|
|
 Keskiviikko 23.5.2012 - Lyydia, Lyyli
|
REKISTERÖIDY
|
Los Angeles
4 m/s
Keskustelut
Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä
» Aihe vapaa
Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu
Viesti
Ylireagoinko mä muka? (vauva + isä = mahdotonta!!!)
Eli siis yritän vetää lyhyesti kun kerran kellokin jo ties mitä (MELKEIN KOLME!!!) mutta en vaan saa itse unta kun mietin ja mietin mitä tänään (tai siis eilen) tapahtui:olimme lähdössä perheemme kesken kauppaan, menin edeltä autolle kolmen lapsemme kanssa, mieheni tuli perästä kantaen neljättä lastamme (kuopus 6kk) turvakaukalossa. Mies muisti että hänen sähkötupakkansa on on työautossa joten hän jätti vauvamme keskelle parkkista ja lähti toiselle parkkiselle jossa hänen työautonsa seisoi parkissa.
Itse laitoin vöihin muita lapsia kun huomasin auton ikkunasta turvakaukalon ja siellä pötköttelevän lapsemme keskellä parkkipaikkaa (lisättäköön että kaukalo oli kurvissa johon tullaan tiukan mutkan takaa)
Hain kaukalon ( ja siinä mukana olleen lapsemme tietenkin) ja annoin miehen kuulla kunniansa ajattelemattomuudestaan.
Mieheni mielestä ylireagoin ja liioittelin koko jutun, mutta omasta mielestäni keskellä parkkipaikkaa nököttävää turvakaukaloa jossa on lapsi ei voi välttämättä joku muu autoilija huomata joka kurvaa parkkikselle omaan ruutunsa + lisäksi tämä lumi ja jää pidentävät pysähtymisen matkaa.
Mieheni mielestä olen nyt siis asioita suurenteleva sekopää, mitä mieltä olette te?
YLIREAGOINKO?
Vastaukset
O_o
Jos ei ole provo, niin etpä todellakaan ylireagoi. Liikkuuko sen miehen päässä mitään? Siis maassako keskellä parkkista se laps oli? Järkytys.Maassa oli
ja siis ei keskellä semmoista suurta kenttä parkkista vaan parkkis on semmoinen "hevosenkengän muotoinen" alue ja siis siinä ihan mistä kaikki kurvaa paikoilleen niin siihen tuo mies sen kaukalon jätti.Pitkin iltaa hoki " oo nyt hiljaa, ketä muka sattu" "mitään ei käynny" etc.fraaseja kun oon sille paasannut ja nyt sitten ennen kun se meni nukkumaan niin sillä ilmeisesti (?) meni hermot ja se haukku mut mielenvikaiseksi, hulluksi ja että aina kuulemma ylireagoin ja suurentelen asioita. Ja joo myönnän, että nyt takerruin tähän asiaan, MUTTA kun mä näin sen pahana, huonona ja huolestuttavana!
Et ylireagoi
ja voisin hyvin kuvitella itsenikin olevan aivan järkyttynyt vastaavanlaisessa tapauksessa. (voin siis hyvin kuvitella että vastaavanlainen tapahtuis meillekin!!)mutta toisaalta sun on ihan turhaa jankuttaa tuosta enää miehelle, mies varmasti (?!) tietää tehneensä väärin, eikä vastaavanlaista enää tapahdu. Eli ihan perherauhan säilyttämisen vuoksi anna asian jo olla :)
Herramunjee
Herranjumala! Jos minä olisin sinä, olisin varmaan pimahtanut niin että olis nyrkit heiluneet!Taisi jäädä herralla aivot oikein kunnolla narikkaan. Et todellakaan ylireagoinut!
Toivottavasti miehesi ymmärsi minkä mokan teki. Voi olla että hän on nyt niin ärtyisä sen takia että häntä nolottaa tosi paljon, kun tajusi mitä tuli tehtyä. Ja syytä onkin!
no
ulkopuolinen olis tehnyt lastensuojeluilmoituksen ja aivan aiheesta. Käsittämätön ukko!Et todellakaan ylireagoi!!!
Aivan käsittämätön teko mieheltäsi ja onneksi huomasit vauvan ajoissa.Et ylireagoi,
mutta koska mitään vakavaa ei onneksi päässyt tapahtumaan, voisit jutella miehesi kanssa kaikess sovussa ja sopia asian, "antaa anteeksi". Kaikki me teemme joskus huolimattomuudessamme pahojakin virheitä ja mies aivan varmasti tiesi tehneensä virheen, mutta varmasti oli niin nolona, että päätti lähteä moiselle puolustuskannalle. Jutelkaa rauhassa, pyydä sinäkin anteeksi, että kilahdit, luultavasti mieskin tulee sitten vastaan ja on ihan samaa mieltä siitä, että teki virheen.Onko miehesi tavallisesti yhtä huolimaton
Onko miehellesi muutenkin tupakka tärkeämpi kuin lapsi?Jos tuo on vain yksittäinen sattumus kerran elämässä, niin yrittäisin unohtaa. Onko miehellesi muutenkin elämän pienet nautinnot, kuten tupakka niin tärkeitä että mukana oleva vauva tipahtaa täsmälleen niille jalansijoille?
Kysy ihan rauhallisesti ja ystävällisesti, että onko miehen mielestä todellakin vauvasta huolehtiva äiti hänen mielestään hullu ja mielenvikainen?
Normaalisti kai ajatellaan päin vastoin.
No et todellaakaan ylireagoi.
Miehs on idiooti ja vain hyvällä tuurilla vauvalle ei tapahtunut mitään.Ja vielä idiootimpi on jos ei tajua asiaa sanomallakaan.
En tuollaiselle uskaltais enää lapsia jättää, jos ei todellakaan ole tajunnut tehneensä todella väärin.
Ei sullakaan taida kaikki muumit olla kotona.
Lainaus:
mutta koska mitään vakavaa ei onneksi päässyt tapahtumaan, voisit jutella miehesi kanssa kaikess sovussa ja sopia asian, "antaa anteeksi". Kaikki me teemme joskus huolimattomuudessamme pahojakin virheitä ja mies aivan varmasti tiesi tehneensä virheen, mutta varmasti oli niin nolona, että päätti lähteä moiselle puolustuskannalle. Jutelkaa rauhassa, pyydä sinäkin anteeksi, että kilahdit, luultavasti mieskin tulee sitten vastaan ja on ihan samaa mieltä siitä, että teki virheen.
mutta koska mitään vakavaa ei onneksi päässyt tapahtumaan, voisit jutella miehesi kanssa kaikess sovussa ja sopia asian, "antaa anteeksi". Kaikki me teemme joskus huolimattomuudessamme pahojakin virheitä ja mies aivan varmasti tiesi tehneensä virheen, mutta varmasti oli niin nolona, että päätti lähteä moiselle puolustuskannalle. Jutelkaa rauhassa, pyydä sinäkin anteeksi, että kilahdit, luultavasti mieskin tulee sitten vastaan ja on ihan samaa mieltä siitä, että teki virheen.
Kun nyt ei sattunut mitään, voidaan asia unohtaa, just joo. Jos mies ei todellakaan tajau tehneensä mitään väärää, ei tuollaista voi unohtaa. Montako kertaa on aikaisemmin tehnyt tuon tai vastaavaa jäämättä kiinni. Ja montako kertaa aikoo sen toistaa, kun siinä ei mitään väärää ollut.
ap:n ei todellakaan tule pyytää anteeksi kilahtamistaan, koska ihan täysin systä kilahti.
jossitellaan..
Jos nyt jotain olisi sattunut niin kallis hinta olisi tupakalle tullut. Jotenkin ihmetyttää et miksei mies kantanut sitä vauvaa mukana sinne autolle tupakkaa hakemaan. Eihän tuon ikäinen paina juuri mitää vielä niin kyllä luulisi jaksavan kantaa mukana, vaihtoehtoja tietysti ois ollu useampiakin. Mies valitsi huonoimman vaihtoehdon eikä tainnut etes tajuta kuin ison riskin otti. :(Et ylireakoinut mutta varmaan yksi sanominen olisi riittänyt? Tarviko siitä asiasta oikeesti koko ilta puhua niin kauan että mies hermostui. Luulis että kun yhesti tiukasti sanoo miehelle et antaa olla viimenen kerta niin tajuais?
asian vierestä vielä...
Sähkötupakka on kyllä melkonen terveysriski, melkeempi pahempi entä normaali tupakka.Et ylireagoi
Mää luin tätä melkein kauhusta jäykkänä! Mut voisko olla niin, että sun miehes tajus itsekin kuinka ison virheen teki ja säikähti, nyt sitte yritti hyökkäävällä tavalla puolustautua? Toi nyt tuli vaan mieleen, mutta itse kyllä varmaan kävelisin ukon perässä ja saarnaisin pitkän aikaa.tarkennus
13 jatkaa. Siis sydänkohtauksen riski.:(Ap on täysin oikeassa.
Mutta joillekin isille se (sähkö)tupakka nyt vaan on tärkeämpi kuin oma lapsi.ap tässä
Mies oli aamulla luikkinut töihin kaikessa hiljaisuudessa jo ennen työvuoron alkua, eli ilmeisesti asia vaivaa häntä itseäänkin.Ketuttaa vaan kun itse pelästyin tuota tilannetta, näin jo sielunisilmin kuinka siihen voisi kurvata auto vauhdilla ja pieni olisi jäänyt alle, meinaa itku tulla kun maalailen täällä piruja seinille. Mietin että onneksi ei käynyt mitään, mutta mitä jos..ja tiedän ettei jossittelu tosiaan auta, mutta on vaan semmoinen fiilis että voinko olla naimissa noin ajattelemattoman ihmisen kanssa.
No eiköhän tää mun "jeesustelu" tästä laannu ajan kanssa, mutta ei kyllä ihan heti.
Kaikkihan me virheitä tehdään, mutta ei silti lasten hengellä saa leikkiä.
Saas nähdä kuuluuko miehestä koko työpäivän aikana, ehkä mä teen ekan siirron ja soitan hälle ja kysyn vaikka miten töissä sujuu..
ap.
Olen ehdottomasti oikeassa
ja miehesi oli tosi ajattelematon. Mutta kun ajattelen omaa miestäni, niin hän voisi reagoida vähän samaan tapaan kuin sinun miehesi. Toki myöntäisi tehneensä väärin mutta jos raivoaisin ja jankkaisin hänelle koko illan niin varmasti hermostuisi ja alkaisi syyttelemään minua.En siis sano etteikö reaktiosi olisi ollut täysin oikeutettu mutta sinuna ottaisin asian vielä kerran ihan rauhallisesti puheeksi ja sanoisin, että ei ollut tarkoitus pillastua mutta pelästyit vain niin kovin ja selittäisin vielä kerran miksi tuo on tosi vaarallista. Ja sanoisin että asia on sillä loppuunkäsitelty, kunhan mies muistaa jatkossa olla varovaisempi. Ja pyytäisin vielä anteeksi, olettaen tietysti että mieskin pyytäisi. Tällainen lähestymistapa yleensä takaa sen että mies osaa olla jatkossa hieman yhteistyökykyisempi.
Tyhmä ja vaarallinen juttu kaikkineen,
mutta ei siitä vihaa kannata ylläpitää, eli olet jo kilaroinut asiasta, eiköhän se riitä, turhaa jatkaa, eli anna anteeksi, se oli typerä virhe, mutta onneksi mitään ei sattunut.Et ylireagoinut. Miehet on jotenkin ajattelemattomia.
Oma mieheni teki klassikon eli unohti vauvan kaukalossaan meidän pihatielle postilootan viereen. Pakkasi autoon kaks muuta lasta ja mökillä tarvittavaa tavarat mut unohti vauvan! Ehti jopa ajaa toistakymmentä kilometriä ennenkuin hoksas, että jotakin puuttuu. Onneks naapuri tuli pihalle jonkun aikaa sen jälkeen kun mies oli kaasuttanut matkoihinsa ja poimi vauvan talteen. Mies ei ymmärtänyt yhtään, miksi olin vihainen kun naapuri soitti mulle töihin.Toiseksi vanhimman lapsen mies unohti kerran kaukaloon ostoskärryyn isossa kauppakeskuksessa.
Joskus sitä ihmettelee, miten v---a on voinut väsätä lapsia noin lahopäisen tyypin kanssa!
Hei
Mieheni teki aikoinaan vastaavanlaisen tempauksen, jota en ala nyt kertomaan mutta joka vaivasi minua pitkään, ja josta silloin kirjoitin miehelle kirjeen. Erona oli, että ei oltu vielä naimisissa eikä omia lapsia ollut. Pohdiskelin silloin (myös öisin ja ahdistuneenakin), minkälainen isä mies mahdollisesti olisi lapsilleen - tai yleensäkin voisinko luottaa hänen harkintakykyynsä. Nyt vuosia myöhemmin ei voisi rakastavampi isä lapsilleen olla, ja on monissa asioissa paljon suojelevampi kuin minä! En tiedä mahtaako edes muistaa aikaisempaa tapahtumaa, enkä ala muistuttelemaankaan kun ei ole siihen mitään syytä. On asioita joista on eri näkemykset ja toisaalta ei kaikkea aina tule ajatelleeksi, mutta niistä voi keskustella tarvittaessa. Esim. joku ei näe mitään vaaraa siinä että lapsi on autossa kaupassakäynnin ajan, tai että lapsi leikkii yksin toisessa huoneessa, tai ulkoilee yksin, tai kiipeää tuolille, tai askartelee saksilla itsekseen, tai että astianpesukoneessa on puukot terä ylöspäin. Toiselle kaikki edellämainitut ovat valtavia vaaranpaikkoja. Tietenkin lapsen jättäminen keskelle parkkipaikkaa on vaarallista joka tapauksessa, mutta yrittäkää ymmärtää mitä tarkoitan :)Kuulostaa ap siltä että
olette innostuksissanne menneet haukkaamaan liian suuren palan ja tehneet liikaa lapsia. Alkakaa nyt viimeistään käyttämään ehkäisyä, seuraava vauva saa tulla aikaisintaan kun nykyinen on koulussa jo. Olen huomannut että mitä useampi lapsi perheessä on, sitä huonommin kaikista huolehditaan. Tapahtunut oli siis molempien teidän syytä, kun kohtelette lapsianne metritavarana ettekä yksilöinä.Samaa mieltä
(vaikkakin lainatun viestin otsikko oli aika huvittava: "Olen ehdottomasti oikeassa") :DLainaus:
ja miehesi oli tosi ajattelematon. Mutta kun ajattelen omaa miestäni, niin hän voisi reagoida vähän samaan tapaan kuin sinun miehesi. Toki myöntäisi tehneensä väärin mutta jos raivoaisin ja jankkaisin hänelle koko illan niin varmasti hermostuisi ja alkaisi syyttelemään minua.
En siis sano etteikö reaktiosi olisi ollut täysin oikeutettu mutta sinuna ottaisin asian vielä kerran ihan rauhallisesti puheeksi ja sanoisin, että ei ollut tarkoitus pillastua mutta pelästyit vain niin kovin ja selittäisin vielä kerran miksi tuo on tosi vaarallista. Ja sanoisin että asia on sillä loppuunkäsitelty, kunhan mies muistaa jatkossa olla varovaisempi. Ja pyytäisin vielä anteeksi, olettaen tietysti että mieskin pyytäisi. Tällainen lähestymistapa yleensä takaa sen että mies osaa olla jatkossa hieman yhteistyökykyisempi.
ja miehesi oli tosi ajattelematon. Mutta kun ajattelen omaa miestäni, niin hän voisi reagoida vähän samaan tapaan kuin sinun miehesi. Toki myöntäisi tehneensä väärin mutta jos raivoaisin ja jankkaisin hänelle koko illan niin varmasti hermostuisi ja alkaisi syyttelemään minua.
En siis sano etteikö reaktiosi olisi ollut täysin oikeutettu mutta sinuna ottaisin asian vielä kerran ihan rauhallisesti puheeksi ja sanoisin, että ei ollut tarkoitus pillastua mutta pelästyit vain niin kovin ja selittäisin vielä kerran miksi tuo on tosi vaarallista. Ja sanoisin että asia on sillä loppuunkäsitelty, kunhan mies muistaa jatkossa olla varovaisempi. Ja pyytäisin vielä anteeksi, olettaen tietysti että mieskin pyytäisi. Tällainen lähestymistapa yleensä takaa sen että mies osaa olla jatkossa hieman yhteistyökykyisempi.
ylireagoit
siinä mielessä, että jauhat ja jankutat samaa asiaa koko illan. Siinä lähtee jo asiasta sanomisen tehoki. Kun pysäyttäisit miehesi rauhassa, kunnolla ja sanoisit aian yhden kerran painokkaasti, niin pitäisi riittää! Tunnekuohun vallassa hilluminen on ymmärrettävää, mutta rasittavaa ja turhaa.Et ylireagoi
olen itsekin sitä mieltä, ettei vauvoja isille hoitoo kuin vähäksi aikaa vaan. Isät ovat helpommin ajattelemattomia.Näytä miehellesi tämä ketju
Jospa sitten tajuaisi? Kyllä se ihan todellinen vaaratilanne oli! Ei turvakaukaloa jätetä keskelle parkkista! Ihan aiheesta suutuit.Oops!
No mutta tokihan minä olenkin ehdottomasti aina oikeassa. :D -se jota lainasitLainaus:
(vaikkakin lainatun viestin otsikko oli aika huvittava: "Olen ehdottomasti oikeassa") :D
(vaikkakin lainatun viestin otsikko oli aika huvittava: "Olen ehdottomasti oikeassa") :D
Et ylireagoinut millään lailla
mua väänsi oikein kunnolla sydänalasta kun luin juttusi. Jos et olisi ollut paikalla ja auto olisi tullut siihen..., teidän lapsi olisi nyt enkelien luona.Sun on syytäkin olla raivona! Vastuutonta käytöstä!
Jos lapsi olisi jäänyt auton alle,
miehesi olisi saanut syytteen heitteillejätöstä ja kuolemantuottamuksesta.joo
Ehkä miehesi säikähti itsekin ja sen takia pyytää sua lopettamaan nalkutukaen.mä ihmettelen, mikä aivokääpiä on sulla miehenä
jos yhden kerran asiasta sanominen ei mene ja keluun, vaan siitä pitää jankata koko ilta.olisko niin, että mies kyllä tajusi ekasta sanomisesta, olleensa ajattelematon, mutta hermostui sun jatkuvasta jankkauksestas. ylireagoitko? et ja juu.
et
ylireagoi siinä, että miehesi töppäsi pahasti. Mutta ajattelepa asiaa toisin päin. Sulle käy joku tosi, tosi paha kämmi. Mies naputtaa sulle siitä ihan koko illan. Mikään selitys ei kelpaa, koska selitystä ei tietty ole, paha kämmi vaan. Ja mies ei lopeta sitä natkutusta, koska on järkyttynyt. Mitä teet? Että sanoisin, että anna asian jo olla. Sä purat nyt vaan järkytystäsi siihen mieheen, joka on ehkä myös järkyttynyt kämmistään. Jos miehelläsi sen sijaan on yleisemminkin tapana tehtdä vastaavia temppuja juttu on toki toinen, mutta väitän, että siihenkään ei natkutus auta.Täytyy todeta, että aika paska äijä...
...ensinnäkin toi oli niin typerä moka jonkun TUPAKAN takia! Luojan kiitos oli onnea matkassa, eikä käynyt pahemmin. Todellakin se kaukalo olisi varmaan jäänyt paikalle kurvaavalta autoilijalta huomaamatta ja vaikka olisi huomannutkin, niin olisiko ehtinyt jarruttaessaan saada auton pysähtymään näillä keleillä... No, onni oli matkassa, luojan kiitos!Mutta toisekseen, millä oikeudella haukkuu sua mielenvikaiseksi, kun aiheesta raivoat? Se, että kiistää tehneensä väärin ja kun alkaa vielä haukkumaan sua, sehän pahentaa tilannetta vain entisestään.
Todella typerä ukko, ei voi muuta sanoa!
Mies teki tosi tyhmästi ja sinä
suutuit ihan oikeutetusti.Mutta. Mieti jos tilanne olisi toisinpäin. Tekisit jonkun tosi pahan mokan, mutta mitään pahaa ei kävisi. Luultavasti tietäisit itse mokannesi. Mutta, asialle ei voisi enää tehdä mitään.
Mitäs se auttaisi että toinen nalkuttaisi? Ei mitään. Toivottavasti miehesi tajusi mokanneensa ja on ensi kerralla tarkkaavaisempi.
Sinä voit sanoa asiasta kerran. Okei, neljä. Mutta sitten, vaihdetaan aihetta.
ilmiselvästi...
tupakat oli tärkeämpiä kuin lapsi ja sen turvallisuus! :(KYLLÄ! Haloo, ei ihme, että miehesi on hermostunut
ja karannut töiden ääreen. Olet selvästi nalkuttanut asiasta läpi illan aivan tauotta. Ja mitä sinä nyt yhä edelleen vaan asiaa jauhat?Äijä mogas, mutta anna olla jo! Tuskin te nyt minkäään super-marketin pihan parkkiksella olette olleet, vaan rauhallisella kotiparkkiksella. Asiaa mitenkään vähättelemättä, mutta rauhoitu nyt jo!
Ap on ihminen joka ei itse koskaan mokaa.
Mies on tehnyt väärin, mutta mitä se jankuttaminen auttaa? Vai haluaako ap eron yhden mokan takia? Voi se vahinko käydä joskus ap:lle, jää turvavyö lapselle laittamatta tms.kysyin miehistä mielipidettä
kysyin mieheltäni mitä mieltä on tästä jutusta ja hän sanoi että olisi kauhuissaan jos näkisi jonkun tekevän noin ja josolisi tuttu niin nalkuttaisi itsekin asiasta seuraavat 20 vuotta.Exäni reagoi juuri noin,
ilmeisesti joidenkin ihmisten tapa reagoida mokiinsa vähättelemällä niitä. Vaikka itse ymmärtäisi miten vakavasta asiasta on kysymys niin sen sijaan että myöntäisisi "joo, ymmärrän että mokasin, se oli tyhmästi tehty" vähättelee "ää, ei se mitään ollut, älä nyt vouhkaa turhasta". Siinä vaan antaa itsestään kuvan että on täysi idiootti ja välinpitämätön.
Meilläkin oli sen miljoona riitaa tuosta syystä, kun toinen ei koskaan myöntänyt tehneensä mitään väärin. Sitten alkaa ajatella että toinen on täysi imbesilli johon ei voi luottaa yhtään vaan pitäisi kokoajan katsoa perään.
Lainaus:
Kun nyt ei sattunut mitään, voidaan asia unohtaa, just joo. Jos mies ei todellakaan tajau tehneensä mitään väärää, ei tuollaista voi unohtaa. Montako kertaa on aikaisemmin tehnyt tuon tai vastaavaa jäämättä kiinni. Ja montako kertaa aikoo sen toistaa, kun siinä ei mitään väärää ollut.
ap:n ei todellakaan tule pyytää anteeksi kilahtamistaan, koska ihan täysin systä kilahti.
Lainaus:
mutta koska mitään vakavaa ei onneksi päässyt tapahtumaan, voisit jutella miehesi kanssa kaikess sovussa ja sopia asian, "antaa anteeksi". Kaikki me teemme joskus huolimattomuudessamme pahojakin virheitä ja mies aivan varmasti tiesi tehneensä virheen, mutta varmasti oli niin nolona, että päätti lähteä moiselle puolustuskannalle. Jutelkaa rauhassa, pyydä sinäkin anteeksi, että kilahdit, luultavasti mieskin tulee sitten vastaan ja on ihan samaa mieltä siitä, että teki virheen.
mutta koska mitään vakavaa ei onneksi päässyt tapahtumaan, voisit jutella miehesi kanssa kaikess sovussa ja sopia asian, "antaa anteeksi". Kaikki me teemme joskus huolimattomuudessamme pahojakin virheitä ja mies aivan varmasti tiesi tehneensä virheen, mutta varmasti oli niin nolona, että päätti lähteä moiselle puolustuskannalle. Jutelkaa rauhassa, pyydä sinäkin anteeksi, että kilahdit, luultavasti mieskin tulee sitten vastaan ja on ihan samaa mieltä siitä, että teki virheen.
Kun nyt ei sattunut mitään, voidaan asia unohtaa, just joo. Jos mies ei todellakaan tajau tehneensä mitään väärää, ei tuollaista voi unohtaa. Montako kertaa on aikaisemmin tehnyt tuon tai vastaavaa jäämättä kiinni. Ja montako kertaa aikoo sen toistaa, kun siinä ei mitään väärää ollut.
ap:n ei todellakaan tule pyytää anteeksi kilahtamistaan, koska ihan täysin systä kilahti.
Uutta vauva.fi:ssä
Uusimmat keskustelut
- > Mitä alkuraskauden merkkejä sinulla oli ennen kuin tiesit?
- > Onko yksikään samaa mieltä mieheni kanssa?
- > Millainen äiti antaa 15-vuotiaalle tytölle tulla poikakaverin
- > Mua todella huvittaa nuo lapsettomat ystäväni nykyään
- > Monenko fb-kaverinne kanssa olette harrastaneet seksiä?
- > Keksikaa mulle virikkeita
- > Ääntelevätkö naiset seksin aikana myös oikeasti?
Uusimmat blogikirjoitukset
- > Mitä kysyä bloggaajalta?
- > Pyöränistuin vapauttaa
- > Unihäiriöitä
- > Imetyskeskustelu,
- > 24. Viikko
- > Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?
- > Saako lasta tukistaa?
© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot
