|
|
 Keskiviikko 23.5.2012 - Lyydia, Lyyli
|
REKISTERÖIDY
|
Los Angeles
4.63 m/s
Keskustelut
Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä
» Aihe vapaa
Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu
Viesti
Ehdotus ruotsinkielisille
Perustakaa RKP:stä irrallinen Maltilliset ruotsinkieliset -järjestö, joka haluaisi oikeasti löytää molempia kieliryhmiä tyydyttävän ratkaisun kieliasioihin. Ratkaisun, joka ei perustu pakkoruotsiin, vaan alueellisten ja todellisten tarpeiden kartoittamiseen ja niihin sopivien palveluiden kehittämiseen.RKP:n nykyinen linja (lisää ja aikaisemmin pakkoruotsia, lisää velvoitteita suomenkielisille, lisää virkamiehiä valvomaan, että suomenkieliset puhuvat ruotsia, lisää ruotsinmieliseksi voideltuja poliitikkoja tyyliin Lipponen ja Katainen) johtaa vain entistä suurempaa ristiriitaan kieliryhmien välillä ja ruotsin todellinen asema ei ainakaan parane.
Ihan vaan näin vinkkinä ainaiseen pakkoruotsikeskusteluun kyllästyneenä.
Vastaukset
Uskon, että
keskustelu tulee polkemaan vielä paikallaan seuraavat vuosikymmenet. Mielestäni aiheeseen liittyy niin paljon arvolatauksia, että sen sijaan, että ihmiset oikeasti voisivat ryhtyä toimeen käytännöllisemmän kielipolitiikan saavuttamiseksi, joillekin ihmisille on vain oikeasti tärkeämpää olla omassa poterossaan ja kohdistaa ikiaikaisia ennakkoluuloja tiettyihin ryhmiin.:(Niinpä
Lainaus:
keskustelu tulee polkemaan vielä paikallaan seuraavat vuosikymmenet. Mielestäni aiheeseen liittyy niin paljon arvolatauksia, että sen sijaan, että ihmiset oikeasti voisivat ryhtyä toimeen käytännöllisemmän kielipolitiikan saavuttamiseksi, joillekin ihmisille on vain oikeasti tärkeämpää olla omassa poterossaan ja kohdistaa ikiaikaisia ennakkoluuloja tiettyihin ryhmiin.:(
keskustelu tulee polkemaan vielä paikallaan seuraavat vuosikymmenet. Mielestäni aiheeseen liittyy niin paljon arvolatauksia, että sen sijaan, että ihmiset oikeasti voisivat ryhtyä toimeen käytännöllisemmän kielipolitiikan saavuttamiseksi, joillekin ihmisille on vain oikeasti tärkeämpää olla omassa poterossaan ja kohdistaa ikiaikaisia ennakkoluuloja tiettyihin ryhmiin.:(
Sitä pakkoruotsia on nyt luettu monta vuosikymmentä ja edes Stockmannilla (= perinteinen ruotsinkielisten kauppa) ei ole useimmilla nuorilla myyjillä Ruotsin lippua nimikyltissä.
Ehkä kannttaisi jo uskoa, että pakkoruotsi on väärä keino?
Hmm
No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)Hmm...
Lainaus:
olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
Hmm. Miksi ruotsi olisi sen enempää yleissivistä kuin esim. venäjä? Molemmat liittyy Suomen historiaan ja ovat meidän naapureita!
Noh
Lainaus:
No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
Mutta mun mielestä oleellista on se, että jos ruotsia halutaan opiskella, niin sen pitäisi lähteä suomenkielisistä itsestään. Eli jos vaikka enemmistö suomenkielisistä haluaisi pakollisen ruotsin, niin sitten se olisi ihan OK. Mutta ei RKP:llä pitäisi olla mitään oikeutta esittää tällaisia vaatimuksia.
No
Lainaus:
Hmm. Miksi ruotsi olisi sen enempää yleissivistä kuin esim. venäjä? Molemmat liittyy Suomen historiaan ja ovat meidän naapureita!
Lainaus:
olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
Hmm. Miksi ruotsi olisi sen enempää yleissivistä kuin esim. venäjä? Molemmat liittyy Suomen historiaan ja ovat meidän naapureita!
itse koen hyvin kielteisenä sen, että en osaa sanaakaan venäjää. En haluaisi, että kielitaitoni olisi samalla viivalla ruotsin kanssa, kuin mitä se on venäjän kanssa. Mielestäni ei ole ylpeyden aihe, että ei ole mitään tietoa kielestä, joka kuitenkin on saatavilla ja kuultavissa Suomessa. Tämä on minun mielipiteeni ja ymmärrän tietysti, että joku itärajalla asuva voisi priorisoida venäjän näillä samoilla argumenteilla.
2
Huom
Lainaus:
Mielestäni ei ole ylpeyden aihe, että ei ole mitään tietoa kielestä, joka kuitenkin on saatavilla ja kuultavissa Suomessa.
Mielestäni ei ole ylpeyden aihe, että ei ole mitään tietoa kielestä, joka kuitenkin on saatavilla ja kuultavissa Suomessa.
Vain hyvin pienessä osassa Suomea. Mielestäni ei ole mitään hävettävää, että ei ole oppinut kieltä, jolle ei ole ollut tarvetta koululuokan ulkopuolella.
Hmm
Lainaus:
Mutta mun mielestä oleellista on se, että jos ruotsia halutaan opiskella, niin sen pitäisi lähteä suomenkielisistä itsestään. Eli jos vaikka enemmistö suomenkielisistä haluaisi pakollisen ruotsin, niin sitten se olisi ihan OK. Mutta ei RKP:llä pitäisi olla mitään oikeutta esittää tällaisia vaatimuksia.
Lainaus:
No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
Mutta mun mielestä oleellista on se, että jos ruotsia halutaan opiskella, niin sen pitäisi lähteä suomenkielisistä itsestään. Eli jos vaikka enemmistö suomenkielisistä haluaisi pakollisen ruotsin, niin sitten se olisi ihan OK. Mutta ei RKP:llä pitäisi olla mitään oikeutta esittää tällaisia vaatimuksia.
Itse katsoisin, että on olemassa jonkinlainen illuusio siitä, että jotkut muut kielet, kuin Suomen naapurikielet olisivat huomattavasti hyödyllisempiä ja tarpeellisempia suomalaisille kuin ruotsi tai venäjä. Argumentoidaan esimerkiksi, että globalisaation vuoksi suomalaisen olisi paljon hyödyllisempää lukea muita kieliä. Mielestäni keskivertosuomalaista, joka aikoo jäädä Suomeen asumaan, hyödyttää eniten ruotsin ja venäjän tuntemus.
Myönnän, että koen tässä asiassa "tietäväni paremmin", mitkä kielet ovat Suomessa asuvalle hyödyllisiä. Mielestäni ruotsia vastustavat eniten koulussa keskinkertaisesti pärjäävät, joiden mielestä ruotsi on vaikea kieli ja jotka haluaisivat sen sijaan lukea vaikkapa espanjaa, jotta osaavat tilata sen oluen turistimatkallaan. Väite siitä, kuinka hyödyllistä jotkut muut kielet olisivat ruotsiin verrattuna eivät mielestäni koske kiihkeimpiä vastustajia, koska heistä ei kuitenkaan olisi ranskan tai kiinan opiskeluun. Ne, joista taas noiden ranskan ja kiinan opiskeluun on, eivät koe, että ruotsi vie tilaa muilta kieliltä (yksi virheargumentti), mitä enemmän kieliä lukee, sitä helpompia ne ovat.
Ruotsin vapaaehtoiseksi laittamisesta seuraisi se, että globalisaatioilluusiossa elävät ihmiset kuvittelisivat hankkivansa kielitaidon, jolla muka pärjäävät maailmalla, vaikka todellisuudessa he eivät lukisi sen kummemmin kieliä, jotka hyödyttäisivät sitä kuuluisaa "kilpailukykyä", ainoastaan paria kieltä, jolla pärjäävät turisteina.
2
Muuta vastakomenntti sinulle
Lainaus:
Itse katsoisin, että on olemassa jonkinlainen illuusio siitä, että jotkut muut kielet, kuin Suomen naapurikielet olisivat huomattavasti hyödyllisempiä ja tarpeellisempia suomalaisille kuin ruotsi tai venäjä. Argumentoidaan esimerkiksi, että globalisaation vuoksi suomalaisen olisi paljon hyödyllisempää lukea muita kieliä. Mielestäni keskivertosuomalaista, joka aikoo jäädä Suomeen asumaan, hyödyttää eniten ruotsin ja venäjän tuntemus.
Myönnän, että koen tässä asiassa "tietäväni paremmin", mitkä kielet ovat Suomessa asuvalle hyödyllisiä. Mielestäni ruotsia vastustavat eniten koulussa keskinkertaisesti pärjäävät, joiden mielestä ruotsi on vaikea kieli ja jotka haluaisivat sen sijaan lukea vaikkapa espanjaa, jotta osaavat tilata sen oluen turistimatkallaan. Väite siitä, kuinka hyödyllistä jotkut muut kielet olisivat ruotsiin verrattuna eivät mielestäni koske kiihkeimpiä vastustajia, koska heistä ei kuitenkaan olisi ranskan tai kiinan opiskeluun. Ne, joista taas noiden ranskan ja kiinan opiskeluun on, eivät koe, että ruotsi vie tilaa muilta kieliltä (yksi virheargumentti), mitä enemmän kieliä lukee, sitä helpompia ne ovat.
Ruotsin vapaaehtoiseksi laittamisesta seuraisi se, että globalisaatioilluusiossa elävät ihmiset kuvittelisivat hankkivansa kielitaidon, jolla muka pärjäävät maailmalla, vaikka todellisuudessa he eivät lukisi sen kummemmin kieliä, jotka hyödyttäisivät sitä kuuluisaa "kilpailukykyä", ainoastaan paria kieltä, jolla pärjäävät turisteina.
2
Itse katsoisin, että on olemassa jonkinlainen illuusio siitä, että jotkut muut kielet, kuin Suomen naapurikielet olisivat huomattavasti hyödyllisempiä ja tarpeellisempia suomalaisille kuin ruotsi tai venäjä. Argumentoidaan esimerkiksi, että globalisaation vuoksi suomalaisen olisi paljon hyödyllisempää lukea muita kieliä. Mielestäni keskivertosuomalaista, joka aikoo jäädä Suomeen asumaan, hyödyttää eniten ruotsin ja venäjän tuntemus.
Myönnän, että koen tässä asiassa "tietäväni paremmin", mitkä kielet ovat Suomessa asuvalle hyödyllisiä. Mielestäni ruotsia vastustavat eniten koulussa keskinkertaisesti pärjäävät, joiden mielestä ruotsi on vaikea kieli ja jotka haluaisivat sen sijaan lukea vaikkapa espanjaa, jotta osaavat tilata sen oluen turistimatkallaan. Väite siitä, kuinka hyödyllistä jotkut muut kielet olisivat ruotsiin verrattuna eivät mielestäni koske kiihkeimpiä vastustajia, koska heistä ei kuitenkaan olisi ranskan tai kiinan opiskeluun. Ne, joista taas noiden ranskan ja kiinan opiskeluun on, eivät koe, että ruotsi vie tilaa muilta kieliltä (yksi virheargumentti), mitä enemmän kieliä lukee, sitä helpompia ne ovat.
Ruotsin vapaaehtoiseksi laittamisesta seuraisi se, että globalisaatioilluusiossa elävät ihmiset kuvittelisivat hankkivansa kielitaidon, jolla muka pärjäävät maailmalla, vaikka todellisuudessa he eivät lukisi sen kummemmin kieliä, jotka hyödyttäisivät sitä kuuluisaa "kilpailukykyä", ainoastaan paria kieltä, jolla pärjäävät turisteina.
2
- On tutkittu, että korkeasti koulutetut suhtautuvat kaikkein kriittisimmin pakkoruotsiin. Ja kaikenkaikkiaan noin 2/3 suomalaisista vastustaa tutkimusten mukaan pakkoruotsia.
- Jos aiomme pysyä EU:ssa, niin EU:n "pääkielten" eli englannin ohella saksan ja ranskan taito on varmasti tarpeen. Välimatkat eivät merkitse enää sillä tavalla, eli esim. Saksaa voidaan pitää myös meidän naapurina.
- Ehdottaisin, että olisi paletti "englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi", josta olisi pakko lukea vähintään kahta.
Ei tuo ole virheargumentti
Lainaus:
Ne, joista taas noiden ranskan ja kiinan opiskeluun on, eivät koe, että ruotsi vie tilaa muilta kieliltä (yksi virheargumentti), mitä enemmän kieliä lukee, sitä helpompia ne ovat.
Ne, joista taas noiden ranskan ja kiinan opiskeluun on, eivät koe, että ruotsi vie tilaa muilta kieliltä (yksi virheargumentti), mitä enemmän kieliä lukee, sitä helpompia ne ovat.
Ruotsi vie lukujärjestyksestä tilaa. Oppitunteja ei voi olla rajattomasti, eli ruotsi vie aina paikan yhdeltä kieleltä.
Ja minusta on ihan kohtuullista, että esim. pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian opiskeleva opiskelisi halutessaan vain kahta kieltä (esim. englanti + saksa), vaikkei kokisikaan kielten opiskelua erityisen vaikeaksi.
Siksi sanoinkin
Lainaus:
Ruotsi vie lukujärjestyksestä tilaa. Oppitunteja ei voi olla rajattomasti, eli ruotsi vie aina paikan yhdeltä kieleltä.
Ja minusta on ihan kohtuullista, että esim. pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian opiskeleva opiskelisi halutessaan vain kahta kieltä (esim. englanti + saksa), vaikkei kokisikaan kielten opiskelua erityisen vaikeaksi.
Lainaus:
Ne, joista taas noiden ranskan ja kiinan opiskeluun on, eivät koe, että ruotsi vie tilaa muilta kieliltä (yksi virheargumentti), mitä enemmän kieliä lukee, sitä helpompia ne ovat.
Ne, joista taas noiden ranskan ja kiinan opiskeluun on, eivät koe, että ruotsi vie tilaa muilta kieliltä (yksi virheargumentti), mitä enemmän kieliä lukee, sitä helpompia ne ovat.
Ruotsi vie lukujärjestyksestä tilaa. Oppitunteja ei voi olla rajattomasti, eli ruotsi vie aina paikan yhdeltä kieleltä.
Ja minusta on ihan kohtuullista, että esim. pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian opiskeleva opiskelisi halutessaan vain kahta kieltä (esim. englanti + saksa), vaikkei kokisikaan kielten opiskelua erityisen vaikeaksi.
Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.
2
Selitä
Lainaus:
Siksi sanoinkin
Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.
2
Siksi sanoinkin
Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.
2
En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla pakollinen yläasteella. Joku lyhyt johdanto Suomen vähemmistökieliin ja -kulttuureihin voisi olla paikallaan (sisältäisi myös saamen kielet ja kulttuurin).
Juuri romaanisten kielten kielitaito on minusta kyseenalainen
Lainaus:
- Ehdottaisin, että olisi paletti "englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi", josta olisi pakko lukea vähintään kahta.
- Ehdottaisin, että olisi paletti "englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi", josta olisi pakko lukea vähintään kahta.
Esimerkiksi nuo EU:n vuoksi ranskantaitoa tarvitsevat katsoisin marginaaliseksi joukoksi. Todellisuudessa ne, jotka haluavat lukea ranskaa, voivat niin tehdä. Haluaisin todella nähdä selvityksen siitä, ovatko romaaniset kielet tärkeitä työkieliä joillekin ja vieläpä siten, että ruotsista on pelkkää haittaa. Epäilen oikeasti, ovatko romaaniset kielet työelämässä niin hyödyllisiä kuin väitetään (vai onko niitä kiva lukea turistimatkojen vuoksi). Kukaan ei ole Suomessa sitäpaitsi estynyt lukemasta itselleen sujuvaa italian, portugalin tai ranskan taitoa ruotsin vuoksi. Pitkää saksaa voi tälläkin hetkellä lukea koulussa eikä ruotsin osaaminen ole sille este, paremminkin ne voivat tukea toisiaan.
Tuon venäjän suhteen olinkin valmis joustamaan, kuten tässä edellä olen kirjoittanut. Eli näkisin, että pitkien kielten yhdistelmä voisi olla myös esim. pitkä kieli + venäjä.
2
Ranska ja saksa
Lainaus:
Esimerkiksi nuo EU:n vuoksi ranskantaitoa tarvitsevat katsoisin marginaaliseksi joukoksi. Todellisuudessa ne, jotka haluavat lukea ranskaa, voivat niin tehdä. Haluaisin todella nähdä selvityksen siitä, ovatko romaaniset kielet tärkeitä työkieliä joillekin ja vieläpä siten, että ruotsista on pelkkää haittaa. Epäilen oikeasti, ovatko romaaniset kielet työelämässä niin hyödyllisiä kuin väitetään (vai onko niitä kiva lukea turistimatkojen vuoksi). Kukaan ei ole Suomessa sitäpaitsi estynyt lukemasta itselleen sujuvaa italian, portugalin tai ranskan taitoa ruotsin vuoksi. Pitkää saksaa voi tälläkin hetkellä lukea koulussa eikä ruotsin osaaminen ole sille este, paremminkin ne voivat tukea toisiaan.
Tuon venäjän suhteen olinkin valmis joustamaan, kuten tässä edellä olen kirjoittanut. Eli näkisin, että pitkien kielten yhdistelmä voisi olla myös esim. pitkä kieli + venäjä.
2
Lainaus:
- Ehdottaisin, että olisi paletti "englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi", josta olisi pakko lukea vähintään kahta.
- Ehdottaisin, että olisi paletti "englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi", josta olisi pakko lukea vähintään kahta.
Esimerkiksi nuo EU:n vuoksi ranskantaitoa tarvitsevat katsoisin marginaaliseksi joukoksi. Todellisuudessa ne, jotka haluavat lukea ranskaa, voivat niin tehdä. Haluaisin todella nähdä selvityksen siitä, ovatko romaaniset kielet tärkeitä työkieliä joillekin ja vieläpä siten, että ruotsista on pelkkää haittaa. Epäilen oikeasti, ovatko romaaniset kielet työelämässä niin hyödyllisiä kuin väitetään (vai onko niitä kiva lukea turistimatkojen vuoksi). Kukaan ei ole Suomessa sitäpaitsi estynyt lukemasta itselleen sujuvaa italian, portugalin tai ranskan taitoa ruotsin vuoksi. Pitkää saksaa voi tälläkin hetkellä lukea koulussa eikä ruotsin osaaminen ole sille este, paremminkin ne voivat tukea toisiaan.
Tuon venäjän suhteen olinkin valmis joustamaan, kuten tässä edellä olen kirjoittanut. Eli näkisin, että pitkien kielten yhdistelmä voisi olla myös esim. pitkä kieli + venäjä.
2
Ranska ja Saksa ovat EU:n sisämarkkinoiden isoja alueita, joissa ei ihan kauhean hyvin tule toimeen englannilla. Vienti muihin maihin on kuitenkin aika merkittävä asia Suomelle. Ja nimenomaan olisi hyvä, että se ihan tavallinen duunarikin (asentajat, korjaajat, insinöörit, myyntiedustajat jne) osaisi näitä kieliä. Ei täydellisesti, mutta niin että olisi just helppo lähteä asiakkaan luona käymään.
Ruotsissa taas pienenä kielialueena on pakko ollut panostaa muiden kielten opiskeluun, eli Ruotsiin yhteydet hoituu hyvin englanniksikin.
Siksi
Lainaus:
En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla pakollinen yläasteella. Joku lyhyt johdanto Suomen vähemmistökieliin ja -kulttuureihin voisi olla paikallaan (sisältäisi myös saamen kielet ja kulttuurin).
Lainaus:
Siksi sanoinkin
Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.
2
Siksi sanoinkin
Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.
2
En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla pakollinen yläasteella. Joku lyhyt johdanto Suomen vähemmistökieliin ja -kulttuureihin voisi olla paikallaan (sisältäisi myös saamen kielet ja kulttuurin).
-että jotkut voivat tarvita sitä työelämässä, silloin he saavat ruotsiin pohjan. On positiivista, jos ruotsia voi osata edes auttavasti.
-ruotsi on yleissivistystä: suomessa on ruotsinkielisiä lainasanoja ja ruotsi näkyy suomalaisessa paikannimistössä, se on siis ikkuna kulttuuriin, myös suomalaisen kulttuurin ymmärrykseen
-Suomella on Ruotsilla on yhteistä kulttuurisesti tapakulttuurissa (nyt ei tule muuta mieleen kuin juhannussalko mutta todennäköisesti jotain muutakin tietämisen arvoista). Erojakin tietysti on.
Jaah
Lainaus:
-että jotkut voivat tarvita sitä työelämässä, silloin he saavat ruotsiin pohjan. On positiivista, jos ruotsia voi osata edes auttavasti.
-ruotsi on yleissivistystä: suomessa on ruotsinkielisiä lainasanoja ja ruotsi näkyy suomalaisessa paikannimistössä, se on siis ikkuna kulttuuriin, myös suomalaisen kulttuurin ymmärrykseen
-Suomella on Ruotsilla on yhteistä kulttuurisesti tapakulttuurissa (nyt ei tule muuta mieleen kuin juhannussalko mutta todennäköisesti jotain muutakin tietämisen arvoista). Erojakin tietysti on.
Lainaus:
En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla pakollinen yläasteella. Joku lyhyt johdanto Suomen vähemmistökieliin ja -kulttuureihin voisi olla paikallaan (sisältäisi myös saamen kielet ja kulttuurin).
Lainaus:
Siksi sanoinkin
Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.
2
Siksi sanoinkin
Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.
2
En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla pakollinen yläasteella. Joku lyhyt johdanto Suomen vähemmistökieliin ja -kulttuureihin voisi olla paikallaan (sisältäisi myös saamen kielet ja kulttuurin).
-että jotkut voivat tarvita sitä työelämässä, silloin he saavat ruotsiin pohjan. On positiivista, jos ruotsia voi osata edes auttavasti.
-ruotsi on yleissivistystä: suomessa on ruotsinkielisiä lainasanoja ja ruotsi näkyy suomalaisessa paikannimistössä, se on siis ikkuna kulttuuriin, myös suomalaisen kulttuurin ymmärrykseen
-Suomella on Ruotsilla on yhteistä kulttuurisesti tapakulttuurissa (nyt ei tule muuta mieleen kuin juhannussalko mutta todennäköisesti jotain muutakin tietämisen arvoista). Erojakin tietysti on.
Ja jotkut voivat lukea ruotsia ihan niin kuin ennenkin. Ei kukaan ole poistamassa ruotsin tunteja koulusta, vain niiden pakollisuus on kyseenalaistettu. Minkä tahansa kielen edes auttava osaaminen on positiivista. Miksi kielen pitäisi olla aina ja kaikilla juuri ruotsi?
Ruotsi kieli näkyy vain pienessä osassa Suomen paikannimiä. Pohjoisessa näkyy saamenkielisiä nimiä. Pitäisikö olla koko kansan pakkosaame?
Juhannussalko on mielestäni huonoin ikinä kuulemani peruste pakkoruotsille.
Tuohon en usko
Lainaus:
Ranska ja Saksa ovat EU:n sisämarkkinoiden isoja alueita, joissa ei ihan kauhean hyvin tule toimeen englannilla. Vienti muihin maihin on kuitenkin aika merkittävä asia Suomelle. Ja nimenomaan olisi hyvä, että se ihan tavallinen duunarikin (asentajat, korjaajat, insinöörit, myyntiedustajat jne) osaisi näitä kieliä. Ei täydellisesti, mutta niin että olisi just helppo lähteä asiakkaan luona käymään.
Ruotsissa taas pienenä kielialueena on pakko ollut panostaa muiden kielten opiskeluun, eli Ruotsiin yhteydet hoituu hyvin englanniksikin.
Lainaus:
Esimerkiksi nuo EU:n vuoksi ranskantaitoa tarvitsevat katsoisin marginaaliseksi joukoksi. Todellisuudessa ne, jotka haluavat lukea ranskaa, voivat niin tehdä. Haluaisin todella nähdä selvityksen siitä, ovatko romaaniset kielet tärkeitä työkieliä joillekin ja vieläpä siten, että ruotsista on pelkkää haittaa. Epäilen oikeasti, ovatko romaaniset kielet työelämässä niin hyödyllisiä kuin väitetään (vai onko niitä kiva lukea turistimatkojen vuoksi). Kukaan ei ole Suomessa sitäpaitsi estynyt lukemasta itselleen sujuvaa italian, portugalin tai ranskan taitoa ruotsin vuoksi. Pitkää saksaa voi tälläkin hetkellä lukea koulussa eikä ruotsin osaaminen ole sille este, paremminkin ne voivat tukea toisiaan.
Tuon venäjän suhteen olinkin valmis joustamaan, kuten tässä edellä olen kirjoittanut. Eli näkisin, että pitkien kielten yhdistelmä voisi olla myös esim. pitkä kieli + venäjä.
2
Esimerkiksi nuo EU:n vuoksi ranskantaitoa tarvitsevat katsoisin marginaaliseksi joukoksi. Todellisuudessa ne, jotka haluavat lukea ranskaa, voivat niin tehdä. Haluaisin todella nähdä selvityksen siitä, ovatko romaaniset kielet tärkeitä työkieliä joillekin ja vieläpä siten, että ruotsista on pelkkää haittaa. Epäilen oikeasti, ovatko romaaniset kielet työelämässä niin hyödyllisiä kuin väitetään (vai onko niitä kiva lukea turistimatkojen vuoksi). Kukaan ei ole Suomessa sitäpaitsi estynyt lukemasta itselleen sujuvaa italian, portugalin tai ranskan taitoa ruotsin vuoksi. Pitkää saksaa voi tälläkin hetkellä lukea koulussa eikä ruotsin osaaminen ole sille este, paremminkin ne voivat tukea toisiaan.
Tuon venäjän suhteen olinkin valmis joustamaan, kuten tässä edellä olen kirjoittanut. Eli näkisin, että pitkien kielten yhdistelmä voisi olla myös esim. pitkä kieli + venäjä.
2
Ranska ja Saksa ovat EU:n sisämarkkinoiden isoja alueita, joissa ei ihan kauhean hyvin tule toimeen englannilla. Vienti muihin maihin on kuitenkin aika merkittävä asia Suomelle. Ja nimenomaan olisi hyvä, että se ihan tavallinen duunarikin (asentajat, korjaajat, insinöörit, myyntiedustajat jne) osaisi näitä kieliä. Ei täydellisesti, mutta niin että olisi just helppo lähteä asiakkaan luona käymään.
Ruotsissa taas pienenä kielialueena on pakko ollut panostaa muiden kielten opiskeluun, eli Ruotsiin yhteydet hoituu hyvin englanniksikin.
Suomen isoimmat kauppakumppanit on olleet pitkään vaihtelevassa järjestyksessä Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Saksan tarpeellisuuden tiedostan, mutta kuten sanoin, en koe, että ruotsin vuoksi kukaan olisi estynyt lukemaan saksaa. Ranska taas ei ole yhtä merkittävä kauppakumppani Suomelle. En valitettavasti osta väitettäsi siitä, että kielissä huono henkilö, joka ei saa opiskeltua edes "vaikeaa" kieltä ruotsia, ilomielin jaksaisi opiskella itselleen erinomaisen ranskan taidon.:)
En pidä ajatusta uskottavana vaan nimenomaan osoituksena siitä, että on olemassa illuusio siitä, että Suomi tulisi yhtäkkiä kasvattamaan kauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole Suomen naapureita. En pidä uskottavana väitettä, että markkinat Suomen kannalta siirtyisivät jonnekin muualle kaikesta globalisaatiosta huolimatta.
2
mutta mutta
Lainaus:
Suomen isoimmat kauppakumppanit on olleet pitkään vaihtelevassa järjestyksessä Ruotsi, Saksa ja Venäjä.
Suomen isoimmat kauppakumppanit on olleet pitkään vaihtelevassa järjestyksessä Ruotsi, Saksa ja Venäjä.
Niin, kaupankäynti suurinpiirtein yhtä suurta näihin kolmeen. Mutta miksi vain yhden kieli on pakollinen? Ja vain sen, jossa potentiaali kaupan kasvulle on kaikkein pienin?
Miksi eläisimme menneisyydessä?
Lainaus:
En pidä ajatusta uskottavana vaan nimenomaan osoituksena siitä, että on olemassa illuusio siitä, että Suomi tulisi yhtäkkiä kasvattamaan kauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole Suomen naapureita.
En pidä ajatusta uskottavana vaan nimenomaan osoituksena siitä, että on olemassa illuusio siitä, että Suomi tulisi yhtäkkiä kasvattamaan kauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole Suomen naapureita.
Ruotsissa aiotaan tarjota kiinan opetusta jatkossa joka koulussa. Ihan huvin vuoksiko? Vai siksikö, että Kiina nähdään tulevaisuuden ison markkinana?
Hei, eihän me voida elää menneisyydessä! Koska kaupankäynti ei nyt ole suurta johonkin maahan, niin eihän se tietenkään voi olla suurta koskaan tulevaisuudessakaan, eikä kyseistä kieltä siis missään nimessä kannata opiskella! Parempi vaan pakottaa kaikki lukemaan tuttua ja turvallista ruotsia, kun sinne kauppaa on tehty ennenkin! Annetaan muiden maiden hoitaa kauppa muihin maihin, eikö vaan?
Mitä yleissivistävää ruotsin kielessä on?
Lainaus:
No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
Miksei meille opeteta venäjää? Lukevatko ruotalaiset koulussa suomen kieltä yleissivistyksen takia?
Suomessa voi niin ikään lukea kiinaa
Lainaus:
Ruotsissa aiotaan tarjota kiinan opetusta jatkossa joka koulussa. Ihan huvin vuoksiko? Vai siksikö, että Kiina nähdään tulevaisuuden ison markkinana?
Hei, eihän me voida elää menneisyydessä! Koska kaupankäynti ei nyt ole suurta johonkin maahan, niin eihän se tietenkään voi olla suurta koskaan tulevaisuudessakaan, eikä kyseistä kieltä siis missään nimessä kannata opiskella! Parempi vaan pakottaa kaikki lukemaan tuttua ja turvallista ruotsia, kun sinne kauppaa on tehty ennenkin! Annetaan muiden maiden hoitaa kauppa muihin maihin, eikö vaan?
Lainaus:
En pidä ajatusta uskottavana vaan nimenomaan osoituksena siitä, että on olemassa illuusio siitä, että Suomi tulisi yhtäkkiä kasvattamaan kauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole Suomen naapureita.
En pidä ajatusta uskottavana vaan nimenomaan osoituksena siitä, että on olemassa illuusio siitä, että Suomi tulisi yhtäkkiä kasvattamaan kauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole Suomen naapureita.
Ruotsissa aiotaan tarjota kiinan opetusta jatkossa joka koulussa. Ihan huvin vuoksiko? Vai siksikö, että Kiina nähdään tulevaisuuden ison markkinana?
Hei, eihän me voida elää menneisyydessä! Koska kaupankäynti ei nyt ole suurta johonkin maahan, niin eihän se tietenkään voi olla suurta koskaan tulevaisuudessakaan, eikä kyseistä kieltä siis missään nimessä kannata opiskella! Parempi vaan pakottaa kaikki lukemaan tuttua ja turvallista ruotsia, kun sinne kauppaa on tehty ennenkin! Annetaan muiden maiden hoitaa kauppa muihin maihin, eikö vaan?
Yritätkö oikeasti väittää, että nykyisen kolmen kauppakumppanin merkitys vähenee, vaikka tulisi uusia kauppakumppaneita tai jonkun osuus kasvaisi?
Ehkä sinulla on perustelut..
Se, että Suomi käy kauppaa Aasiassa tuskin vähentää lähinaapurien kanssa käytyä kauppaa, eivätkä ne liity toisiinsa millään tavalla. Edelleen olen sitä mieltä, että ne, jotka vastustavat ruotsia, eivät kuitenkaan tukisi lapsensa kiinanopiskelua (tällä hetkellä on kiinankielinen ala-aste tai yliopistossa voi myös lukea kiinaa, tod. näk. myös jossain amk:ssa). Kritiikki ei siis poraudu siihen, ettei uusia kasvumahdollisuuksia tulisi hakea, jos niitä, vaan hyödyllisyyteen ajatellen, että usea suomalainen lukisi kiinaa.
Vastasin tähän jo
Lainaus:
Miksei meille opeteta venäjää? Lukevatko ruotalaiset koulussa suomen kieltä yleissivistyksen takia?
Lainaus:
No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)
Miksei meille opeteta venäjää? Lukevatko ruotalaiset koulussa suomen kieltä yleissivistyksen takia?
Mielestäni venäjää voisi kyllä olla. Ruotsalaiset eivät lue suomea luultavasti samasta syystä kuin emme lue viroa..Venäläisethän eivät myöskään lue suomea..
2
Sinulla on varmaan jotain lukuja
Lainaus:
Niin, kaupankäynti suurinpiirtein yhtä suurta näihin kolmeen. Mutta miksi vain yhden kieli on pakollinen? Ja vain sen, jossa potentiaali kaupan kasvulle on kaikkein pienin?
Lainaus:
Suomen isoimmat kauppakumppanit on olleet pitkään vaihtelevassa järjestyksessä Ruotsi, Saksa ja Venäjä.
Suomen isoimmat kauppakumppanit on olleet pitkään vaihtelevassa järjestyksessä Ruotsi, Saksa ja Venäjä.
Niin, kaupankäynti suurinpiirtein yhtä suurta näihin kolmeen. Mutta miksi vain yhden kieli on pakollinen? Ja vain sen, jossa potentiaali kaupan kasvulle on kaikkein pienin?
tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?
2
Nostat virheellisesti yksittäisen argumentin
Lainaus:
Ja jotkut voivat lukea ruotsia ihan niin kuin ennenkin. Ei kukaan ole poistamassa ruotsin tunteja koulusta, vain niiden pakollisuus on kyseenalaistettu. Minkä tahansa kielen edes auttava osaaminen on positiivista. Miksi kielen pitäisi olla aina ja kaikilla juuri ruotsi?
Ruotsi kieli näkyy vain pienessä osassa Suomen paikannimiä. Pohjoisessa näkyy saamenkielisiä nimiä. Pitäisikö olla koko kansan pakkosaame?
Juhannussalko on mielestäni huonoin ikinä kuulemani peruste pakkoruotsille.
Lainaus:
-että jotkut voivat tarvita sitä työelämässä, silloin he saavat ruotsiin pohjan. On positiivista, jos ruotsia voi osata edes auttavasti.
-ruotsi on yleissivistystä: suomessa on ruotsinkielisiä lainasanoja ja ruotsi näkyy suomalaisessa paikannimistössä, se on siis ikkuna kulttuuriin, myös suomalaisen kulttuurin ymmärrykseen
-Suomella on Ruotsilla on yhteistä kulttuurisesti tapakulttuurissa (nyt ei tule muuta mieleen kuin juhannussalko mutta todennäköisesti jotain muutakin tietämisen arvoista). Erojakin tietysti on.
Lainaus:
En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla pakollinen yläasteella. Joku lyhyt johdanto Suomen vähemmistökieliin ja -kulttuureihin voisi olla paikallaan (sisältäisi myös saamen kielet ja kulttuurin).
Lainaus:
Siksi sanoinkin
Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.
2
Siksi sanoinkin
Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.
2
En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla pakollinen yläasteella. Joku lyhyt johdanto Suomen vähemmistökieliin ja -kulttuureihin voisi olla paikallaan (sisältäisi myös saamen kielet ja kulttuurin).
-että jotkut voivat tarvita sitä työelämässä, silloin he saavat ruotsiin pohjan. On positiivista, jos ruotsia voi osata edes auttavasti.
-ruotsi on yleissivistystä: suomessa on ruotsinkielisiä lainasanoja ja ruotsi näkyy suomalaisessa paikannimistössä, se on siis ikkuna kulttuuriin, myös suomalaisen kulttuurin ymmärrykseen
-Suomella on Ruotsilla on yhteistä kulttuurisesti tapakulttuurissa (nyt ei tule muuta mieleen kuin juhannussalko mutta todennäköisesti jotain muutakin tietämisen arvoista). Erojakin tietysti on.
Ja jotkut voivat lukea ruotsia ihan niin kuin ennenkin. Ei kukaan ole poistamassa ruotsin tunteja koulusta, vain niiden pakollisuus on kyseenalaistettu. Minkä tahansa kielen edes auttava osaaminen on positiivista. Miksi kielen pitäisi olla aina ja kaikilla juuri ruotsi?
Ruotsi kieli näkyy vain pienessä osassa Suomen paikannimiä. Pohjoisessa näkyy saamenkielisiä nimiä. Pitäisikö olla koko kansan pakkosaame?
Juhannussalko on mielestäni huonoin ikinä kuulemani peruste pakkoruotsille.
joka oli pelkästään esimerkki. Minusta on hyödyllistä olla tietoinen ruotsalaisesta kulttuurista, koska se on suomalaista lähellä. Keksimäni esimerkki ei valitettavasti ollut hyvä. Ehkä ruokakulttuuri olisi parempi esimerkki. Niin - tottakai saamelaisten nimien alkuperän tuntemus olisi vastaavaa hyvää yleissivistystä. Tietääkseni ruotsinkielisiä nimiä ja sanoja on enemmän, siksi tuon yleisyyskriteerin perusteella ruotsin tuntemus olisi parempi kuin saamen. Lapissa asuva voi toki olla eri mieltä, mutta tämä keskusteluhan lähtikin paikallisuuden korostamisesta ja en ole sitä vastaan. Mielestäni Lapissa voitaisiin ihan hyvin opiskella paikallisen kulttuurin juttuja. Mutta ehkä iltapäiväkerho- tai erillinen kurssi -tyyppisesti. Tai museovierailuina. En tiedä. Vaihtoehdot ovat auki.
Höh
Lainaus:
tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?
2
tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?
2
Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.
Opiskellaan monia kieliä
Lainaus:
[
Yritätkö oikeasti väittää, että nykyisen kolmen kauppakumppanin merkitys vähenee, vaikka tulisi uusia kauppakumppaneita tai jonkun osuus kasvaisi?
Ehkä sinulla on perustelut..
[
Yritätkö oikeasti väittää, että nykyisen kolmen kauppakumppanin merkitys vähenee, vaikka tulisi uusia kauppakumppaneita tai jonkun osuus kasvaisi?
Ehkä sinulla on perustelut..
En, mutta kaikki ei voi opiskella kaikkia kieliä. Miksi se ei käy, että osa opiskelee ruotsia, osa saksaa, osa venäjää, osa ranskaa jne. Ja pieni osa vaikka näitä kaikkia? Kuitenkin fakta on se, että kolmen vieraan kielen (jollainen ruotsikin on) opiskelua ei voida vaatia jokaiselta (jos et usko, mene vierailemaan oikeassa koulussa).
Eli opiskellaan edelleen nykyisten kauppakumppanien kieltä, mutta myös muita kieliä tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Pakkoruotsin poistohan ei tietenkään lopeta ruotsin opiskelua maassamme. Kyse on siitä, että jokaisen ei tarvitse osata ruotsia.
Kerro lisää.
Lainaus:
Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.
Lainaus:
tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?
2
tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?
2
Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.
Miten nuo asiat edes liittyvät toisiinsa?
2
Täh?
Lainaus:
Miten nuo asiat edes liittyvät toisiinsa?
2
Lainaus:
Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.
Lainaus:
tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?
2
tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?
2
Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.
Miten nuo asiat edes liittyvät toisiinsa?
2
Ruotsissa asukkaita 9 miljoonaa, Venäjällä 140 miljoonaa.
Jos kaupankäynti on nyt yhtä suurta, niin ei tarvitse olla kummoinen Einstein ymmärtääkseen, kumpaan maahan on paremmat mahdollisuudet kasvattaa myyntiä.
Arvelen kuitenkin
Lainaus:
En, mutta kaikki ei voi opiskella kaikkia kieliä. Miksi se ei käy, että osa opiskelee ruotsia, osa saksaa, osa venäjää, osa ranskaa jne. Ja pieni osa vaikka näitä kaikkia? Kuitenkin fakta on se, että kolmen vieraan kielen (jollainen ruotsikin on) opiskelua ei voida vaatia jokaiselta (jos et usko, mene vierailemaan oikeassa koulussa).
Eli opiskellaan edelleen nykyisten kauppakumppanien kieltä, mutta myös muita kieliä tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Pakkoruotsin poistohan ei tietenkään lopeta ruotsin opiskelua maassamme. Kyse on siitä, että jokaisen ei tarvitse osata ruotsia.
Lainaus:
[
Yritätkö oikeasti väittää, että nykyisen kolmen kauppakumppanin merkitys vähenee, vaikka tulisi uusia kauppakumppaneita tai jonkun osuus kasvaisi?
Ehkä sinulla on perustelut..
[
Yritätkö oikeasti väittää, että nykyisen kolmen kauppakumppanin merkitys vähenee, vaikka tulisi uusia kauppakumppaneita tai jonkun osuus kasvaisi?
Ehkä sinulla on perustelut..
En, mutta kaikki ei voi opiskella kaikkia kieliä. Miksi se ei käy, että osa opiskelee ruotsia, osa saksaa, osa venäjää, osa ranskaa jne. Ja pieni osa vaikka näitä kaikkia? Kuitenkin fakta on se, että kolmen vieraan kielen (jollainen ruotsikin on) opiskelua ei voida vaatia jokaiselta (jos et usko, mene vierailemaan oikeassa koulussa).
Eli opiskellaan edelleen nykyisten kauppakumppanien kieltä, mutta myös muita kieliä tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Pakkoruotsin poistohan ei tietenkään lopeta ruotsin opiskelua maassamme. Kyse on siitä, että jokaisen ei tarvitse osata ruotsia.
että vaikka jokaisen ei tarvitse osata ruotsia, kouluaikana ei voi arvioida, mikä kieli tulee olemaan hyödyllinen. Siksi ruotsia kannattaisi lukea, mutta ruotsin ympärille on turhaan kehitetty argumentteja, minkä vuoksi sitä ei tulisi lukea, joista tärkeimmät tuntuvat olevan lähinnä menneisyyteen katsovat vihamieliset argumentit. Arvelen, että moni sellainen, joka voisi hyötyä ruotsista, jättäisi ruotsia lukematta koulussa, jos se olisi vapaaehtoinen. Ruotsista tulisi elitistinen valinta kuten latinasta ja englanti-espanja -yhdistelmiä tulisi paljon.
Sen verran olisin valmis joustamaan näkemyksestäni, että hyödyllistä olisi myös oppia joku kieli hyvin (koskee mitä tahansa kouluopetuskieltä) eikä vain räpiköidä siitä läpi joten kuten. Ehkä ideaalimpana tilanteena näkisin johonkin oppikoulutyyppiseen systeemiin palaamisen, jossa motivoituneilla opiskelijoilla ruotsi olisi pakollinen tietyn jakson ajan. Kielissä heikot opiskelijat voisivat jättää sen väliin.
2
Et huomioi sitä
Lainaus:
Ruotsissa asukkaita 9 miljoonaa, Venäjällä 140 miljoonaa.
Jos kaupankäynti on nyt yhtä suurta, niin ei tarvitse olla kummoinen Einstein ymmärtääkseen, kumpaan maahan on paremmat mahdollisuudet kasvattaa myyntiä.
Lainaus:
Miten nuo asiat edes liittyvät toisiinsa?
2
Lainaus:
Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.
Lainaus:
tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?
2
tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?
2
Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.
Miten nuo asiat edes liittyvät toisiinsa?
2
Ruotsissa asukkaita 9 miljoonaa, Venäjällä 140 miljoonaa.
Jos kaupankäynti on nyt yhtä suurta, niin ei tarvitse olla kummoinen Einstein ymmärtääkseen, kumpaan maahan on paremmat mahdollisuudet kasvattaa myyntiä.
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
Eihän tuossa ole mitään logiikkaa
Lainaus:
että vaikka jokaisen ei tarvitse osata ruotsia, kouluaikana ei voi arvioida, mikä kieli tulee olemaan hyödyllinen. Siksi ruotsia kannattaisi lukea
että vaikka jokaisen ei tarvitse osata ruotsia, kouluaikana ei voi arvioida, mikä kieli tulee olemaan hyödyllinen. Siksi ruotsia kannattaisi lukea
Jos ei voi arvioida, mikä kieli tulee olemaan hyödyllinen, miksi sen vuoksi pitäisi opiskella juuri mahdollisimman pientä kieltä pakolla?
Parastahan olisi, että opiskeltaisiin laajasti eri kieliä. Nyt on tilanne se, että ruotsia on kovasti opiskeltu, mutta ruotsin tarve vähenee jatkuvasti. Sen sijaan venäjän osaajia tarvittaisiin kovasti.
Ruotsin pakko-opiskelu on munien laittamista samaan koriin.
Huoh, keskustele nyt sitten tässä...
Lainaus:
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
Esitätkö nyt tahallaan tyhmää?
Venäjä ei ole kehitysmaa. Venäjä on suurvalta, jossa on ostokykyistä porukkaa, mutta toki myös köyhiä. Venäjä on meidän naapurimaa. Pelkästään Pietarin asukasluku on puolet Ruotsin asukasluvusta.
Saksa
Lainaus:
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?
2/31 lisää
tietysti kun ei ole täsmennetty, mistä tuotteista puhutaan niin jää vähän epäselväksi tuo vertailu väkiluvun ja potentiaalisen ostovoiman välillä. On eri asia käydä kauppaa sotatarvikkein kuin tavallisille kuluttajille menevien tuotteiden välillä.:)Et vaan näköjään osaa esittää perusteluja
Lainaus:
Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?
Lainaus:
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?
et ole esittänyt, miksi jonkun valtion väkiluku kertoisi kaupankäyntipotentiaalista mitään. Ja nyt ainoastaan saivartelet vastaamatta kysymykseen.
2
No, perustele
Lainaus:
Esitätkö nyt tahallaan tyhmää?
Venäjä ei ole kehitysmaa. Venäjä on suurvalta, jossa on ostokykyistä porukkaa, mutta toki myös köyhiä. Venäjä on meidän naapurimaa. Pelkästään Pietarin asukasluku on puolet Ruotsin asukasluvusta.
Lainaus:
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
Esitätkö nyt tahallaan tyhmää?
Venäjä ei ole kehitysmaa. Venäjä on suurvalta, jossa on ostokykyistä porukkaa, mutta toki myös köyhiä. Venäjä on meidän naapurimaa. Pelkästään Pietarin asukasluku on puolet Ruotsin asukasluvusta.
väkiluvun suhde kaupankäyntipotentiaaliin. Ei niillä ole välttämättä suoraa suhdetta, se riippuu jo kauppatavarasta. Perusteluita, kiitos!
2
Huoh
Lainaus:
et ole esittänyt, miksi jonkun valtion väkiluku kertoisi kaupankäyntipotentiaalista mitään. Ja nyt ainoastaan saivartelet vastaamatta kysymykseen.
2
Lainaus:
Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?
Lainaus:
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?
et ole esittänyt, miksi jonkun valtion väkiluku kertoisi kaupankäyntipotentiaalista mitään. Ja nyt ainoastaan saivartelet vastaamatta kysymykseen.
2
Tämä on niin itsestään selvä asia, että on kumma että vänkkäät vastaan. Kehitykseltään saman tasoiset maat (Saksa ja Ruotsi) kyseessä, niin väitätkö tosissaan, että Ruotsiin voisimme kasvattaa kauppaa enemmän kuin Saksaan?
Ja ylipäätään, jos kauppa käy nyt saman verran näihin kolmeen maahan, miksi vain ruotsia pitäisi lukea pakolla?
Niin...
Lainaus:
ruotsin ympärille on turhaan kehitetty argumentteja, minkä vuoksi sitä ei tulisi lukea, joista tärkeimmät tuntuvat olevan lähinnä menneisyyteen katsovat vihamieliset argumentit.
ruotsin ympärille on turhaan kehitetty argumentteja, minkä vuoksi sitä ei tulisi lukea, joista tärkeimmät tuntuvat olevan lähinnä menneisyyteen katsovat vihamieliset argumentit.
Ei, vaan nimenomaan pakkoruotsin puolustukseksi on keksitty kaikki mahdolliset järjettömät perustelut. On ikäänkuin ensin päätetty, että pakkoruotsi pitää olla ja sitten keksimällä keksitty, miksi se pitäisi olla. Kuten nyt juhanussalot ja muut... Ja kaikki sellaiset perustelut, jotka pätisivät mille tahansa kielelle, kuten että kielitaito kuuluu yleissivistykseen.
Klassikko lienee tämä "onhan meillä pakkomatematiikkakin". Taisi olla itse Wallin, joka tämän nerokkaan perustelun sanoi. Muita perusteluita on mm. "ruotsin avulla oppii muita kieliä". Ahaa, no eikö kannattaisi opiskella suoraan näitä muita kieliä? Sitten tämä, että ei kielitaito ole keneltäkään pois. No ei ole ei, mutta miksi juuri ruotsi...
Ja sitten nämä, että se ja se historian merkkihenkilö puhui ruotsia, niin siksi pitää olla pakkoruotsi. No totta ihmeessä puhui, koska suomenkielisillä ei ollut mitään oikeuksia ennen 1900-lukua. Miksi kunnioittaisimme pakkoruotsilla sellaista historian aikaa, jolloin suomenkielisiä sorrettiin?
En ole missään vaiheessa väittänyt niin.
Lainaus:
Tämä on niin itsestään selvä asia, että on kumma että vänkkäät vastaan. Kehitykseltään saman tasoiset maat (Saksa ja Ruotsi) kyseessä, niin väitätkö tosissaan, että Ruotsiin voisimme kasvattaa kauppaa enemmän kuin Saksaan?
Ja ylipäätään, jos kauppa käy nyt saman verran näihin kolmeen maahan, miksi vain ruotsia pitäisi lukea pakolla?
Lainaus:
et ole esittänyt, miksi jonkun valtion väkiluku kertoisi kaupankäyntipotentiaalista mitään. Ja nyt ainoastaan saivartelet vastaamatta kysymykseen.
2
Lainaus:
Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?
Lainaus:
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.
Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?
et ole esittänyt, miksi jonkun valtion väkiluku kertoisi kaupankäyntipotentiaalista mitään. Ja nyt ainoastaan saivartelet vastaamatta kysymykseen.
2
Tämä on niin itsestään selvä asia, että on kumma että vänkkäät vastaan. Kehitykseltään saman tasoiset maat (Saksa ja Ruotsi) kyseessä, niin väitätkö tosissaan, että Ruotsiin voisimme kasvattaa kauppaa enemmän kuin Saksaan?
Ja ylipäätään, jos kauppa käy nyt saman verran näihin kolmeen maahan, miksi vain ruotsia pitäisi lukea pakolla?
Aihe lähti alunperin siitä, että ylipäätään on argumentoitu, että kieltä x pitäisi lukea jonkun taloudellisen kasvupotentiaalin vuoksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa, ei voi tietää, missä ne potentiaalit ovat siinä vaiheessa, kun he kouluista valmistuvat. Ruotsi on siinä mielessä samalla viivalla kuin saksa tai miksei kiinakin. Toisekseen tuo kauppapotentiaali on erittäin hämärä käsite, jota et itsekään ole tässä keskustelussa argumentoinut muulla kuin tiettyjen valtioiden väkiluvulla.
Ruotsin hyödyllisyyttä ei voi perustella yksittäisellä argumentilla, enkä ole esittänyt, että olisi olemassa vain yksi argumentti ruotsin puolesta. Olen kirjoittanut argumentit tähän keskusteluun jo.
2
Tulevaisuus
Lainaus:
Aihe lähti alunperin siitä, että ylipäätään on argumentoitu, että kieltä x pitäisi lukea jonkun taloudellisen kasvupotentiaalin vuoksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa, ei voi tietää, missä ne potentiaalit ovat siinä vaiheessa, kun he kouluista valmistuvat. Ruotsi on siinä mielessä samalla viivalla kuin saksa tai miksei kiinakin. Toisekseen tuo kauppapotentiaali on erittäin hämärä käsite, jota et itsekään ole tässä keskustelussa argumentoinut muulla kuin tiettyjen valtioiden väkiluvulla.
Ruotsin hyödyllisyyttä ei voi perustella yksittäisellä argumentilla, enkä ole esittänyt, että olisi olemassa vain yksi argumentti ruotsin puolesta. Olen kirjoittanut argumentit tähän keskusteluun jo.
2
Aihe lähti alunperin siitä, että ylipäätään on argumentoitu, että kieltä x pitäisi lukea jonkun taloudellisen kasvupotentiaalin vuoksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa, ei voi tietää, missä ne potentiaalit ovat siinä vaiheessa, kun he kouluista valmistuvat. Ruotsi on siinä mielessä samalla viivalla kuin saksa tai miksei kiinakin. Toisekseen tuo kauppapotentiaali on erittäin hämärä käsite, jota et itsekään ole tässä keskustelussa argumentoinut muulla kuin tiettyjen valtioiden väkiluvulla.
Ruotsin hyödyllisyyttä ei voi perustella yksittäisellä argumentilla, enkä ole esittänyt, että olisi olemassa vain yksi argumentti ruotsin puolesta. Olen kirjoittanut argumentit tähän keskusteluun jo.
2
Sellaisia argumenttejä ei ole olemassakaan. Siksi ruotsin opiskelun tulisi olla vapaaehtoista.
Siitä olemme yhtä mieltä, että nyt ei voi tietää, mikä kieli on tärkeä tulevaisuudessa. Siksi kansan edun vuoksi olisi tärkeää, että kouluissa opiskeltaisiin eri kieliä. Ei jokainen jokaista kieltä, vaan niin, että pystyisimme kansana vastaamaan erilaisiin tulveisuuden kielitarpeisiin. Yhden kielen pakkosyöttö ei vaan kertakaikkiaan ole järkevää.
Ruotsin tarpeellisuudessa on ollut niin selvästi laskeva trendi, että on erittäin todennäköistä, että ruotsin tarve tulevaisuudessa on todella pieni (ruotsalaiset osaavat englantia ja suomenruotsalaiset suomea).
Pienenä kielialueena ruotsalaisten on pakko osata muita kieliä ja tällä hetkellä tiede- ja yritysyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuukin pääsääntöisesti englanniksi.
Minusta tuo viimesin on taas virheellisimpiä
Lainaus:
Ei, vaan nimenomaan pakkoruotsin puolustukseksi on keksitty kaikki mahdolliset järjettömät perustelut. On ikäänkuin ensin päätetty, että pakkoruotsi pitää olla ja sitten keksimällä keksitty, miksi se pitäisi olla. Kuten nyt juhanussalot ja muut... Ja kaikki sellaiset perustelut, jotka pätisivät mille tahansa kielelle, kuten että kielitaito kuuluu yleissivistykseen.
Klassikko lienee tämä "onhan meillä pakkomatematiikkakin". Taisi olla itse Wallin, joka tämän nerokkaan perustelun sanoi. Muita perusteluita on mm. "ruotsin avulla oppii muita kieliä". Ahaa, no eikö kannattaisi opiskella suoraan näitä muita kieliä? Sitten tämä, että ei kielitaito ole keneltäkään pois. No ei ole ei, mutta miksi juuri ruotsi...
Ja sitten nämä, että se ja se historian merkkihenkilö puhui ruotsia, niin siksi pitää olla pakkoruotsi. No totta ihmeessä puhui, koska suomenkielisillä ei ollut mitään oikeuksia ennen 1900-lukua. Miksi kunnioittaisimme pakkoruotsilla sellaista historian aikaa, jolloin suomenkielisiä sorrettiin?
Lainaus:
ruotsin ympärille on turhaan kehitetty argumentteja, minkä vuoksi sitä ei tulisi lukea, joista tärkeimmät tuntuvat olevan lähinnä menneisyyteen katsovat vihamieliset argumentit.
ruotsin ympärille on turhaan kehitetty argumentteja, minkä vuoksi sitä ei tulisi lukea, joista tärkeimmät tuntuvat olevan lähinnä menneisyyteen katsovat vihamieliset argumentit.
Ei, vaan nimenomaan pakkoruotsin puolustukseksi on keksitty kaikki mahdolliset järjettömät perustelut. On ikäänkuin ensin päätetty, että pakkoruotsi pitää olla ja sitten keksimällä keksitty, miksi se pitäisi olla. Kuten nyt juhanussalot ja muut... Ja kaikki sellaiset perustelut, jotka pätisivät mille tahansa kielelle, kuten että kielitaito kuuluu yleissivistykseen.
Klassikko lienee tämä "onhan meillä pakkomatematiikkakin". Taisi olla itse Wallin, joka tämän nerokkaan perustelun sanoi. Muita perusteluita on mm. "ruotsin avulla oppii muita kieliä". Ahaa, no eikö kannattaisi opiskella suoraan näitä muita kieliä? Sitten tämä, että ei kielitaito ole keneltäkään pois. No ei ole ei, mutta miksi juuri ruotsi...
Ja sitten nämä, että se ja se historian merkkihenkilö puhui ruotsia, niin siksi pitää olla pakkoruotsi. No totta ihmeessä puhui, koska suomenkielisillä ei ollut mitään oikeuksia ennen 1900-lukua. Miksi kunnioittaisimme pakkoruotsilla sellaista historian aikaa, jolloin suomenkielisiä sorrettiin?
..argumentteja ruotsia vastaan, eli ruotsin lukeminen merkitsisi "sortamisen kunnioittamista" tai jatkuvaa sortoa itsessään. Tämä on vastustajien keinotekoisesti maalaama kuva. Se, että tuntee historian, ei merkitse sitä, että samat asetelmat olisivat nykyisin voimassa, kuin 1800-luvulla. Toisekseen suomen kieleen vaihtoivat 1800-luvulla nimenomaan se "sortava" ruotsinkielinen yläluokka, mikä mahdollisti suomen kielen kehittymisen. Ilman sitä suomella tuskin olisi samaa asemaa kuin mitä sillä on nyt.
Tietenkin on viime kädessä arvovalinta, mikä kuuluu yleisivistykseen. Omasta mielestäni on ikävää, etten osaa venäjää edes sen verran kuin ruotsia. En soisi, että ruotsin kielen tuoma sivistys olisi kohdallani niin huonoissa kantimissa kuin venäjän taitoni. En näe Suomessa asuvana hienona asiana sitä, että ei tunne oman maansa ja historianasa vaikuttaneita asioita mutta on olevinaan "kansainvälinen", koska osaa englantia lingua francana (ei siis välttämättä hyvää englantia) ja tilata olutta espanjaksi. Ne eivät mielestäni ole sivistystä. Ymmärrän, että joku voi kokea arvostettavampana tuon "kansainvälisyyden" kuin minä.
Kakkonen voisi kertoa meille
mikä johtaisi siihen, että ruotsin kielen tarve ja merkitys säilyisi edes nykyisellään tulevaisuudessa, kun kaikki merkit viittaavaat siihen, että ruotsin tarve pienee jatkuvasti: suomea osaamattomat ikäluokat poistuvat luonnollisella tavalla ja nuoremmat polvet suomenruotsalaisia ovat käytännössä kaksikielisiä. Ruotsissa kaikki lukevat pakkoenglantia (Suomessahan ei ole pakkoenglantia) ja myös osaavat sitä todella hyvin.uudet työkalut
Lainaus:
Minusta tuo viimesin on taas virheellisimpiä ..argumentteja ruotsia vastaan, eli ruotsin lukeminen merkitsisi "sortamisen kunnioittamista" tai jatkuvaa sortoa itsessään.
Minusta tuo viimesin on taas virheellisimpiä ..argumentteja ruotsia vastaan, eli ruotsin lukeminen merkitsisi "sortamisen kunnioittamista" tai jatkuvaa sortoa itsessään.
Ei vaan se, että perustellaan ruotsin opiskelua sillä, että joku tärkeä henkilö joskus puhui ruotsia, on virheellinen perustelu. Silloin oli käytännön pakko osata ruotsia edetäkseen uralla (koska suomen kielellä ei ollut mitään oikeuksia), mutta kieli oli työkalu eikä mikään itseisarvo. Tänä päivänä vastaava työkalu olisi varmaankin englanti. Harvalla on mitään intohimoa englantia kohtaan kielenä. Kieli voisi olla ihan hyvin vaikka urdu, jos se olisi yhtä käyttökelpoinen kuin englanti. Englantia siis luetaan, koska se on toimiva työkalu, ei sen takia, että englannilla olisi jokin itsearvo kielenä.
Ok.
Lainaus:
Sellaisia argumenttejä ei ole olemassakaan. Siksi ruotsin opiskelun tulisi olla vapaaehtoista.
Siitä olemme yhtä mieltä, että nyt ei voi tietää, mikä kieli on tärkeä tulevaisuudessa. Siksi kansan edun vuoksi olisi tärkeää, että kouluissa opiskeltaisiin eri kieliä. Ei jokainen jokaista kieltä, vaan niin, että pystyisimme kansana vastaamaan erilaisiin tulveisuuden kielitarpeisiin. Yhden kielen pakkosyöttö ei vaan kertakaikkiaan ole järkevää.
Ruotsin tarpeellisuudessa on ollut niin selvästi laskeva trendi, että on erittäin todennäköistä, että ruotsin tarve tulevaisuudessa on todella pieni (ruotsalaiset osaavat englantia ja suomenruotsalaiset suomea).
Pienenä kielialueena ruotsalaisten on pakko osata muita kieliä ja tällä hetkellä tiede- ja yritysyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuukin pääsääntöisesti englanniksi.
Lainaus:
Aihe lähti alunperin siitä, että ylipäätään on argumentoitu, että kieltä x pitäisi lukea jonkun taloudellisen kasvupotentiaalin vuoksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa, ei voi tietää, missä ne potentiaalit ovat siinä vaiheessa, kun he kouluista valmistuvat. Ruotsi on siinä mielessä samalla viivalla kuin saksa tai miksei kiinakin. Toisekseen tuo kauppapotentiaali on erittäin hämärä käsite, jota et itsekään ole tässä keskustelussa argumentoinut muulla kuin tiettyjen valtioiden väkiluvulla.
Ruotsin hyödyllisyyttä ei voi perustella yksittäisellä argumentilla, enkä ole esittänyt, että olisi olemassa vain yksi argumentti ruotsin puolesta. Olen kirjoittanut argumentit tähän keskusteluun jo.
2
Aihe lähti alunperin siitä, että ylipäätään on argumentoitu, että kieltä x pitäisi lukea jonkun taloudellisen kasvupotentiaalin vuoksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa, ei voi tietää, missä ne potentiaalit ovat siinä vaiheessa, kun he kouluista valmistuvat. Ruotsi on siinä mielessä samalla viivalla kuin saksa tai miksei kiinakin. Toisekseen tuo kauppapotentiaali on erittäin hämärä käsite, jota et itsekään ole tässä keskustelussa argumentoinut muulla kuin tiettyjen valtioiden väkiluvulla.
Ruotsin hyödyllisyyttä ei voi perustella yksittäisellä argumentilla, enkä ole esittänyt, että olisi olemassa vain yksi argumentti ruotsin puolesta. Olen kirjoittanut argumentit tähän keskusteluun jo.
2
Sellaisia argumenttejä ei ole olemassakaan. Siksi ruotsin opiskelun tulisi olla vapaaehtoista.
Siitä olemme yhtä mieltä, että nyt ei voi tietää, mikä kieli on tärkeä tulevaisuudessa. Siksi kansan edun vuoksi olisi tärkeää, että kouluissa opiskeltaisiin eri kieliä. Ei jokainen jokaista kieltä, vaan niin, että pystyisimme kansana vastaamaan erilaisiin tulveisuuden kielitarpeisiin. Yhden kielen pakkosyöttö ei vaan kertakaikkiaan ole järkevää.
Ruotsin tarpeellisuudessa on ollut niin selvästi laskeva trendi, että on erittäin todennäköistä, että ruotsin tarve tulevaisuudessa on todella pieni (ruotsalaiset osaavat englantia ja suomenruotsalaiset suomea).
Pienenä kielialueena ruotsalaisten on pakko osata muita kieliä ja tällä hetkellä tiede- ja yritysyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuukin pääsääntöisesti englanniksi.
No en ajatellutkaan, että tästä päästäisiin yksimielisyyteen. Ajattelen, että ne, jotka ovat ruotsinsa koulussa hyvin lukeneet, voivat saada siitä työelämässä työkielen, jos haluavat, mikä on hyödyllisempää kuin englannin puhuminen ruotsalaisten kanssa. Toisekseen ruotsi on pohja, jos tarvitsee norjaa tai tanskaa. Suomesta on muuttanut sairaanhoitajia Ruotsiin ja Norjaan, tuskin heitä kielitaitonsa harmittaa. Ja tuskin olisivat osanneet ennakoida sitä tuota mahdollisuutta omana kouluaikanaan, jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoista.
Kiitos kuitenkin asiallisesta näkökulmasta.
Ajat muuttuvat
Lainaus:
Ei vaan se, että perustellaan ruotsin opiskelua sillä, että joku tärkeä henkilö joskus puhui ruotsia, on virheellinen perustelu. Silloin oli käytännön pakko osata ruotsia edetäkseen uralla (koska suomen kielellä ei ollut mitään oikeuksia), mutta kieli oli työkalu eikä mikään itseisarvo. Tänä päivänä vastaava työkalu olisi varmaankin englanti. Harvalla on mitään intohimoa englantia kohtaan kielenä. Kieli voisi olla ihan hyvin vaikka urdu, jos se olisi yhtä käyttökelpoinen kuin englanti. Englantia siis luetaan, koska se on toimiva työkalu, ei sen takia, että englannilla olisi jokin itsearvo kielenä.
Lainaus:
Minusta tuo viimesin on taas virheellisimpiä ..argumentteja ruotsia vastaan, eli ruotsin lukeminen merkitsisi "sortamisen kunnioittamista" tai jatkuvaa sortoa itsessään.
Minusta tuo viimesin on taas virheellisimpiä ..argumentteja ruotsia vastaan, eli ruotsin lukeminen merkitsisi "sortamisen kunnioittamista" tai jatkuvaa sortoa itsessään.
Ei vaan se, että perustellaan ruotsin opiskelua sillä, että joku tärkeä henkilö joskus puhui ruotsia, on virheellinen perustelu. Silloin oli käytännön pakko osata ruotsia edetäkseen uralla (koska suomen kielellä ei ollut mitään oikeuksia), mutta kieli oli työkalu eikä mikään itseisarvo. Tänä päivänä vastaava työkalu olisi varmaankin englanti. Harvalla on mitään intohimoa englantia kohtaan kielenä. Kieli voisi olla ihan hyvin vaikka urdu, jos se olisi yhtä käyttökelpoinen kuin englanti. Englantia siis luetaan, koska se on toimiva työkalu, ei sen takia, että englannilla olisi jokin itsearvo kielenä.
Niin eli jos 200 vuoden päästä meillä on jokin muu yleiskieli kuin englanti, niin ei kouluissa opiskella pakkoenglanti sillä perusteella, että silloin 2000-luvulla se oli niin tärkeä kieli...
Joo-o
Lainaus:
No en ajatellutkaan, että tästä päästäisiin yksimielisyyteen. Ajattelen, että ne, jotka ovat ruotsinsa koulussa hyvin lukeneet, voivat saada siitä työelämässä työkielen, jos haluavat, mikä on hyödyllisempää kuin englannin puhuminen ruotsalaisten kanssa. Toisekseen ruotsi on pohja, jos tarvitsee norjaa tai tanskaa. Suomesta on muuttanut sairaanhoitajia Ruotsiin ja Norjaan, tuskin heitä kielitaitonsa harmittaa. Ja tuskin olisivat osanneet ennakoida sitä tuota mahdollisuutta omana kouluaikanaan, jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoista.
Kiitos kuitenkin asiallisesta näkökulmasta.
Lainaus:
Sellaisia argumenttejä ei ole olemassakaan. Siksi ruotsin opiskelun tulisi olla vapaaehtoista.
Siitä olemme yhtä mieltä, että nyt ei voi tietää, mikä kieli on tärkeä tulevaisuudessa. Siksi kansan edun vuoksi olisi tärkeää, että kouluissa opiskeltaisiin eri kieliä. Ei jokainen jokaista kieltä, vaan niin, että pystyisimme kansana vastaamaan erilaisiin tulveisuuden kielitarpeisiin. Yhden kielen pakkosyöttö ei vaan kertakaikkiaan ole järkevää.
Ruotsin tarpeellisuudessa on ollut niin selvästi laskeva trendi, että on erittäin todennäköistä, että ruotsin tarve tulevaisuudessa on todella pieni (ruotsalaiset osaavat englantia ja suomenruotsalaiset suomea).
Pienenä kielialueena ruotsalaisten on pakko osata muita kieliä ja tällä hetkellä tiede- ja yritysyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuukin pääsääntöisesti englanniksi.
Lainaus:
Aihe lähti alunperin siitä, että ylipäätään on argumentoitu, että kieltä x pitäisi lukea jonkun taloudellisen kasvupotentiaalin vuoksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa, ei voi tietää, missä ne potentiaalit ovat siinä vaiheessa, kun he kouluista valmistuvat. Ruotsi on siinä mielessä samalla viivalla kuin saksa tai miksei kiinakin. Toisekseen tuo kauppapotentiaali on erittäin hämärä käsite, jota et itsekään ole tässä keskustelussa argumentoinut muulla kuin tiettyjen valtioiden väkiluvulla.
Ruotsin hyödyllisyyttä ei voi perustella yksittäisellä argumentilla, enkä ole esittänyt, että olisi olemassa vain yksi argumentti ruotsin puolesta. Olen kirjoittanut argumentit tähän keskusteluun jo.
2
Aihe lähti alunperin siitä, että ylipäätään on argumentoitu, että kieltä x pitäisi lukea jonkun taloudellisen kasvupotentiaalin vuoksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa, ei voi tietää, missä ne potentiaalit ovat siinä vaiheessa, kun he kouluista valmistuvat. Ruotsi on siinä mielessä samalla viivalla kuin saksa tai miksei kiinakin. Toisekseen tuo kauppapotentiaali on erittäin hämärä käsite, jota et itsekään ole tässä keskustelussa argumentoinut muulla kuin tiettyjen valtioiden väkiluvulla.
Ruotsin hyödyllisyyttä ei voi perustella yksittäisellä argumentilla, enkä ole esittänyt, että olisi olemassa vain yksi argumentti ruotsin puolesta. Olen kirjoittanut argumentit tähän keskusteluun jo.
2
Sellaisia argumenttejä ei ole olemassakaan. Siksi ruotsin opiskelun tulisi olla vapaaehtoista.
Siitä olemme yhtä mieltä, että nyt ei voi tietää, mikä kieli on tärkeä tulevaisuudessa. Siksi kansan edun vuoksi olisi tärkeää, että kouluissa opiskeltaisiin eri kieliä. Ei jokainen jokaista kieltä, vaan niin, että pystyisimme kansana vastaamaan erilaisiin tulveisuuden kielitarpeisiin. Yhden kielen pakkosyöttö ei vaan kertakaikkiaan ole järkevää.
Ruotsin tarpeellisuudessa on ollut niin selvästi laskeva trendi, että on erittäin todennäköistä, että ruotsin tarve tulevaisuudessa on todella pieni (ruotsalaiset osaavat englantia ja suomenruotsalaiset suomea).
Pienenä kielialueena ruotsalaisten on pakko osata muita kieliä ja tällä hetkellä tiede- ja yritysyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuukin pääsääntöisesti englanniksi.
No en ajatellutkaan, että tästä päästäisiin yksimielisyyteen. Ajattelen, että ne, jotka ovat ruotsinsa koulussa hyvin lukeneet, voivat saada siitä työelämässä työkielen, jos haluavat, mikä on hyödyllisempää kuin englannin puhuminen ruotsalaisten kanssa. Toisekseen ruotsi on pohja, jos tarvitsee norjaa tai tanskaa. Suomesta on muuttanut sairaanhoitajia Ruotsiin ja Norjaan, tuskin heitä kielitaitonsa harmittaa. Ja tuskin olisivat osanneet ennakoida sitä tuota mahdollisuutta omana kouluaikanaan, jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoista.
Kiitos kuitenkin asiallisesta näkökulmasta.
Suomen koulujärjestelmän tehtävähän ei ole kouluttaa työvoimaa muihin maihin, eli siinä mielessä argumentti Ruotsiin ja Norjaan muuttaneista sairaanhoitajista ei käy perusteeksi pakkoruotsille.
Ihan hyvä, että ruotsista tulee joillekin työkieli. Mutta jollekin muulle työkieleksi voi tulla venäjä tai saksa. Eli jospa nyt hyväksyttäisiin se asia, että maailma ja ulkomaat ei ole enää sama asia kuin Ruotsi.
Kielivalinnat vaikuttavat tulevaisuuteen
Lainaus:
Toisekseen ruotsi on pohja, jos tarvitsee norjaa tai tanskaa. Suomesta on muuttanut sairaanhoitajia Ruotsiin ja Norjaan, tuskin heitä kielitaitonsa harmittaa. Ja tuskin olisivat osanneet ennakoida sitä tuota mahdollisuutta omana kouluaikanaan, jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoista.
Toisekseen ruotsi on pohja, jos tarvitsee norjaa tai tanskaa. Suomesta on muuttanut sairaanhoitajia Ruotsiin ja Norjaan, tuskin heitä kielitaitonsa harmittaa. Ja tuskin olisivat osanneet ennakoida sitä tuota mahdollisuutta omana kouluaikanaan, jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoista.
Kielivalinnat myös ohjaavat sitä, mitä ihmisille tapahtuu. Jos nämä hoitajat olisivat opiskelleet "pakkosaksaa", he olisivat varmaankin etsineet työpaikkaa Keski-Euroopasta Ruotsin sijaan.
Eli yksittäisten ihmisten tarinat "sain töitä Ruotsista, pitää siis olla pakkoruotsi kaikilla" ei oikein toimi perusteluna pakkoruotsille.
Totta puhuen
Lainaus:
mikä johtaisi siihen, että ruotsin kielen tarve ja merkitys säilyisi edes nykyisellään tulevaisuudessa, kun kaikki merkit viittaavaat siihen, että ruotsin tarve pienee jatkuvasti: suomea osaamattomat ikäluokat poistuvat luonnollisella tavalla ja nuoremmat polvet suomenruotsalaisia ovat käytännössä kaksikielisiä. Ruotsissa kaikki lukevat pakkoenglantia (Suomessahan ei ole pakkoenglantia) ja myös osaavat sitä todella hyvin.
mikä johtaisi siihen, että ruotsin kielen tarve ja merkitys säilyisi edes nykyisellään tulevaisuudessa, kun kaikki merkit viittaavaat siihen, että ruotsin tarve pienee jatkuvasti: suomea osaamattomat ikäluokat poistuvat luonnollisella tavalla ja nuoremmat polvet suomenruotsalaisia ovat käytännössä kaksikielisiä. Ruotsissa kaikki lukevat pakkoenglantia (Suomessahan ei ole pakkoenglantia) ja myös osaavat sitä todella hyvin.
arvelen, että ruotsin merkitys vähenee ja sen tilalle tulee illuusio kansainvälistymisestä ja kilpailukyvystä globaalisti. Ylipäätään kielenopiskelua ei nähdä hyödyllisenä kulttuurintuntemuksen kautta vaan ainoastaan kapeasti välineenä, jonka kautta saavutetaan taloudellista hyötyä. Englantia ei tarvitse osata samalla tapaa "hyvin" kuten ruotsia, koska se on lingua franca vaan mikä tahansa kimiräikkös-englanti on "englannin taitoa". Arvelen, että ruotsin vähentäminen tosiaan vain tuottaa enemmän kuviteltua kansainvälisyyttä ja (edellämainittuja) yhdistelmiä englanti-espanja.
Minusta on sääli, että suomalaisilta poistuisi se ikkuna kieleen, kulttuuriin ja historiaan, jonka ruotsin kieli avaa mutta näen, että kaikki eivät näe asiaa noin.
Miksi pelkäät valinnaisuutta?
Lainaus:
arvelen, että ruotsin merkitys vähenee ja sen tilalle tulee illuusio kansainvälistymisestä ja kilpailukyvystä globaalisti. Ylipäätään kielenopiskelua ei nähdä hyödyllisenä kulttuurintuntemuksen kautta vaan ainoastaan kapeasti välineenä, jonka kautta saavutetaan taloudellista hyötyä. Englantia ei tarvitse osata samalla tapaa "hyvin" kuten ruotsia, koska se on lingua franca vaan mikä tahansa kimiräikkös-englanti on "englannin taitoa". Arvelen, että ruotsin vähentäminen tosiaan vain tuottaa enemmän kuviteltua kansainvälisyyttä ja (edellämainittuja) yhdistelmiä englanti-espanja.
Minusta on sääli, että suomalaisilta poistuisi se ikkuna kieleen, kulttuuriin ja historiaan, jonka ruotsin kieli avaa mutta näen, että kaikki eivät näe asiaa noin.
arvelen, että ruotsin merkitys vähenee ja sen tilalle tulee illuusio kansainvälistymisestä ja kilpailukyvystä globaalisti. Ylipäätään kielenopiskelua ei nähdä hyödyllisenä kulttuurintuntemuksen kautta vaan ainoastaan kapeasti välineenä, jonka kautta saavutetaan taloudellista hyötyä. Englantia ei tarvitse osata samalla tapaa "hyvin" kuten ruotsia, koska se on lingua franca vaan mikä tahansa kimiräikkös-englanti on "englannin taitoa". Arvelen, että ruotsin vähentäminen tosiaan vain tuottaa enemmän kuviteltua kansainvälisyyttä ja (edellämainittuja) yhdistelmiä englanti-espanja.
Minusta on sääli, että suomalaisilta poistuisi se ikkuna kieleen, kulttuuriin ja historiaan, jonka ruotsin kieli avaa mutta näen, että kaikki eivät näe asiaa noin.
Jos jokaisessa koulussa säilyisi mahdollisuus lukea ruotsia, niin tavallasi ajattelevat vanhemmat saisivat jatkossakin laittaa lapsensa ruotsia opiskelemaan. Eli mitä sinä siinä ruotsin valinnaisuudessa oikeasti pelkäät?
Mikä vika muuten olisi yhdistelmässä englanti-espanja? Mietipä kuinka paljon espanjan puhujia on maailmassa! Vinkki: sitä puhutaan hieman muuallakin kuin Kanarialla! ;)
Ja kun me tosiaan olemme nyt osa tätä ihanaa EU-perhettä, niin onhan se ihan luontevaa, että meillä on nyt enemmän "kotimaisia kieliä", eli pitäisi nyt vaan uskoa, että ajat ovat muuttuneet. Maailma ei ole enää vain Suomi ja Ruotsi.
Näkisin
Lainaus:
Kielivalinnat myös ohjaavat sitä, mitä ihmisille tapahtuu. Jos nämä hoitajat olisivat opiskelleet "pakkosaksaa", he olisivat varmaankin etsineet työpaikkaa Keski-Euroopasta Ruotsin sijaan.
Eli yksittäisten ihmisten tarinat "sain töitä Ruotsista, pitää siis olla pakkoruotsi kaikilla" ei oikein toimi perusteluna pakkoruotsille.
että pakollisuus avaa ikkunoita. Ja kaikki eivät koulussa vielä tiedä, mitä haluavat. Sen vuoksi koen, että kun on kerran mahdotonta viime kädessä tietää, mistä olisi hyötyä, ruotsi on kuitenkin turvallinen valinta. Lainaus:
Toisekseen ruotsi on pohja, jos tarvitsee norjaa tai tanskaa. Suomesta on muuttanut sairaanhoitajia Ruotsiin ja Norjaan, tuskin heitä kielitaitonsa harmittaa. Ja tuskin olisivat osanneet ennakoida sitä tuota mahdollisuutta omana kouluaikanaan, jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoista.
Toisekseen ruotsi on pohja, jos tarvitsee norjaa tai tanskaa. Suomesta on muuttanut sairaanhoitajia Ruotsiin ja Norjaan, tuskin heitä kielitaitonsa harmittaa. Ja tuskin olisivat osanneet ennakoida sitä tuota mahdollisuutta omana kouluaikanaan, jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoista.
Kielivalinnat myös ohjaavat sitä, mitä ihmisille tapahtuu. Jos nämä hoitajat olisivat opiskelleet "pakkosaksaa", he olisivat varmaankin etsineet työpaikkaa Keski-Euroopasta Ruotsin sijaan.
Eli yksittäisten ihmisten tarinat "sain töitä Ruotsista, pitää siis olla pakkoruotsi kaikilla" ei oikein toimi perusteluna pakkoruotsille.
2
Uutta vauva.fi:ssä
Uusimmat keskustelut
- > Jarna on menossa Berliinissä Trandeburgin portille.
- > Onko totta että kuninkaalliset (esim. Viktoria) eivät pyyhi itse pyllyään tai pese hiuksiaan?
- > Ääntelevätkö naiset seksin aikana myös oikeasti?
- > Six pack, näin sen saa 6 vk.ssa(sisältää ohjeet)
- > pettynyt omiin polttareihin
- > HAASTE KAIKILLE AV-MAMMOILLE! Näytä kuvaa miehellesi!
- > Minusta tämä on kaunein asunto pitkään aikaan
Uusimmat blogikirjoitukset
- > Mitä kysyä bloggaajalta?
- > Pyöränistuin vapauttaa
- > Unihäiriöitä
- > Imetyskeskustelu,
- > 24. Viikko
- > Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?
- > Saako lasta tukistaa?
© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot
