. Mutta se miten asian tuot esiin ja miten kuvittelet juuri tuon SINUN ajatuksesi ratkaisevan koko jutun on fanaattista ja provosoivaa. Varmastikin tahallaan. Provoilijoiden keidashan tämä palsta on.
Ap:lle tsemppiä:)
Kiitos vastauksista! :)
Kannustuksenne tulee tarpeeseen. :)Salailu on tosiaan vahingollista, jotenkin ne asiat kuitenkin aina meihin ihmisiin vaikuttavat. En edes usko että se on mitään suojelua, ainakaan meillä. Pelkkää häpeää.
Nyt lähden nukkumaan ja yritän nähdä rohkaisevia unia. Ehkä tämä elämä jotenkin aikanaan helpottuu.
Tsemppiä myös kaikille teille avuliaille ja ihanille palstattarille!
ap
Ei sinun minulle tarvitse mitään vakuutella
Ihan omalta kannaltasi se analysointi on tärkeää. Sinun parastasi minä tässä ajattelen, ja ap:n.Lainaus:
Jaa sä ootkin vaan joku pakkomielteinen provokaattori. Ja ihan tiedoksesi, että mulla on oikein hyvä suhde kiltin miehen kanssa. Ja vaikka ei olisikaan, niin toi sun hyökkäävä asenteesi tässä mättää. Olen ihan samaa mieltä siitä, että jos on ollut paskassa suhteessa niin on hyvä miettiä omaakin osuuttaan siihen. Mutta se miten asian tuot esiin ja miten kuvittelet juuri tuon SINUN ajatuksesi ratkaisevan koko jutun on fanaattista ja provosoivaa. Varmastikin tahallaan. Provoilijoiden keidashan tämä palsta on.
Ap:lle tsemppiä:)
Lainaus:
Se on kovaa kun joutuu katsomaan totuutta silmästä silmään ja myöntämään, että ihan oma vika, olisin voinut rakastua kivaankin mieheen, mutta itse valitsin kusipään.
Se on kovaa kun joutuu katsomaan totuutta silmästä silmään ja myöntämään, että ihan oma vika, olisin voinut rakastua kivaankin mieheen, mutta itse valitsin kusipään.
Lainaus:
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Lainaus:
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Jaa sä ootkin vaan joku pakkomielteinen provokaattori. Ja ihan tiedoksesi, että mulla on oikein hyvä suhde kiltin miehen kanssa. Ja vaikka ei olisikaan, niin toi sun hyökkäävä asenteesi tässä mättää. Olen ihan samaa mieltä siitä, että jos on ollut paskassa suhteessa niin on hyvä miettiä omaakin osuuttaan siihen. Mutta se miten asian tuot esiin ja miten kuvittelet juuri tuon SINUN ajatuksesi ratkaisevan koko jutun on fanaattista ja provosoivaa. Varmastikin tahallaan. Provoilijoiden keidashan tämä palsta on.
Ap:lle tsemppiä:)
Ei sinun minulle tarvitse mitään vakuutella
Ihan omalta kannaltasi se analysointi on tärkeää. Sinun parastasi minä tässä ajattelen, ja ap:n.Lainaus:
Jaa sä ootkin vaan joku pakkomielteinen provokaattori. Ja ihan tiedoksesi, että mulla on oikein hyvä suhde kiltin miehen kanssa. Ja vaikka ei olisikaan, niin toi sun hyökkäävä asenteesi tässä mättää. Olen ihan samaa mieltä siitä, että jos on ollut paskassa suhteessa niin on hyvä miettiä omaakin osuuttaan siihen. Mutta se miten asian tuot esiin ja miten kuvittelet juuri tuon SINUN ajatuksesi ratkaisevan koko jutun on fanaattista ja provosoivaa. Varmastikin tahallaan. Provoilijoiden keidashan tämä palsta on.
Ap:lle tsemppiä:)
Lainaus:
Se on kovaa kun joutuu katsomaan totuutta silmästä silmään ja myöntämään, että ihan oma vika, olisin voinut rakastua kivaankin mieheen, mutta itse valitsin kusipään.
Se on kovaa kun joutuu katsomaan totuutta silmästä silmään ja myöntämään, että ihan oma vika, olisin voinut rakastua kivaankin mieheen, mutta itse valitsin kusipään.
Lainaus:
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Lainaus:
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Jaa sä ootkin vaan joku pakkomielteinen provokaattori. Ja ihan tiedoksesi, että mulla on oikein hyvä suhde kiltin miehen kanssa. Ja vaikka ei olisikaan, niin toi sun hyökkäävä asenteesi tässä mättää. Olen ihan samaa mieltä siitä, että jos on ollut paskassa suhteessa niin on hyvä miettiä omaakin osuuttaan siihen. Mutta se miten asian tuot esiin ja miten kuvittelet juuri tuon SINUN ajatuksesi ratkaisevan koko jutun on fanaattista ja provosoivaa. Varmastikin tahallaan. Provoilijoiden keidashan tämä palsta on.
Ap:lle tsemppiä:)
sä oot niin ilmiselvä provo, että et onnistu edes provosoimaan tuolla enää
Lainaus:
Ihan omalta kannaltasi se analysointi on tärkeää. Sinun parastasi minä tässä ajattelen, ja ap:n.
Ihan omalta kannaltasi se analysointi on tärkeää. Sinun parastasi minä tässä ajattelen, ja ap:n.
Lainaus:
Jaa sä ootkin vaan joku pakkomielteinen provokaattori. Ja ihan tiedoksesi, että mulla on oikein hyvä suhde kiltin miehen kanssa. Ja vaikka ei olisikaan, niin toi sun hyökkäävä asenteesi tässä mättää. Olen ihan samaa mieltä siitä, että jos on ollut paskassa suhteessa niin on hyvä miettiä omaakin osuuttaan siihen. Mutta se miten asian tuot esiin ja miten kuvittelet juuri tuon SINUN ajatuksesi ratkaisevan koko jutun on fanaattista ja provosoivaa. Varmastikin tahallaan. Provoilijoiden keidashan tämä palsta on.
Ap:lle tsemppiä:)
Lainaus:
Se on kovaa kun joutuu katsomaan totuutta silmästä silmään ja myöntämään, että ihan oma vika, olisin voinut rakastua kivaankin mieheen, mutta itse valitsin kusipään.
Se on kovaa kun joutuu katsomaan totuutta silmästä silmään ja myöntämään, että ihan oma vika, olisin voinut rakastua kivaankin mieheen, mutta itse valitsin kusipään.
Lainaus:
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Lainaus:
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Jos ap osaisi edes ripauksen analysoida sitä, miksi piti narsistia parhaimpana miehenä, niin ehkäpä se kertoo hänen menneisyydestäänkin jotain. Mutta ei ap halua analysoida omia tekojaan, tai ei osaa. Ihan toivoton tapaus. Suosittelen kunnon Xanor kuuria, kaikki muu on ihan hukkaan heitettyä ap:n kohdalla.
Lainaus:
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Ehkä ap haki hyväksyntää ja sai sitä suhteen alussa mieheltä. Tarvitaanko muita syitä?
Lainaus:
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
On se näköjään tosi vaikeata kertoa, miksi lähdit narsistin mukaan Ei taida tulla sun itseanalyyseistä mitään, kun et edes tuota pysty analysoimaan.
Siis mikä helvetti sun ongelmas on? Hyökit täällä ap:n kimppuun niin kuin jokin yleinen syyttävä, aggressiiviseen sävyyn. Jos yrityksesi on "auttaa" ap:ta ymmärtämään itseään tuon miessuhteen kautta, niin kovin on hyökkäävä ja vittumainen asenteesi siihen nähden. Ja jostakin ihmeen syystä kuvittelet omistavasi jonkin viisasten kiven kun kuvittelet, että kaikki lähtisi aukeamaan kun vain osaisi analysoida juuri niin kuin sinä haluat. SINÄ olet nyt keksinyt, että juuri nyt pitää ap:n vastata SINULLE miessuhteestaan, ja jos ei vastaa (ja vieläpä mitä pikimmiten) niin hyökit kimppuun niin kuin viimeistä päivää. Ihme tyyppi.
Jaa sä ootkin vaan joku pakkomielteinen provokaattori. Ja ihan tiedoksesi, että mulla on oikein hyvä suhde kiltin miehen kanssa. Ja vaikka ei olisikaan, niin toi sun hyökkäävä asenteesi tässä mättää. Olen ihan samaa mieltä siitä, että jos on ollut paskassa suhteessa niin on hyvä miettiä omaakin osuuttaan siihen. Mutta se miten asian tuot esiin ja miten kuvittelet juuri tuon SINUN ajatuksesi ratkaisevan koko jutun on fanaattista ja provosoivaa. Varmastikin tahallaan. Provoilijoiden keidashan tämä palsta on.
Ap:lle tsemppiä:)
Länkytä siis ihan keskenäsi vaan, ei sua kukaan tässä ota tosissaan.
Saanko kysyä,
miksi olet varma, että vain lapsuuttasi selvittämällä voit saavuttaa henkistä hyvinvointia ja eheyttä?En siis millään tavalla kiistä lapsuuden merkityksellisyyttä tai sitä, että sen selvittäminen saattaa olla sinulle paras keino "eheytyä". Pohdin vain, että joissain tapauksissa myös muut parantumisen tiet ja terapiakeinot johtavat hyviinkin lopputuloksiin. Kaikillahan ei ole mahdollisuutta saada koskaan selville, mitä lapsuudessa on tapahtunut. Oliko terapeuttisi, tai kenen ammattilaisen kanssa nyt olitkaan keskustellut, siis sitä mieltä, että lapsuuden selvittäminen on ainut tie?
Itse olen miettinyt näitä asioita paljonkin sekä koulutuksen että henk.koht. kokemusten kautta. En ole mikään ratkaisukeskeisen terapian kannattaja, ja uskon kyllä psykoanalyytisten menetelmien tarpeellisuuteen, mutta olen siitä huolimatta pohdiskellut myös sitä, että joskus, siis joissain tapauksissa, voisi ehkä olla hyvä päästää irti lapsuudesta ja menneisyydestä, ja keskittyä hoitamaan sitä ihmistä joka nyt on.
On tottakai tärkeää selvittää, jos mahdollista, mistä omat haavat kumpuavat. Itse olen kuitenkin vuosia sitten löytänyt avun haavoihini juuri siitä, että tietoisesti "päästin irti" menneisyydestä. Tein sovinnon sen asian kanssa, että en voi muuttaa mennyttä, en omia enkä toisten tekoja, ja keskityin siihen ihmiseen, joka olen tänään. Nykyään olen onnellinen ja tasapainoinen.
En tiedä oliko tästä sekavasta sepustuksesta sinulle mitään apua. Toivon joka tapauksessa sulle voimaa, ap!
joo
Lainaus:
miksi olet varma, että vain lapsuuttasi selvittämällä voit saavuttaa henkistä hyvinvointia ja eheyttä?
En siis millään tavalla kiistä lapsuuden merkityksellisyyttä tai sitä, että sen selvittäminen saattaa olla sinulle paras keino "eheytyä". Pohdin vain, että joissain tapauksissa myös muut parantumisen tiet ja terapiakeinot johtavat hyviinkin lopputuloksiin. Kaikillahan ei ole mahdollisuutta saada koskaan selville, mitä lapsuudessa on tapahtunut. Oliko terapeuttisi, tai kenen ammattilaisen kanssa nyt olitkaan keskustellut, siis sitä mieltä, että lapsuuden selvittäminen on ainut tie?
Itse olen miettinyt näitä asioita paljonkin sekä koulutuksen että henk.koht. kokemusten kautta. En ole mikään ratkaisukeskeisen terapian kannattaja, ja uskon kyllä psykoanalyytisten menetelmien tarpeellisuuteen, mutta olen siitä huolimatta pohdiskellut myös sitä, että joskus, siis joissain tapauksissa, voisi ehkä olla hyvä päästää irti lapsuudesta ja menneisyydestä, ja keskittyä hoitamaan sitä ihmistä joka nyt on.
On tottakai tärkeää selvittää, jos mahdollista, mistä omat haavat kumpuavat. Itse olen kuitenkin vuosia sitten löytänyt avun haavoihini juuri siitä, että tietoisesti "päästin irti" menneisyydestä. Tein sovinnon sen asian kanssa, että en voi muuttaa mennyttä, en omia enkä toisten tekoja, ja keskityin siihen ihmiseen, joka olen tänään. Nykyään olen onnellinen ja tasapainoinen.
En tiedä oliko tästä sekavasta sepustuksesta sinulle mitään apua. Toivon joka tapauksessa sulle voimaa, ap!
miksi olet varma, että vain lapsuuttasi selvittämällä voit saavuttaa henkistä hyvinvointia ja eheyttä?
En siis millään tavalla kiistä lapsuuden merkityksellisyyttä tai sitä, että sen selvittäminen saattaa olla sinulle paras keino "eheytyä". Pohdin vain, että joissain tapauksissa myös muut parantumisen tiet ja terapiakeinot johtavat hyviinkin lopputuloksiin. Kaikillahan ei ole mahdollisuutta saada koskaan selville, mitä lapsuudessa on tapahtunut. Oliko terapeuttisi, tai kenen ammattilaisen kanssa nyt olitkaan keskustellut, siis sitä mieltä, että lapsuuden selvittäminen on ainut tie?
Itse olen miettinyt näitä asioita paljonkin sekä koulutuksen että henk.koht. kokemusten kautta. En ole mikään ratkaisukeskeisen terapian kannattaja, ja uskon kyllä psykoanalyytisten menetelmien tarpeellisuuteen, mutta olen siitä huolimatta pohdiskellut myös sitä, että joskus, siis joissain tapauksissa, voisi ehkä olla hyvä päästää irti lapsuudesta ja menneisyydestä, ja keskittyä hoitamaan sitä ihmistä joka nyt on.
On tottakai tärkeää selvittää, jos mahdollista, mistä omat haavat kumpuavat. Itse olen kuitenkin vuosia sitten löytänyt avun haavoihini juuri siitä, että tietoisesti "päästin irti" menneisyydestä. Tein sovinnon sen asian kanssa, että en voi muuttaa mennyttä, en omia enkä toisten tekoja, ja keskityin siihen ihmiseen, joka olen tänään. Nykyään olen onnellinen ja tasapainoinen.
En tiedä oliko tästä sekavasta sepustuksesta sinulle mitään apua. Toivon joka tapauksessa sulle voimaa, ap!
Tuo on muuten ihan hyvä pointti, ja minäkin olen miettinyt joskus samaa asiaa. Ehkä parasta on kohtuus. Menneisyyden tapahtumat voivat auttaa ymmärtämään sitä, millaisia ongelmia on nykyisyydessä. Se voi tuoda oivalluksen, että "minä en olekaan viallinen vaan reaktioni/oireeni on ihan ymmärrettävä ottaen huomioon historiani".
Toisaalta ei pahatkaan oireet ymmärtääkseni aina tarkoita sitä, että menneisyydessä olisi joitakin yksittäisiä traumaattisia juttuja, jotka oireita nyt aiheuttavat. Kuten joku taisi tuolla aiemmin kirjoittaakin, niin henkilön temperamentti on vain voinut olla herkempi jne, ja nykyisyyden oireet voivat olla monien "sattumien" ja olosuhteiden summia. Eli välttämättä sieltä menneisyydestä ei löydykään mitään spesifiä syytä, vaikka kuinka kaivelisi. Ehkä se lapsuus on vain ollut tunneilmapiiriltään niin huono ja stressaava, että niitä muistikuvia ei sen takia niin hirveästi ole.
Itse siis kannatan jonkinlaista balanssia sen menneisyyden tutkailemisen ja nykyisyyteen & tulevaisuuteen suuntautumisen välillä. Olen omassa elämässäni huomannut, että ihan vain elämällä elämääni saan uudenlaisia positiivisia kokemuksia, jotka auttavat yli vanhoista traumoista ja ongelmista. Positiiviset kokemukset sinällään eheyttävät, ilman että tarvitsee välttämättä mennä sen menneisyyden kautta. Noh, tämä on tietenkin yksilöllistä ja varmaan riippuu tapauksesta miten oleellista se menneisyyden pohtiminen on. Jonkin verran sitä varmaan kannattaa tehdä itse kunkin, kunhan ei täysin jää pyörimään menneisyyteen ja unohda elää nykyisyyttä. Kuitenkin se nykyisyys sinällään voi parantaa, jos sieltä löytää sellaisia positiivisia kokemuksia, joita ei ole aiemmin saanut.
Uutta vauva.fi:ssä
Uusimmat keskustelut
- > Näin käy jos homot pääsevät naimisiin:
- > 3-vuotias kuoli yksin!!
- > Miksei uuden lastensairaalan rakentamiseksi voida järjestää keräystä?
- > Vieraatkin lapset saavat leikkiä taloyhtiön pihalla!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
- > Juoko puolisonne tai te joka vapaailta alkoholia?
- > Taloyhtiön LEIKKIPAIKKA on kaille avoin!
- > Voiko opettajalle antaa viinipullon lahjaksi?
Uusimmat blogikirjoitukset
- > Mitä kysyä bloggaajalta?
- > Pyöränistuin vapauttaa
- > Unihäiriöitä
- > Imetyskeskustelu,
- > 24. Viikko
- > Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?
- > Saako lasta tukistaa?
© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot
