Keskustelut

« Takaisin keskustelujen etusivulle

---

Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä

» Aihe vapaa

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

Vierailija - 1.6.2011 11:32  (1/156)

Olen 34-vuotias vapaaehtoisesti lapseton, sanoisitko minulle että "kyllä se mieli vielä muuttuu"?

Eli minkä ikäisenä nainen on vihdoin uskottavasti lapseton? Vaihdevuosien jälkeen?

Vastaukset

Vierailija - 1.6.2011 11:33  (2/156)

Mulle ei enää sanota, olen 37v

tai ei ainakaan kukaan enää kehtaa sanoa

Vierailija - 1.6.2011 11:33  (3/156)

En sanoisi, että kyllä se mieli muuttuu

vaikka sekin on mahdollista, että se muuttuu

Vierailija - 1.6.2011 11:33  (4/156)

en sanoisi

uskottavasta en tiedä

Vierailija - 1.6.2011 11:34  (5/156)

En sanoisi

Kyllä mä uskon sen jo nuoremmankin ihmisen sanomana. Hän on epäilemättä sitä mieltä ainakin sillä hetkellä, eikä mulla ole mitään syytä sitä epäillä. Enkä ajattele, että "kyllä se mieli muuttuu". Muuttuu tai ei muutu, jos muuttuu, niin fine, ellei, niin fine.

Vierailija - 1.6.2011 11:34  (6/156)

Minusta 35 on aika hyvä rajapyykki

Nimimerkillä 34-vuotiaana synnyttänyt, ex-vapaaehtoisesti lapseton.

Vierailija - 1.6.2011 11:34  (7/156)

En sanoisi minkään ikäiselle.

Mua ei kiinnosta haluavatko ihmiset lapsia vai eivät. Sehän on oikeestaan ekoteko olla lapseton :D

Vierailija - 1.6.2011 11:36  (8/156)

Mitä sun lapsentekos tai -tekemättömyys

mulle kuuluu?

Vierailija - 1.6.2011 11:37  (9/156)

Mä olen 45 eikä onneksi enää sanota.

Vierailija - 1.6.2011 11:37  (10/156)

Minulla alkoi vaihdevuodet 36-vuotiaana

mutta ei se päälle näy, eli kyllä on vielä udeltu lapsista vaihdevuosien jälkeenkin

Vierailija - 1.6.2011 11:37  (11/156)

Kyllä mä uskon ainakin jo nyt.

Monella se raja menee varmaan reilusti yli 40 vuoden.

Vierailija - 1.6.2011 11:37  (12/156)

Ei kai se mieli välttämättä muutu

Mutta vaihdevuosien jälkeen uskotaan varmasti, että on lapseton. Se on eri juttu, uskooko kaikki sen olevan vapaaehtoista.

Tunnen useita pareja joiden lapsettomuuden syytä en tiedä enkä todellakaan kehtaa udella, jos eivät sitä itse kerro.

Vierailija - 1.6.2011 11:37  (13/156)

No sanoisin näin,

että älä vaan enää tuossa iässä rupea haaveilemaan lapsista, se meni sulta jo, halusit tai et.

Vierailija - 1.6.2011 11:39  (14/156)

en sanoisi.

Vierailija - 1.6.2011 11:41  (15/156)

Mummoiässä kadut kun ei ole mahdollisuutta

lapsenlapsiin, sano mun sanoneen :)

Vierailija - 1.6.2011 11:43  (16/156)

en sanoisi enka ajattelisi

mutta tanaan kun nain anna abreun lehtiotsikoissa ajattelin, etta ehkapa mieli muuttuu, pimu on 21v. mutta en sano aaneen, ei kuulu mulle eika kiinnosta sen enempaa.

Vierailija - 1.6.2011 11:44  (17/156)

En kyselisi,

mutta en myöskään uskoisi että olet vapaaehtoisesti lapseton. En ylipäänsä usko kenenkään naisen olevan vapaaehtoisesti lapseton. Kyse on joko siitä ettei ole sopivaa kumppania löytynyt tai sitten ei ole tullut raskaaksi.

Vierailija - 1.6.2011 11:46  (18/156)

Jaa

Mä olen mummoiässä eikä lapset kiinnosta yhtään sen enempää kuin nuorempanakaan. Miten ne yhtäkkiä alkais viiskymppisenä kiinnostaa?

Vierailija - 1.6.2011 11:46  (19/156)

Usko pois, että en pidä lapsista ja olen ihan vapaaehtoisesti lapseton

ihana mies avioliittoa yli 10 vuotta takana, ei kiitos lapsia meille. Ilman ehkäisyä en ole ollut koskaan. ohis

Vierailija - 1.6.2011 11:47  (20/156)

Miksi minä mummona alkaisin yhtäkkiä kiinnostua lapsista?

Kun tähän päivään mennessä en ole lainkaan ollut heistä kiinnostunut. En vieraista enkä mahdollisista omista? Mummona mulla on sata kissaa pitämässä mulle seuraa :)

ap

Vierailija - 1.6.2011 11:47  (21/156)

Luulen, että ei siinä mummoiässä ala lapset enää

kiinnostamaan kun ei ne nuorempanakaan kiinnostanut. Moni mummo ei halua edes hoitaa lapsenlapsia, kun on omistaan eroon päässyt

Vierailija - 1.6.2011 11:47  (22/156)

Oletko tosissasi?

Esimerkiksi minä olen onnellisesti naimisissa jo 15 vuotta ja tullut kerran raskaaksi. Olen vapaaehtoisesti lapseton.

Vierailija - 1.6.2011 11:49  (23/156)

minäkin tiedän yhden naisen, joka on koko ikänsä tiennyt

että ei halua lapsia. On kohta 50 eikä halua niitä edelleenkään ja ympäristökin alkaa vähitellen uskoa kun ikää on tuon verran :)

Vierailija - 1.6.2011 11:49  (24/156)

höh

miksi mielen pitäisi muuttua? Senkus olet vapaaehtoisesti lapseton, ei se mulle kuulu, eikä oikeasti kauheasti edes kiinnosta. Tarviiko siitä tehdä numeroa? En minäkän täällä kuuluta että mulla on jo ziljoona lasta ennestään ja haluan niitä vielä lisää. Kukin tyylillään.

Vierailija - 1.6.2011 11:49  (25/156)

Ihan oma asiasi. Ymmärrän, että hieman provoten kysytkin.

Jätäpä ihmeessä lapset tekemättä ja tee elämälläsi tasan mitä lystäät. Anna muiden tehdä omallaan samoin. Tähän kuuluu myös se, että jos joku lapsentekoasiaa kyselee, vastaat vain mukavasti, että enpä tee koskaan. Eiköhän se jonkun kerran kysely lopu. Ymmärrä nyt vain, että lapsen teko ja lisääntyminen, suvun jatkaminen kuuluu jollain tapaa sukulaisille, vaikkeivat kaikki sitä kyselisikään. Itse päätät, mutta luonnollisena asiana hyvä asia on toisillekin kertoa. Sitkeimmätkin mummot lopettaa kyselyn, kun sanot selvästi ettet tee lapsia, et halua lapsia, et halua haluta, et tee niitä, tehkööt joku muu jos haluaa. Eräs sukulaisnaiseni teki noin ja loppui kyselyt. Eipä kukaan enää ole pitkiin aikoihin arvellut hänen lapsentekohalujaan.

Vierailija - 1.6.2011 11:50  (26/156)

Tajuatko kuinka paljon se ihmisiä kiinnostaa??

Siis joka kohdassa yritetään tästä kysellä.

Vierailija - 1.6.2011 11:58  (27/156)

Jatkan vielä, kun kirjoitin osin tässä viestissäni epäselvästi

Että sukulaisille ja tuttaville lapsenteko jollain tapaa kuuluu, kuten kaikki merkitykselliset asiat. Toki ne on oman päätöksen teon alla, mutta kyseleminen ei ole väärin minusta. Mummoja nyt ainakin konkreettisesti kiinnostaa miten oma suku jatkuu. Mutta itsehän sen päätöksen tehtyä voi sen kertoa sen verran hyvin, että tietävät. Joku surutyöhän siitä lähisuvulle voi tulla, vaikkei tämä itsellä olisikaan lapsettomuuspäätöksestä tullut. Kukaan ei ole biologisesti aivan yksin lapsinensa tai lapsettomuutensa kanssa. Tällä en tarkoita, etteikö sitä lapsettomuuspäätöstä minusta voisi tehdä. Ehdottomasti nykymaailmassa pitää jättää lapset tekemättä, jos ne ei yhtään kiinnosta.

Vierailija - 1.6.2011 11:58  (28/156)

Ei kaikki halua lapsia.

En minäkään halua koiraa, prinsessahäitä, luksuslomia tai avoautoa.

Sen sijaan halusin todella kovasti lapsia ja sain.

Me ihmiset olemme erilaisia.

Vierailija - 1.6.2011 12:00  (29/156)

Niin, sehän tässä asiassa niin kipeää on

Teet kyllä juuri oikein! Olisipa Suomenmaassa enemmän sinun kaltaisiasi...

Vierailija - 1.6.2011 12:03  (30/156)

jaa, kolmekymppisenä vielä (työpaikallakin) uhosin, että

minä en lapsia tee. Nyt ikää 43v ja lapsia 3, noloa. Että silleen muuttui mieli pikkasen päälle kolmekymppisenä.

Mutta en minä sinulle mitään sanoisi, minulla on 3 lapsetonta ystävää, naisia, iät 38-50v, enkä ole heillekään mitään sanonut, muut hoitavat sen puolen, kuulemma, valitettavasti.
Eletään me kaikki omalla tyylillä, jookos?

Vierailija - 1.6.2011 12:05  (31/156)

no,

en todellakaan tajua. Mua ei kiinnosta ystävieni lapsellisuus tai lapsettomuus. Molempia kuuluu ystäväpiiriini. Yhden kanssa olen joskus vuosia sitten jutellut lasten hankkimisesta ja hän kertoi silloin, ettei niitä halua eikä niitä ikinä aio hankkia. Hänelle synnyttäminen on jotain järkyttävää ettei hän voi kuvitellakaan mitään sellaista. Ja nyt 20 vuotta myöhemmin, emme ole koskaan palanneet aiheeseen, eikä siihen ole ollut tarvetta. Minulla on liuta lapsia ja hänellä ei ole ja ystävyys kukoistaa...

Vierailija - 1.6.2011 12:05  (32/156)

Mulla yksi tuttava

samanlainen lapseton. Oltiin sit kerran yhdessä mökillä jonkin aikaa ja vot kun alkoi olla äiteetä mun tytölle. Oli mielestään niin pätevä kaikessa. Ei käsittänyt et tottakai tyttö oli ystävällinen ja keskusteli tämän kanssa kaikesta. Itsekin annoin oikein olla yhdessä.
Mut kohta tämä lapseton alkoikin neuvoon mua ja kehuu itteesä miten hyvä hän on. Ajatella parin päivän yhteisolon jälkeen oli jo niin ammattilainen.
Sitten tajusin et hän kaipasi hyvin kasvatettua teinityttöä omakseen täyttään tyhjiötä. Mikäs sen ihanampaa kuin äitee ja tytär yhdessä shoppailemassa!
Valitettavasti mä lopetin sen illuusion ja pidin kyllä ihanan tyttären itselläni. Tämä nainen kun ei ollut nähnyt vaivaa mun lapsen eteen esim. silloin kun mä valvoin öitä ja kasvatin, opetin ja hoisin!
Mulla toinenkin lapseton tuttavaperhe joka panostanut uraan ja matkusteluun ja rahaan. Nyt eläkkeelle kohta ja ovat lapsettomia. Miltä se tuntuu tuo tyhjiö? Eivät ainakaan onnellisia ole. Minusta he tuntuvat katkerilta!
Harkitse tarkkaan, elämä kun jatkuu pitkään!

Vierailija - 1.6.2011 12:12  (33/156)

Mitä mä olen mitään sanomaan?

Minkään ikäiselle. Sen voin sanoa, ettei ole helppoa olla huonokuntoinen, pienituloinen vanhus ilman lapsia/lapsenlapsia tässä yhteiskunnassa, apua ei heru helpolla. Silloin niitä aletaan kaipaamaan.

Vierailija - 1.6.2011 12:18  (34/156)

Sellainen, joka

avoimesti sanoo, ettei halua tehdä lapsia.

Yleinen uskomus on että lapsia tehdään, jos niitä saadaan, joten tuon uskomuksen kääntäminen toisaalle on vaikeaa. Ehdotan kuitenkin avoimuutta.

Vierailija - 1.6.2011 12:20  (35/156)

voisinpa sanoakin

yleensähän se muuttuukin :D

Vierailija - 1.6.2011 12:21  (36/156)

En sanoisi. Ihan oma asiasi.

Tosin Suomen "virallinen" lapseton Minna Hapuli, joka muutama vuosi sitten antoi aiheesta haastatteluja ja messosi blogissaan lapsiperheiden elämän kurjuudesta, on nykyään äiti. Joten voi se mieli muuttuakin;)

Vierailija - 1.6.2011 12:23  (37/156)

Ei minua kiinnosta lapsettomuutesi tai lapsellisuutesi,

joten jättäisin kommentoimatta kokonaan aiheen.

Vierailija - 1.6.2011 12:30  (38/156)

En tietenkään

Yksilöitähän me olemme. Ei kaikki halua samaa.

Vierailija - 1.6.2011 12:36  (39/156)

En sanoisi

T: 32-vuotias vapaaehtoisesti lapseton, joka harkitsee sterilisaatiota parhaillaan

Vierailija - 1.6.2011 12:36  (40/156)

No en sanoisi,

mutta elämä on välillä niin kummallista, ja ihmisen mieli samoin, että omassa elämässä toteutan kyllä Never say never -sanontaa. Itse ajattelin samoin, kunnes törmäsin 35 vuotiaana elämäni mieheen ja se olikin sit menoa...Ainokaiseni syntyi kun olin juuri täyttämässä 36, enkä ole hetkeäkään katunut!

Vierailija - 1.6.2011 12:39  (41/156)

En sanoisi, muttei se liity ikään.

En ylipäätään sanoisi. Saattaa muuttua tai olla muuttumatta.

Henkilökohtaisesti koen sinun menettävän todella paljon, mutta saavan jotain tietenkin tilalle. Mutta se taas on oma asiani miten sen näen, ja saat aivan vapaasti kokea toisin. :)

Vierailija - 1.6.2011 12:39  (42/156)

En sanoisi mutta hymähtelisin mielessäni

tuttavanainen, 35v iässä yhdessä saunaillassa suu vaahdossa keuhkosi kuinka lääkärit ottaa aina lääkärissä käydessä puheeksi lastenteon. Ikää alkaa olemaan jne. Ei aikonut ikinä, ikinä, ikinä tehdä lapsia. Kummasti se mieli muutui, 1,5v päästä syntyi tyttö.

Toinen tuttu, nuoresta asti sanoi ettei halua lapsia. Kun täytti 40 vuotta, puhui että ehkä, siitä pari vuotta, yrittivät tosissaan vauvaa. Ikää nyt 45 vuotta ja helvetin rasittavaa kuunnella kun tämä itkee lapsettomuuttaan. No, oisko kannattanu yrittää hieman aikaisemmin, pitkä parisuhde hänelläkin takana.

Vierailija - 1.6.2011 12:39  (43/156)

Mäkin tiedän yhden tuollaisen tapauksen.

Lepertelee kissalleen sitten, että äiti sitä ja äiti tätä....

Vierailija - 1.6.2011 12:48  (44/156)

mua ei vois vähempää kiinnostaa muiden lapsienteko aikeet

joten ennemminkin koen raskaaksi yhden tutun, joka jokaisessa mahdollisessa ja mahdottomassakin yhteydessä tekee numeron omasta vapaaehtoisesta lapsettomuudestaan.

Julistaa sitä milloin missäkin ja lisäksi haukkuu muiden lapsia ja naureskelee synnytyksessä vammautuneiden naisten ongelmille.
Siis oikeasti lukee joiltain palstoilta kauhusynnytyskertomuksia ja sitten räkättää kun on "pillu revennyt"

Eli ymmärrän lapsettomien ärsytyksen siitä, että asiasta kysellään, mutta vähintään yhtä arsyttävää on se omasta valinnasta keuhkoaminen ja varsinkin tuollainen sairas vahingonilo.

Niin ja tämäkin ihminen sitten kutsuu kotieläimiä lapsikseen -en vaan voi käsittää...

Vierailija - 1.6.2011 12:49  (45/156)

Mitä vapaaehtoisesti lapseton tekee vauvapalstalla?

AV:llakin suurin osa ketjuista on lapsiin liittyvää. Luulisi että on olemassa muita keskustelupalstoja missä ei tarvitse hyppiä joka toisen ketjun yli koska ne koskevat lapsia eli niitä mitä sinulla on ole mitään kiinnostusta hankkia. Vai onko nyt kuitenkin niin että haluat lapsia, mutta ei ole miestä? Tai mies ei halua jälkikasvua yhtään ja sinä alat olla epätoivoinen kun ikää kertyy.

Vierailija - 1.6.2011 12:52  (46/156)

Ai on vai :D :D :D ?

Toisaalta, tää 'Birdy' eli Minttu Hapuli olikin vela-vauhkoudessaan ihan omaa luokkaansa. En todellakaan koskaan samaistunut hänen lapselliseen (pun intended!) kapinaansa, joka selvästi kuvasti omaa epävarmuutta. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Ne vapaaehtoisesti lapsettomat, jotka ovat asian kanssa sinut ja tosissaan, eivät mesoa nettimaailmassakaan.

Minäkin aikoinani kävin paljon vela-palstoilla ja etsin itseäni ja vertaistukea. Toki se on aika kova paikka huomata, että on tässä naiseuteen niin kiinteästi liittyvässä asiassa eli äitiydessä täysin suvun, ystävien ja yhteiskunnan oletusten vastainen. Kun asian on käsitellyt mielessään ja hyväksynyt itsensä sellaisena kuin on, ei minulla ainakaan ole mitään tarvetta enää sitä puida.

ap

Vierailija - 1.6.2011 12:58  (47/156)

Just näin. Ei minuakaan niin kauheasti kiinnosta

muiden lastenhankinnat. Miksi joku Anna Abreu edes viitsi lausahtaa ääneen jotain, että on vapaaehtoisesti lapseton..? Ikää rapiat 20v. Aika moni sen ikäinen (noin 90%) varmaan on vielä vapaaehtoisesti lapsettomia ja huolehtii ehkäisystä.

Vierailija - 1.6.2011 12:59  (48/156)

Totta

Jokainen tekee itse päätöksensä haluaako lapsia vai ei. Mutta ei siitä näkemyksestä tarvitse kaikille puhua. Jos ei halua, niin ei halua, mitä sitten.

Omassa tuttavapiirissä olen huomannut että ne jotka ovat vaahdonneet vapaaehtoisesta lapsettomuudestaan eniten, ovatkin olleet niitä jotka ovat salaa toivoneet raskautta. Kai ovat halunneet suojella itseään tuttavien kyselyiltä, ne utelut kun voivat tehdä todella kipeää. Tämä on käynyt jälkeenpäin ilmi, kun vauva sitten vihdoin on syntynyt, kerrotaan kuinka niin kauan ehdittiin haaveilla vauvasta.

Vierailija - 1.6.2011 13:02  (49/156)

Ap:lle

en sanoisi, mutta sanoisin että parempi olla sanomatta ei koskaan. ;) 34-v. on vielä nuori, tuossa iässä en ollut itse vielä edes harkinnut asiaa.

Vierailija - 1.6.2011 13:05  (50/156)

Meitä vapaaehtoisesti lapsettomia on täällä muuten paljon!

Itse eksyin aikoinaan sen legendaarisen "hyi v*ttu mikä v*ttu" -ketjun (ja ei: en ole lesbo vaikka kuvat auki klikkasinkin...) houkuttelemana. Jäin koukkuun heti, koska täällä on todella vilkasta keskustelua vaikka mistä aiheista. Lapsiaiheisia ketjuja en lue, paitsi mm. lapsilisiin ja muihin sosiaalipoliittisiin linjauksiin liittyviä juttuja tulee välillä selailtua.

Ja minulla muuten on mies, ollut jo 15 vuotta. Sama. Itse otin aikoinaan puheeksi tämän lapsettomuusjutun, kun aihe tuli elämäntilanteemme myötä ajankohtaiseksi. Mies oli onneksi samaa mieltä, että kaksin on hyvä :)

ap

Vierailija - 1.6.2011 13:22  (51/156)

Ja sitten ap lukee juuri

vauva palstoja :D