Keskiviikko 23.5.2012 - Lyydia, Lyyli
REKISTERÖIDY
Facebook RSS

Unohditko salasanan? Sivukartta
Tilaa lehti
Ovatko rokotuskohut vaikuttaneet perheenne rokotuspäätöksiin?
#########

Keskustelut


Aiheet:
« Takaisin keskustelujen etusivulle

Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä

Näytä:
» Aihe vapaa

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu
Viesti

Vierailija - 16.8.2010 0:59  (1/118)

Miksi naisten otettava lapset ystävätapaamisiin mukaan? :(

Olen ihan totaalisen kyllästynyt siihen, että jos kaveriporukassa yhdelläkään naisella on lapsi, niin sitten koko porukan tapaamisissa pitää aina mukautua tähän.

Eli käytännössä, voidaan nähdä vain kahviloissa, joissa on leikkipaikka. Tai jossain leikkipuistossa.

Olen tosi kyllästynyt siihen, että aina pitää ottaa muiden lapset huomioon. Itsellä ei vielä ole lapsia, sitten kun niitä on, on eri asia tehdä noita juttuja, joita lapsiperheet tekee. Silloin se kuuluu asiaan. Lapsettomana en halua seisoskella leikkipuistossa ja yrittää jutella kaverin kanssa, joka samalla paimentaa muksuaan.

Kuvaavaa on, että miehillä ei ole tätä ongelmaa. Ystävieni miehet eivät ota lasta mukaan tavatessaan kavereitaan eivätkä tasan tarkkaan sovi tapaamisiaan leikkipuistoon.

Miksi naisten odotetaan kuitenkin hyväksyvän sen, että ystävä ottaa lapsen mukaan tapaamisiin? Miksi naisten odotetaan haluavan seisoskelevan leikkipuistoissa yms. paikoissa? Miehiltä ei tätä tunnu edellyttävän edes heidän lastensa äidit.

Vastaukset

Vierailija - 16.8.2010 1:06  (2/118)

Jaa-a..

sun pitää vaan hyväksyä se, että kaverisi on äiti. Jos on pieni lapsi niin mihin sä sen tyrkkäät hoitoon jos lapsen isä on töissä ja isovanhemmat myös eikä muuta apua ole jostain syystä saatavilla?

oletko saanut avattua suutasi näille äideille ?

Vierailija - 16.8.2010 1:08  (3/118)

No, minua voi nähdä yleensä vain lapsille sopivissa paikoissa

Olen nimittäin yh. Silloin kun lapsi on isällään, niin isä kyllä puolestaan myös järkkää tapaamisensa lapsille sopiviin paikkoihin, leikkipuistoon, kahvilaan, jossa pallomeri ym.

Vierailija - 16.8.2010 1:08  (4/118)

Omalta osaltani

... voin sanoa vain, että olen hoitovapaalla ja lapseni on mukanani lähestulkoon 24/7 ja jos lapsettomat kaverini haluavat tavata minua niin joutuvat samalla tapaamaan myös lapseni. Mieheni on päiväaikaan kotona todella harvoin ja silloin kun on, niin voisin toki poistua kotoa yksin ja jättää lapsen isälle, mutta haluan viettää silloin sitä meidän perheessä harvinaista perheaikaa.

Tosin en ole koskaan vaatinut mitään leikkipuistotapaamisia, vaan olemme kylästelleet puolin ja toisin, lapsellani on ollut leluja mukana, että viihtyy. Tottakai sitä lasta pitää kuitenkin paimentaa tai ainakin hänen touhujaan seurata herkeämättä, joten 100% ei voi keskittyä siihen kaveriin.

Mieheni ei käy kaveritapaamisissa, joten meillä ei voi verrata ihan yksi yhteen. Mutta kyllä mieheni ottaa lapsen mukaan kauppareissuille yms, jos pyydän.

Ehkä sinun pitäisi hankkia lapsettomia kavereita, jos et halua tavata lapsia. Tai sopikaa tapaamiset jonnekin muualle, jos leikkipuistot ovat se ongelma. Ei pientä lasta voi kuitenkaan jättää kaverista kakkoseksi ja yksin kotiin...

Vierailija - 16.8.2010 1:09  (5/118)

Aina ei ole paikkaa mihin jättää lapsi hoitoon

Sitä paitsi en mä ainakaan halua jättää lastani jatkuvasti muiden hoitoon, että voin tavata ystäviäni. Vanhemmuus on vastuuta ja tuota vastuun kantaminen tarkoittaa.

Jos mun kaverit eivät halua tavata mua lapseni kanssa, niin olkoot sitten tapaamatta kokonaan. Lapsi on mulle kavereita tärkeämpi, se on tärkein asia koko maailmassa.

Vierailija - 16.8.2010 1:17  (6/118)

Pitäisikö palkata kallis lapsenvahti,

jotta olisit tyytyväinen? Tai kuljettaa lapset isovanhemmille hoitoon kenties matkojen päähän? Jos päiväsaikaan sopii tapaamisen (tai ylipäänsä, kun lasten isä on töissä) tai jos ystävä on yh, ei paljon muuta vaihtoehtoa ole. On halvempaa ja helpompaa ottaa lapset mukaan. Oikea ystävä hyväksyy toisen elämäntilanteen. Ja jos oikein pännii, voi kai lapselliselle ystävälle esittää kohteliaan toivomuksen, että tapaisitte aikuisten paikassa vaihteeksi.

Vierailija - 16.8.2010 1:18  (7/118)

Kuule taidat olla itse nyt vähän lapsellinen

Toki jokainen aikuinen ihminen ymmärtää, että jos on pieni lapsi mukana, niin häntä pitää vahtia. Vanhemmuus on kokopäivätyö, ei sitä lasta voi laittaa hyllyn nurkalle, kun äiskä lähtee treffaamaan kavereita.

Kerro toki kavereillesi, ettet halua notkua mainitsemissasi paikoissa. En usko että kukaan mitään tällaista sinulta tietoisesti edellyttää vaan äidit toimivat niinkuin äitinä toimitaan. Varaudu kuitenkin siihen, että kaverisi ovat ensisijaisesti äitejä ja vasta toissijaisesti kavereita, eli tapaamiset eivät ehkä vain sinun ehdoillasi onnistu.

Vierailija - 16.8.2010 1:19  (8/118)

Äitilkaverit kuuluvat kaveriporukkaan

Minulla on kaksi eri kaveriporukkaa. Kummassakin porukassa on nyt yhdellä ystävällä lapsi.

Yleensä tavataan koko porukalla. Ja koko sakin pitää mukautua siihen, että yhdellä on lapsi.

En tiedä, häiritseekö tämä muita lapsettomia ystäviäni. He ovat niin kilttejä, että eivät varmaan tunnustaisi sitä itselleenkään.

Mutta minä olen aika kyllästynyt. Voin elää lapsiperheen elämää sitten, kun minulla on omia lapsia - mutta en halua joutua kärsimään muiden lapsista.

Yritän muiden mukana teeskennellä iloista ja hymyilevää ja saatan sanoa "joo, ei se haittaa, että jouduit taas ottamaan lapsen mukaan, kiva sitäkin on tavata", mutta oikeasti kismittää. Tapaamiset menee ihan pelleilyiksi ja lapsen vahtimiseksi, joudutaan vaihtamaan tapaamispaikkaa ja aikaa lapsiystävällisemmäksi, jne.

Ei ole kerta eikä kaksi, kun äitikaveri on muuttanut koko porukan tapaamissunnitelmat. Lapsen isä ei voikaan katsoa lasta, kun lähtee kavereidensa kanssa harrastamaan. Ja tapaamiset pitää sovittaa niin, ettei vaan olla kahvilassa lapsen päivä-, ruoka- tai iltauniaikaan tai jos on ollut tavoitteena vaikka käydä testaamassa jokin uusi ravintola, niin sitten pitääkin mennä sinne hampurilaispaikkaan, missä on se pallomeri.

Miksi miehet ei ole sidottuja samaan jamaan? Meillä on miehen kanssa ystäväpariskunta. Jos minä tapaan pariskunnan naista, niin mennään tyyliin lastenteatteriin, että pentu pääsee mukaan. Miehet lähtee siksi aikaa pelaamaan golfia. Ikinä ei ole vielä käynyt niin, että miehet lähtisi lapsen kanssa teatteriin tai sirkukseen ja me tytöt mentäisiin vaikka zumbaamaan siksi aikaa. Ei ikinä.

Vierailija - 16.8.2010 1:22  (9/118)

Näin jälkikäteen miettien

Omat lapset jo sen verran isoja, että kaveritapaamiset onnistuu ilman lapsia. Mutta jälkikäteen kun muistelen pikkulapsiaikaa, niin kyllähän siinä vaan niin useimmiten kävi, että lapset oli mukana tapaamisissa. Toki välillä ilmankin lapsia.

Aikaa ennen lapsia ajattelin kuten sinä. En voinut käsittää miksi aina ne lapset pitää olla mukana.
Kun omia sitten tuli, alkoi valjeta.
Kavereideni kanssa (etenkin lapsettomien) täytyi sopia tapaamisesta hyvissä ajoin, koska heidän kalenterinsa täyttyivät nopeasti. Ja toki itselläkin oli näitä neuvoloita, muskareita, uinteja sun muita.

Varasin siis lastenhoitajan, joko että isä on lasten kanssa tai sitten mummi/joku muu tuttu/kummi. Usein kävikin sitten niin, että isälle tuli työmatka yllättäen, mummi sairastui tms. Ja lyhyellä varoitusajalla en saanutkaan ketään hoitajaa. Siispä vaihtoehtona oli perua tapaaminen osaltani tai lapset mukaan. Perumisista ei oikein kaveripiirissä tykätty, joten lapset tuli mukaan.

Tuossa vaan yksi esimerkki.

Vierailija - 16.8.2010 1:25  (10/118)

No, oletko ehdottanut tai pyytänyt miestäsi ehdottamaan,

että he olisivat lapsen kanssa ja te naisporukassa?

Mieltäni myös kutkuttaa kysymys, että kuinka vanha ap on?

Tosiasia myös on, että jotkut naiset omivat lapsen. eivät luota siihen, että lapsen isäkin voisi hoitaa lasta ihan hyvin. Näin heidän täytyy sitten ottaa se lapsi aina mukaan.


Lainaus:
Minulla on kaksi eri kaveriporukkaa. Kummassakin porukassa on nyt yhdellä ystävällä lapsi.

Yleensä tavataan koko porukalla. Ja koko sakin pitää mukautua siihen, että yhdellä on lapsi.

En tiedä, häiritseekö tämä muita lapsettomia ystäviäni. He ovat niin kilttejä, että eivät varmaan tunnustaisi sitä itselleenkään.

Mutta minä olen aika kyllästynyt. Voin elää lapsiperheen elämää sitten, kun minulla on omia lapsia - mutta en halua joutua kärsimään muiden lapsista.

Yritän muiden mukana teeskennellä iloista ja hymyilevää ja saatan sanoa "joo, ei se haittaa, että jouduit taas ottamaan lapsen mukaan, kiva sitäkin on tavata", mutta oikeasti kismittää. Tapaamiset menee ihan pelleilyiksi ja lapsen vahtimiseksi, joudutaan vaihtamaan tapaamispaikkaa ja aikaa lapsiystävällisemmäksi, jne.

Ei ole kerta eikä kaksi, kun äitikaveri on muuttanut koko porukan tapaamissunnitelmat. Lapsen isä ei voikaan katsoa lasta, kun lähtee kavereidensa kanssa harrastamaan. Ja tapaamiset pitää sovittaa niin, ettei vaan olla kahvilassa lapsen päivä-, ruoka- tai iltauniaikaan tai jos on ollut tavoitteena vaikka käydä testaamassa jokin uusi ravintola, niin sitten pitääkin mennä sinne hampurilaispaikkaan, missä on se pallomeri.

Miksi miehet ei ole sidottuja samaan jamaan? Meillä on miehen kanssa ystäväpariskunta. Jos minä tapaan pariskunnan naista, niin mennään tyyliin lastenteatteriin, että pentu pääsee mukaan. Miehet lähtee siksi aikaa pelaamaan golfia. Ikinä ei ole vielä käynyt niin, että miehet lähtisi lapsen kanssa teatteriin tai sirkukseen ja me tytöt mentäisiin vaikka zumbaamaan siksi aikaa. Ei ikinä.

Vierailija - 16.8.2010 1:28  (11/118)

Miten ihmeen usein teillä oikein on näitä kaveritapaamisia?

Kun sanot ettet halua elää lapsiperheen arkea, niin kuinka usein oikein tapaatte?? Jos tapaa niin paljon että tuntee elävänsä lapsiperheen arkea, niin ei ihme että lapset on mukana! Ei kukaan useita kertoja viikossa jätä lapsiaan hoitoon kavereiden takia.

Ja se vaan on niin, että varsinkin pienet lapset tahtovat äidin ja iskä jää usein kakkosvanhemmaksi. Siksi se lapsi kulkee useammin äidin kuin isän matkassaa.

Vierailija - 16.8.2010 1:31  (12/118)

Olen ehdottanut

Jopa niin, että tämä kaveripariskunnan mies on ollut läsnä. Miehet ovat todenneet, että mitäs järkeä siinä olisi.

Lapsen isä saa mielestään olla ihan kylliksi lapsen kanssa kotona, hän haluaa joskus rentoutua ilman lasta. Ja oma mieheni on sitä mieltä, että lasten kanssa ehtii olla sitten, kun on omia.

Ap on 35-v.

Ei ehkä muuten niin kypsyttäisikään tämä tilanne, mutta kun tuntuu, ettei ole tasapuolista. Naiset kärsii tilanteesta enemmän kuin miehet.

Totta, toinen noista ystävistäni on yksinhuoltaja. Ehdotti hänelle mitä hyvänsä, hän muuttaa aina jutun niin, että nähdään jossain lapsipaikassa tai sitten jonkun kaverin luona. Helpointa olisi mielestäni nähdä sitten hänen luonaan, niin lapsi voisi leikkiä omassa huoneessaan. Mutta sitä hän ei yleensä halua vaan ilmeisesti tahtoo hoitaa lapsen leikkipuistoleikittämisen siinä tapaamisen ohella

Vierailija - 16.8.2010 1:33  (13/118)

Ap neuvon Sinua kertomaan tuntemuksesi ystäväpiireissäsi.

Kerrot, kun lapselliset ja lapsettomat ovat paikalla, että Sinä et enää hyväksy lapsia joukkoon. Joko tapaatte aikuisporukalla tai ette tapaa ollenkaan. Anna sitten muiden lapsettomien näyttää, kummasta kaverista haluavat pitää kiinni siitä, joka ottaa lapsenkin mukaan tai sitten Sinusta, jolle on tärkeintä käydä uusissa ravintoloissa ym eikä tavata ystäviä.

Vierailija - 16.8.2010 1:38  (14/118)

Kuinka vanha yh:n lapsi on?

On ihan järkevää, että lapsi ulkoilee tai liikkuu esim pallomeressä. Pienillä lapsilla on pienten lapsien tarpeet.

Kun meille tulee vieraita, niin en usko, että kukaan lapsi haluaisi olla yksin leikkimässä omassa huoneessaan, kun muilla olisi hauskaa keskenään. Sen verran pitävät ihmisistä, että eivät vieraiden tullessa piiloudu omaan soppeensa.


Lainaus:
Jopa niin, että tämä kaveripariskunnan mies on ollut läsnä. Miehet ovat todenneet, että mitäs järkeä siinä olisi.

Lapsen isä saa mielestään olla ihan kylliksi lapsen kanssa kotona, hän haluaa joskus rentoutua ilman lasta. Ja oma mieheni on sitä mieltä, että lasten kanssa ehtii olla sitten, kun on omia.

Ap on 35-v.

Ei ehkä muuten niin kypsyttäisikään tämä tilanne, mutta kun tuntuu, ettei ole tasapuolista. Naiset kärsii tilanteesta enemmän kuin miehet.

Totta, toinen noista ystävistäni on yksinhuoltaja. Ehdotti hänelle mitä hyvänsä, hän muuttaa aina jutun niin, että nähdään jossain lapsipaikassa tai sitten jonkun kaverin luona. Helpointa olisi mielestäni nähdä sitten hänen luonaan, niin lapsi voisi leikkiä omassa huoneessaan. Mutta sitä hän ei yleensä halua vaan ilmeisesti tahtoo hoitaa lapsen leikkipuistoleikittämisen siinä tapaamisen ohella

Vierailija - 16.8.2010 1:40  (15/118)

No olipa hauskaa

Olet varmaan mielestäsi vitsikäskin?

Uskon, että ystäväni yrittäisivät jotenkin sovitella tätä tilannetta, jos ottaisin asian puheeksi. Mutta enpä taida ottaa. Herättäisi vaan kysymyksiä, että enkö tykkää näistä kavereiden lapsista.

Jätän vain menemättä tapaamisiin, jos alkaa olla liian lapsipainotteista. Minulla on joitakin sellaisiakin ystäviä, joilla ei vielä ole mitään yhteyksiä lapsiin.

Leikkipuistotapaamisissa voin alkaa käydä, kun saan omia lapsia.

Vierailija - 16.8.2010 1:40  (16/118)

meillä mies hoitaa just silloin lapset hyvin kun en ole kotona niitä vahtimassa =)

Lainaus:
että he olisivat lapsen kanssa ja te naisporukassa? Mieltäni myös kutkuttaa kysymys, että kuinka vanha ap on? Tosiasia myös on, että jotkut naiset omivat lapsen. eivät luota siihen, että lapsen isäkin voisi hoitaa lasta ihan hyvin. Näin heidän täytyy sitten ottaa se lapsi aina mukaan.
Lainaus:
Minulla on kaksi eri kaveriporukkaa. Kummassakin porukassa on nyt yhdellä ystävällä lapsi. Yleensä tavataan koko porukalla. Ja koko sakin pitää mukautua siihen, että yhdellä on lapsi. En tiedä, häiritseekö tämä muita lapsettomia ystäviäni. He ovat niin kilttejä, että eivät varmaan tunnustaisi sitä itselleenkään. Mutta minä olen aika kyllästynyt. Voin elää lapsiperheen elämää sitten, kun minulla on omia lapsia - mutta en halua joutua kärsimään muiden lapsista. Yritän muiden mukana teeskennellä iloista ja hymyilevää ja saatan sanoa "joo, ei se haittaa, että jouduit taas ottamaan lapsen mukaan, kiva sitäkin on tavata", mutta oikeasti kismittää. Tapaamiset menee ihan pelleilyiksi ja lapsen vahtimiseksi, joudutaan vaihtamaan tapaamispaikkaa ja aikaa lapsiystävällisemmäksi, jne. Ei ole kerta eikä kaksi, kun äitikaveri on muuttanut koko porukan tapaamissunnitelmat. Lapsen isä ei voikaan katsoa lasta, kun lähtee kavereidensa kanssa harrastamaan. Ja tapaamiset pitää sovittaa niin, ettei vaan olla kahvilassa lapsen päivä-, ruoka- tai iltauniaikaan tai jos on ollut tavoitteena vaikka käydä testaamassa jokin uusi ravintola, niin sitten pitääkin mennä sinne hampurilaispaikkaan, missä on se pallomeri. Miksi miehet ei ole sidottuja samaan jamaan? Meillä on miehen kanssa ystäväpariskunta. Jos minä tapaan pariskunnan naista, niin mennään tyyliin lastenteatteriin, että pentu pääsee mukaan. Miehet lähtee siksi aikaa pelaamaan golfia. Ikinä ei ole vielä käynyt niin, että miehet lähtisi lapsen kanssa teatteriin tai sirkukseen ja me tytöt mentäisiin vaikka zumbaamaan siksi aikaa. Ei ikinä.

luojan kiitos sentää, että päästää/pääsen minäkin välillä nauttimaan tyttöjen illoista ilman lapsia Ja tietenkin mies hoitaa silloin lapsia =).. just heinäkuussa oltiin tyttöjen kesken syömässä ja leffassa katsomassa sinkkuelämää kakkonen, nyt tossa väläyttelin et voitas käydä seuraavaksi katsomassa sisko tahtoisin jäädä ja syömään tietysti ja jos perjantai/lauantai-ilta niin viel vois vaikka vähän partyparty

Vierailija - 16.8.2010 1:41  (17/118)

Miten sitten aiot ap järjestää tapaamiset, kun sinulla on lapsia,

mutta muiden äitien lapset ovat jo niin isoja, että heitä ei tarvitse valvoa koko ajan?

Jätätkö miehellesi, joka ei ilmiselvästi ole kiinnostunut lapsista, palkkaatko hoitajan, jäät tapaamisista pois vai otat lapsen mukaan?

Vierailija - 16.8.2010 1:42  (18/118)

no...

miksi sun ystävän ja sen lapsen pitäisi sopeutua siihen, että sä et halua ystäväsi ottavan lastaan mukaan? Ihan niinku vain sulla olis väliä.

Vierailija - 16.8.2010 1:43  (19/118)

Minulla on

lapsi ja minua voi nähdä melkeinpä missä vaan. Ja todellakin otan huomioon myös lapsettomatkin ystävät. Ei kaikkia voi kiinnostaa lapsijutut, ja itsekin haluan yleensä mahdollisimman irti niistä, jos ystäviä tapaan.

Vierailija - 16.8.2010 1:44  (20/118)

Oletat siis, että sitten kun sinulla on lapsia,

niin muut ovat valmiit joustamaan paikan suhteen?

Voin kertoa, että sittenkin todennäköisesti porukassanne on joku, jolla ei vielä ole lapsia, joku, jonka lapset ovat jo niin isoja, että voi jättää vaikka yksin kotiin jne. Miksi heidän pitäisi silloin kärsiä sinun takiasi?


Lainaus:
Olet varmaan mielestäsi vitsikäskin?

Uskon, että ystäväni yrittäisivät jotenkin sovitella tätä tilannetta, jos ottaisin asian puheeksi. Mutta enpä taida ottaa. Herättäisi vaan kysymyksiä, että enkö tykkää näistä kavereiden lapsista.

Jätän vain menemättä tapaamisiin, jos alkaa olla liian lapsipainotteista. Minulla on joitakin sellaisiakin ystäviä, joilla ei vielä ole mitään yhteyksiä lapsiin.

Leikkipuistotapaamisissa voin alkaa käydä, kun saan omia lapsia.

Vierailija - 16.8.2010 1:44  (21/118)

Vastaus 14:lle

Yhn lapsi on 2-vuotias. Todellinen täystuho, jos kutsuu kylään. Siksi tapaisin mielummin tätä ystävää hänen kotonaan, mutta hän vääntää tapaamispaikat yleensä niin, että nähdään jonkun muun luona.

No, minua ei kyllä kiinnosta seurustella jonkun ihmisen lapsen kanssa. Mitä 2-vuotias ymmärtää aikuisten jutuista? Äkkiä sellainen napero viihtyy paremmin omassa huoneessaan. Ainakin, jos vieras ei kiinnitä huomiota leluesittelyihin tms.

Vierailija - 16.8.2010 1:46  (22/118)

Milloinkas ap ajatteli sitten niitä omia lapsia hankkia?

Puhut koko ajan että sitten kun on omia jne. Mittari tikittää sulla jo sellaisia lukemia, että hedelmällisyys alkaa laskea kovaa vauhtia. Lapsia ei välttämättä enää niin helposti saakaan. Minkä ikäisenä ajattelit ne lapset tehdä? Varsinkin jos monikossa puhut, niin kiire alkaa jo olla.

Vierailija - 16.8.2010 1:48  (23/118)

Kuinka kauan kuvittelet, että tavallinen 2-vuotias leikkii

yksin omassa huoneessaan?

Lainaus:
Yhn lapsi on 2-vuotias. Todellinen täystuho, jos kutsuu kylään. Siksi tapaisin mielummin tätä ystävää hänen kotonaan, mutta hän vääntää tapaamispaikat yleensä niin, että nähdään jonkun muun luona.

No, minua ei kyllä kiinnosta seurustella jonkun ihmisen lapsen kanssa. Mitä 2-vuotias ymmärtää aikuisten jutuista? Äkkiä sellainen napero viihtyy paremmin omassa huoneessaan. Ainakin, jos vieras ei kiinnitä huomiota leluesittelyihin tms.

Vierailija - 16.8.2010 1:48  (24/118)

2 v ei TODELLAKAAN viihdy yksin omassa huoneessaan

jos on vieraita, vaikka ne vieraat olisi kuinka kylmäkiskoisia tahansa.

Sun ei ehkä kannattaisi hankkia niitä omia lapsia, jos et ton vertaa viihdy lasten seurassa.

Vierailija - 16.8.2010 1:49  (25/118)

Sitten kun minulla on lapsia...

...elän sen mukaan. Ehkä sitten tutustun uusiin ihmisiin, joilla on samanikäisiä lapsia kuin minullakin ja pyörin enemmän heidän kanssaan.

Ymmärrän, jos lapsi on joskus mukana. Ymmärrän, jos joskus mennään sen ystävän lapsen ehdoilla. Mutta en ymmärrä, kun kaikki kaveritapaamiset tapahtuu nykyisin sen mukaan, että yksi lapsi sanelee ehdot!

Olen yrittänyt olla pitkämielinen. Ja aluksi oli ihan kivaakin. Mutta nyt, kun tiedän, että ei enää ole pitkä aika siihen, kun on omakin lapsi, niin haluaisin vielä vähän aikaa elää aikuisten elämää enkä ainakaan tanssia jonkun toisen ihmisen lapsen syömisten ja nukkumisten mukaan.

Vierailija - 16.8.2010 1:50  (26/118)

Harva tuonikäinen lapsi leikkii koskaan yksin omassa huoneessa.

Kyllä ne lelut kannetaan sinne, missä muut (lue ensisijaisesti äiti) on.


Lainaus:
Yhn lapsi on 2-vuotias. Todellinen täystuho, jos kutsuu kylään. Siksi tapaisin mielummin tätä ystävää hänen kotonaan, mutta hän vääntää tapaamispaikat yleensä niin, että nähdään jonkun muun luona.

No, minua ei kyllä kiinnosta seurustella jonkun ihmisen lapsen kanssa. Mitä 2-vuotias ymmärtää aikuisten jutuista? Äkkiä sellainen napero viihtyy paremmin omassa huoneessaan. Ainakin, jos vieras ei kiinnitä huomiota leluesittelyihin tms.

Vierailija - 16.8.2010 1:51  (27/118)

22, onko pakko aina vetää esiin tuo kortti?

On ihmisiä, jotka saa ekan lapsen yli 40-vuotiaana... Oma isoäitini sai viimeisen lapsensa, kun oli 45-vuotias.

Ilkeää luoda toisille tuollaisia uhkakuvia. Hyvin ehtii.

Vierailija - 16.8.2010 1:54  (28/118)

Ehkei kannata hankkia niitä lapsia ollenkaan.

Suurimmaksi osaksi aikuisuus on sitä, että pidetään muista huolta. Käydään töissä, maksetaan veroja, huolehditaan jälkikasvusta, ajoittain jälkikasvun kavereista, ehkä omista ikääntyvistä tai iäkkäistä vanhemmista.

Lainaus:
...elän sen mukaan. Ehkä sitten tutustun uusiin ihmisiin, joilla on samanikäisiä lapsia kuin minullakin ja pyörin enemmän heidän kanssaan.

Ymmärrän, jos lapsi on joskus mukana. Ymmärrän, jos joskus mennään sen ystävän lapsen ehdoilla. Mutta en ymmärrä, kun kaikki kaveritapaamiset tapahtuu nykyisin sen mukaan, että yksi lapsi sanelee ehdot!

Olen yrittänyt olla pitkämielinen. Ja aluksi oli ihan kivaakin. Mutta nyt, kun tiedän, että ei enää ole pitkä aika siihen, kun on omakin lapsi, niin haluaisin vielä vähän aikaa elää aikuisten elämää enkä ainakaan tanssia jonkun toisen ihmisen lapsen syömisten ja nukkumisten mukaan.

Vierailija - 16.8.2010 1:54  (29/118)

Ymmärrän ap:tä täysin


Se tietty riippuu tilanteesta ja lapsista tuo lapsen mukana olo. Ymmärtäisin, jos kerta kaikkiaan lasta ei saa kellekkään hoitoon.
Mutta jos harvoin jotain kaveria tapais ja ois isompikin porukka, niin kyllä se potuttais, jos joku pikkulapsi koko ajan keskeyttäs juttuja yms. Tai ei voitais mennä vaikka baariin tai muualle, minne lapsia ei vois ottaa mukaan, niitten lasten takia. Leikkipuistot tai muut pikkulasten täyttämät paikat: ei kiitos!
Jos päivittäin tavattas, niin asia ois toinen. harvemmin tavattaessa haluis keskittyy siihen rauhassa kuulumisten vaihtamiseen. Ehkä syvempiinkin tilityksiin...

Itsellä on kaksi lasta, jo kouluikäisiä. ihan vaan sivuhuomautuksena.

Vierailija - 16.8.2010 1:57  (30/118)

Omasta jälkikasvusta voin huolehtia

Mutta kavereiden lasten kaitsemisesta en ole kiinnostunut. Ei ole minun ongelmani.

Ja kyllä, olen tietoisesti päättänyt, että en ole kenenkään muksulle lastenvahtina. Tiedän, että hkään eivät sitten vahdi minun lapsiani sitten joskus, mutta en sitä odotakaan.

Yksi ystävä laittoi välit poikki, kun en suostunut vahtimaan hänen lastaan kerran viikossa, kun hän käy kuorossa ja mies pelaamassa kavereidensa kanssa. Hänestä minun olisi pitänyt hoitaa, kun asutaan samassa rapussa.

Vierailija - 16.8.2010 1:58  (31/118)

Minunkin isoäitini sai viimeisensä 45-vuotiaana.

en ole 22, mutta kaikkien tiedossa oleva fakta on, että naisten hedelmällisyys laskee keskimääräisesti roimasti 35 ikävuodesta alkaen. Lisähankaluuksia tuottaa, jos mies on samaa tai vanhempaa ikäluokkaa. Myös sperman laatu heikkenee, mitä vanhemmaksi mies tulee.



Lainaus:
On ihmisiä, jotka saa ekan lapsen yli 40-vuotiaana... Oma isoäitini sai viimeisen lapsensa, kun oli 45-vuotias.

Ilkeää luoda toisille tuollaisia uhkakuvia. Hyvin ehtii.

Vierailija - 16.8.2010 1:59  (32/118)

Noh

Mä sain ensimmäisen lapsen 27 vuotiaana. Toista yritettiin parin vuoden päästä. Ei onnistunut, pelkkiä keskenmenoja. Vähän ajan päästä ei edes niitäkään. Hoitojen jälkeen toinen lapsi tuli vasta 38 v iässä, joten eipä olisi hyvin ehtinyt, jos ei oltaisi ajoissa aloitettu. Sitä paitsi kunnallisiin hoitoihin ei edes oteta yli 38-vuotiaita, että ei mielestäni aikaa ihan loputtomasti ole. Kaikilla ei aina ole niin hyvä onni, että niitä lapsia vaan putkahtelee.

t, 22

Vierailija - 16.8.2010 2:06  (33/118)

Ensin puhut että äiti vahtii lastaan. Miten yhtäkkiä puhutkin

kavereiden lasten kaitsemisesta?


Lainaus:
Mutta kavereiden lasten kaitsemisesta en ole kiinnostunut. Ei ole minun ongelmani.

Ja kyllä, olen tietoisesti päättänyt, että en ole kenenkään muksulle lastenvahtina. Tiedän, että hkään eivät sitten vahdi minun lapsiani sitten joskus, mutta en sitä odotakaan.

Yksi ystävä laittoi välit poikki, kun en suostunut vahtimaan hänen lastaan kerran viikossa, kun hän käy kuorossa ja mies pelaamassa kavereidensa kanssa. Hänestä minun olisi pitänyt hoitaa, kun asutaan samassa rapussa.

Vierailija - 16.8.2010 2:20  (34/118)

Ihan ohis

Mutta minua jäi kiinnostamaan seuraava seikka. Ap on 35. Kummassakin hänen tuttavapiirissään on vain yksi äiti. Onko ap:n kaverit huomattavasti nuorempia, vai totaalisen vannoutuneita lapsettomia? Kumpaakaan en siis pidä huonona, mutta voisi kertoa hieman tuosta tuttavapiiristä.

Vierailija - 16.8.2010 2:22  (35/118)

Menikö ap nukkumaan?

On kysymyksiä vastaamatta.

Vierailija - 16.8.2010 2:27  (36/118)

Kaveripiirissäni

...on ihmiset samanikäisiä kuin minäkin.

Yksi on vannoutunut sinkku. Muut ovat joko löytäneet miehen aika myöhään, opiskelleet toisen alan, tms. Eli nyt alamme tehdä sitten lapsia.

Vain yksi ystäväni on tehnyt lapsen alle 30-vuotiaana.

Vierailija - 16.8.2010 2:32  (37/118)

Jos saat lapsen ensimmäisenä, niin aiotko

sitten hylätä ystäväpiirisi? Vai miten aiot tapaamiset järjestää?


Lainaus:
...on ihmiset samanikäisiä kuin minäkin.

Yksi on vannoutunut sinkku. Muut ovat joko löytäneet miehen aika myöhään, opiskelleet toisen alan, tms. Eli nyt alamme tehdä sitten lapsia.

Vain yksi ystäväni on tehnyt lapsen alle 30-vuotiaana.

Vierailija - 16.8.2010 2:40  (38/118)

Eli mitä tästä opimme:

Jos kaikki noudattaisivat av:n oikeaa järjestystä: koulu, opiskelun aloitus 18v, miehen löytäminen 21v valmistuminen ja vakityö 22v. Naimisiin 24v Ensimmäinen lapsi 25v, toinen 27v ja jos kolmatta haluaa, niin 29-30v. Kun vielä kaverinsa hankkisi samanikäisistä +-2kk, niin ystävienkin tapaaminen onnistuisi ilman suuria valituksia.




Lainaus:
...on ihmiset samanikäisiä kuin minäkin.

Yksi on vannoutunut sinkku. Muut ovat joko löytäneet miehen aika myöhään, opiskelleet toisen alan, tms. Eli nyt alamme tehdä sitten lapsia.

Vain yksi ystäväni on tehnyt lapsen alle 30-vuotiaana.

Vierailija - 16.8.2010 2:44  (39/118)

:D

Lainaus:
Jos kaikki noudattaisivat av:n oikeaa järjestystä: koulu, opiskelun aloitus 18v, miehen löytäminen 21v valmistuminen ja vakityö 22v. Naimisiin 24v Ensimmäinen lapsi 25v, toinen 27v ja jos kolmatta haluaa, niin 29-30v. Kun vielä kaverinsa hankkisi samanikäisistä +-2kk, niin ystävienkin tapaaminen onnistuisi ilman suuria valituksia.




Lainaus:
...on ihmiset samanikäisiä kuin minäkin.

Yksi on vannoutunut sinkku. Muut ovat joko löytäneet miehen aika myöhään, opiskelleet toisen alan, tms. Eli nyt alamme tehdä sitten lapsia.

Vain yksi ystäväni on tehnyt lapsen alle 30-vuotiaana.


Vierailija - 16.8.2010 7:17  (40/118)

Mikä tässä siis kismittää eniten?

Se, että kaverit ottavat lapsen mukaan? Vai se, että olette naisia ja kaveriesi perheissä ilmiselvästi pidetään lastenhoitoa enemmän naisten hommana?

Vierailija - 16.8.2010 7:31  (41/118)

Kylläpä

mammat kilahti. Olette niitä äitejä jotka toisissa ketjuissa valittaa kun mies ei lähes koskaan hoida kotia ja lapsia, vaan kaikki on aina teidän harteilla. Mies kulkee omissa harrastuksissaan illat ja äitit pääsee omiin menoihinsa vain ja ainoastaan jos lapset otetaan mukaan....

No minulla ei sitä ongelmaa ole. Minä pääsen menemään ilman lapsiakin, mies hoitaa lapsia ja minä saan jutustella kaikessa rauhassa ystäväni/ystävieni kanssa. Ei tulisi mieleenkään vaatia ystäviltäni sitä että tapaamiset on aina lapsen kanssa ja sitä kautta vain lapselle sopivassa paikassa. En ihmettele yhtään jos välit lapsettomiin ystäviin kaatuu viimeistään tuossa vaiheessa.8

Vierailija - 16.8.2010 7:33  (42/118)

Mistä

Lainaus:
mammat kilahti. Olette niitä äitejä jotka toisissa ketjuissa valittaa kun mies ei lähes koskaan hoida kotia ja lapsia, vaan kaikki on aina teidän harteilla. Mies kulkee omissa harrastuksissaan illat ja äitit pääsee omiin menoihinsa vain ja ainoastaan jos lapset otetaan mukaan....

No minulla ei sitä ongelmaa ole. Minä pääsen menemään ilman lapsiakin, mies hoitaa lapsia ja minä saan jutustella kaikessa rauhassa ystäväni/ystävieni kanssa. Ei tulisi mieleenkään vaatia ystäviltäni sitä että tapaamiset on aina lapsen kanssa ja sitä kautta vain lapselle sopivassa paikassa. En ihmettele yhtään jos välit lapsettomiin ystäviin kaatuu viimeistään tuossa vaiheessa.8


tuo 8 tuonen viestin loppuun tuli? En siis ole tämän ketjun 8.

Vierailija - 16.8.2010 7:42  (43/118)

Meillä edes

2,5v ei viihdy omassa huoneessaan kuin hetken, yleensä heräämisen jälkeen tai nukkumaan mennessä, muutoin hakee vain leluja tai vie pois.

Ja jos päiväsaikaan tapaatte, niin on ihan tavallista, että lapset liikkuu silloin mukana ja normaalia, että pienten lasten äiti haluaa joskus muuallekin, esim juuri puistoo tai kahvilaan jossa on pallomeri/leikkipaikka = lapsi kiinnostuu "uusista" jutuista hetken pidempään ja äiti saa kahvitella.

Kummaa narinaa, älä näe kaveriasi jos et hyväksy sitä, että lapsi kulkee mukana. Mä olen itse retuuttanut kahta lasta mukana useinkin, koska mies on päivällä töissä ja lapsenvahtia en saa.

Lainaus:
Yhn lapsi on 2-vuotias. Todellinen täystuho, jos kutsuu kylään. Siksi tapaisin mielummin tätä ystävää hänen kotonaan, mutta hän vääntää tapaamispaikat yleensä niin, että nähdään jonkun muun luona.

No, minua ei kyllä kiinnosta seurustella jonkun ihmisen lapsen kanssa. Mitä 2-vuotias ymmärtää aikuisten jutuista? Äkkiä sellainen napero viihtyy paremmin omassa huoneessaan. Ainakin, jos vieras ei kiinnitä huomiota leluesittelyihin tms.

Vierailija - 16.8.2010 7:43  (44/118)

tämä kertoo sinusta ap paljon

Olen tosi kyllästynyt siihen, että aina pitää ottaa muiden lapset huomioon. Itsellä ei vielä ole lapsia, sitten kun niitä on, on eri asia tehdä noita juttuja, joita lapsiperheet tekee. Silloin se kuuluu asiaan. Lapsettomana en halua seisoskella leikkipuistossa ja yrittää jutella kaverin kanssa, joka samalla paimentaa muksuaan.

sinulla ei nyt ole lapsia, mutta kun on niin SITTEN se on ERI asia!!?? WHAT?

Vierailija - 16.8.2010 8:21  (45/118)

Ap on ihan oikeassa.

On kohtuullista olettaa, että kavereilla ei ole aina lapsia mukana. Hätätapaukset ja yh:t toki asia erikseen.

Kyllä, minusta on tosi säälittävää, etteivät mammamt saa miestään vahtimaan lapsia niin, että itse voisivat joskus tavata ystäviään aikuisten kesken.

Jokainen taaplaa tyylillään. Jos joku todella haluaa viettää kaiken aikansa perheen kanssa niin ok, mutta vähän ymmärrystä voisi osoittaa muillekin näkökannoille, eikä olla heti leimaamassa kelvottomiksi äideiksi niitä, jotka haluavat elämältä joskus muutakin.

Minä ainakin olisin aika ankea ja pahantuulinen äiti jos joutuisin olemaan perheen kanssa 24/7.

Vierailija - 16.8.2010 8:24  (46/118)

minusta ap on ihan oikeassa

päivätreffit koitvanhemman kanssa tapahtuvat tietenkin lapsiystävällisessä ympäristössä, mutta kyllä meillä (3 lasta, 8, 5 ja 3-vuotiaat) vanhempien vapaa-aika iltaisin on lapsetonta aikaa ja sitä jaetaan tasan. Eli mies ky ehkä kerran viikossa tekemässä jotain kavereidensa kanssa ilman lapsia ja niin käyn minäkin! En missään nimessä luopuisi tästä ja ottaisi aina pienimmäistä(kään) mukaan!

Molemmat myös urheilemme 3 kertaa viikossa -- yritämme käydä lenkillä aamuisin tai iltaisin kun lapset ovat jo vuoteessa vuorotellen tai käyttää esim. työpaikan salia lounastunneilla -- koko perheen yhteistäkin aikaa jää 5 iltaa viikossa. Ihan tarpeeksi minusta. Lisäksi aamuisin on aina paikalla toinen vanhempi ja rytmitämme työaikojamme niin, että toinen menee aikaisin ja toinen myöhään -- myöhään menevä vie lapset päivähoitoon ja aikaisin kotiutuva hakee. lapsilla on aina olut alle 7 tunnin hoitopäivä. Mielestäni systeemi on toimiva -- näen ystäviäni -- lapsettomia ja lapsellisia suht säännöllisesti ja mies näkee omiaan. Molemmat pysyvät kunnossa ja kuosissa ja molempien kellokortti näyttää yleensä pikkuisen plussaa. Yhtäkkiset menot (neuvolat, lääkärit) hoituu sitten siltä, jonka päiväohjelma paremmin sattuu joustamaan!

Vierailija - 16.8.2010 8:25  (47/118)

46 siis puhuu kotivanhemmasta eikä koivanhemmasta!

Vierailija - 16.8.2010 8:30  (48/118)

Meillä tämä ratkaistiin niin

että en lasten ollessa pieniä tavannut lapsettomia kavereita lainkaan. Vastasin kaikkiin tapaamispyyntöihin kierrellen ja kaarrellen, että ehkä, mutta lopulta aina ei. Näin siksi, että haluan helpon elämän. Siihen kuuluvat lapset muutaman vuoden ajan.

Vierailija - 16.8.2010 8:54  (49/118)

Ymmärrän ap:n harmin,

jos ystäväpiirin ainoa äiti todella dominoi tapaamisia ja ottaa lapsen JOKA PAIKKAAN mukaan. Voisin kuvitella, että omatkin ystäväni hermostuisivat, jos tekisin näin. Mutta onko totuus näin mustavalkoinen?

Muutama fakta:
-lapsenvahdin järjestäminen on joskus tavalliselle ydinperheen äidillekin vaikeaa. Jos ainoa lapsenvahti asuu 30 km päässä, yhden pikaisen kahvilatapaamisen järjestämiseen voi mennä äidiltä tuntikausia aikaa. Esim. näin: Ensin pakataan tavarat, laitetaan lapset lähtökuntoon, jotain pitäisi itsellekin tehdä, laitetaan lapset uudelleen lähtökuntoon (koska yksi on jo kakannut vaippaan ja toinen sotkenut itsensä sormiväreillä), autoon, matkaan, mummolassa kerrotaan mitä lääkkeitä kukakin syö ja millä tolalla ovat potta-asiat, matkustetaan tapaamispaikkaan, nähdään kaveria 40 min. ja tehdään sama ruljanssi uudelleen takaisinpäin. Itse olen päätynyt usein ottamaan lapset mukaan päivätapaamisiin, jos se vain on mahdollista.

-jos äiti on kotona, mies on yleensä töissä, eikä voi päivisin ottaa osaa lasten hoitoon. Joskus myös miehillä on omia menoja, sallittakoon se heille. Lisäksi äidit saattavat tarkoituksella sopia ystävätapaamisia niille ajoille kun mies on poissa, koska perheaikaa on muutenkin liian vähän. Parisuhde tulee ennen ystävyyssuhdetta.

Lapsettoman ystävän ei tarvitse ymmärtää lapsiperheen arkea tai olla osa sitä, mutta luulisi että ystävä kunnioittaa toisen elämäntilannetta, vaikkei se olisikaan juuri sama kuin itsellä. Kohta ap on itse se rasittava vauvan äiti, joka ei pääse ikinä mihinkään. :)

Niin ja kyllä minun mielestäni on törkeää, jos miehet aina pääsevät ilman lapsia ja naiset ei ikinä. Ei muuta kuin lapset isin mukaan, siinähän miettii, meneekö tällä kertaa kavereiden kanssa golfaamaan vai leikkipuistoon! :)

Vierailija - 16.8.2010 8:56  (50/118)

Ai niin ja tuosta kaksivuotiaan leikkimisestä itsekseen:

Ei tapahdu. Ikinä. Lapset hakeutuvat aina huomion keskipisteeseen.

Vierailija - 16.8.2010 9:13  (51/118)

voi pyhä sylvi

En nyt jaksanut ihan kaikkia viestejä lukea, mutta onko oikeasti niin, että mammojen mielestä on ok, että naisten ilta vietetään hampparipaikassa tai että äiti ei voi liikahtaa kotoa ilman lasta? Yh:t ovat asia erikseen, heidän tilannettaan on vain pakko ymmärtää. Mutta noin muutoin niin ei hyvää päivää. Jos ollaan sovittu, että mennään naisten kesken syömään, niin mennään naisten kanssa, aikuisten ravintolaan. Jos lapselle ei ole hoitajaa, ei tulla. Minusta on aika paksua olettaa, että muiden mielestä on ok, että naisten ilta onkin tarinatuokio mäkkärissä ja sitten kotiin iltapuurolle. Niin ja minulla on lapsia, kolme. Ja erityisesti minua pännii, että jos lähden eroon lapsista aikuisten juttuun, niin päädynkin lasten juttuun. Jos treffit on päivällä, niin sitten on lapset mukana minulla, koska niitä nyt kotosalla hoidan. Mutta illalla on tilanne toinen. Jos nainen hyväksyy sen tilanteen, että isä ei voi lapsia hoitaa, niin samalla hyväksyy sen, että hoitaa sitten itse, kotona ja lasten tapaamisissa.










© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot
[^]