![]() Keskiviikko 23.5.2012 - Lyydia, Lyyli
|
REKISTERÖIDY |
Keskustelut
Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä
» Aihe vapaa
Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu
Viesti
Mies, liki 40v haluaa ryypätä ja rellestää festareilla, vauva 0,5v, enkä voi sitä hyväksyä
Näistä asioista puhuttiin kun vauvaa alettiin tekemään, että juoksut on juostu ja elämä rauhoittuu. Nyt kuitenkin pitää päästä neljän päivän festareille ryyppäämään toiselle puolelle Suomea ja ero tuli kun asiasta alettiin riitelemään. Mies pakkasi kamansa ja lähti kävelemään, festareille pääsy oli tärkeämpää. Olenko omstushaluinen tiukkapipo niinkuin mies väittää?Mulla ei olisi mitään sitä vastaan että kävisi lähistöllä sillointällöin bilettämässä jos pakko kerta on, mutta tulisi yöksi sentään kotiin.
Itselläni ei ole kummempia menohaluja, haluan rauhoittaa tämän vauvavuoden perheelle.
Kannanottoja!
Vastaukset
Voi voi
Me käydään festareilla monta kertaa kesässä koko perhe. Aikuisilla ikää 45 ja 46. Alkoholia emme käytä, mutta käymme kuuntelemassa musiikkia!Mun mies käy lähes joka viikonloppu jossain.
Mökkireissut, pelireissut, soittohommat...Turhaa puhua asiasta, huuto alkaa ennen kun olen sanonut lauseen loppuun.
Viikonlopulle siis on turha mitään yhteistä menoa sopia. Miestä ei ole kotona tai hän on päissä tai krapulassa. Tytön kanssa siis kuljetaan paljon kahdestaan. Ei mitään, meillä on hauskaa. Mies menettää paljon, toivottavasti joskus tajua mutta silloin voi olla jo myöhäistä.
ei muu elämä lakkaa olemasta kun vauva syntyy
festareita on tosi vähä, eri asia olis jos mun mies eksyisi vähän väliä lähikuppilaan.KAi erotat että sun tarpeet ei ole miehen tarpeita?
ap hyvä...
Lainaus:
Ja silti itse käyttäytyy kuin teini...
Voi miksi mä uskoin ja luotin sen sanaan..
ap
Lainaus:
pappaikäinen mies on ryhtynyt vauvan isäksi??????????
pappaikäinen mies on ryhtynyt vauvan isäksi??????????
Ja silti itse käyttäytyy kuin teini...
Voi miksi mä uskoin ja luotin sen sanaan..
ap
toivoa ei silti kannata menettää.
Meidän isi oli 4-kymppinen "teini". Se joi bissee kaikki viikonloput, istui netissä, pelasi ja lauloi koko odotusajan.... Ihmetteli, kun kiukkusin ettei ISÄT käyttäydy noin. (tätä valitusvirttä voisi jatkaa romaanin verran, joten lopetan tähän, ymmärsit pointin...)
Nyt kun lapsi on 1½-vuotias, ja riitoja on riidelty (PALJON JA ISOILLA KIRJAIMILLA), niin mieskin on katsonut itseään peiliin ja myöntänyt ettei hän osannut silloin ajatella mikä siinä muka oli vikana. Nykyään hän on se joka nousee viikonloppuisin lapsensa kanssa, antaa aamiaisen, vaihtaa vaipan ym. mitä asiaan kuuluu.
Mutta se otti aikaa. Siihen saakka oikeastaan, kun lopetin imetyksen, 9kk, ja vauvakin alkoi olla pieni ihminen eikä ihan baby.
Joten jos teillä rakkautta riittää, älä hylkää miestä tässä vaiheessa. Anna sille aikaa, vaikka vuosi, sitten vasta mieskin on -toivottavasti- löytänyt itsestään ISÄN!!! Se isäksi kasvaminen ei ole samanlainen projekti kun äidiksi tulo. Se ottaa varmaan samanverran aikaa lapsen syntymän jälkeen, kuin meillä naisilla se odotusaika???
Ymmärrystä, ymmärrystä... Jookos.
vähän eri asia, ap:n mieshän tahtoo lähteä sinne
Lainaus:
Me käydään festareilla monta kertaa kesässä koko perhe. Aikuisilla ikää 45 ja 46. Alkoholia emme käytä, mutta käymme kuuntelemassa musiikkia!
Me käydään festareilla monta kertaa kesässä koko perhe. Aikuisilla ikää 45 ja 46. Alkoholia emme käytä, mutta käymme kuuntelemassa musiikkia!
yksinään ja nimenomaan juomaan
toisen elämää ei voi hallita tai tulee ongelmia
arvostat aikanaan itsekin sitä että pääset välillä tuulettumaan. Ei vanhemmuus ole niin puhä tehtävä etteikö kodin ulkopuolella käyminen tekisi välillä hyvää.Väkisin ei ketään voi pakottaa mihinkään.
Nalkutus ja napina ei auta pätkän vertaa, jos toisella ei ole halua muutokseen. Kehottaisin, että ap alat elää omaa elämääsi ja katsot sitten joskus miehen jotakin tajuttua, haluatko vielä hänen kanssaan perhettä jatkaa. Festarit sinänsä eivät minusta ole mikään kamala juttu, mutta jos miehen mieli vetää jatkuvasti muutenkin pois kotoa, ei ap häntä voi kotona väkisin pitää.Sinä puhut viisaita...
Lainaus:
mieheni festareille ja keikoille. Musiikkimies on aina musiikkimies. Oikea musiikkidiggari kun menee sinne keikoille ja festareille katsomaan niitä bändejä. Itse pidän erilaisista kulttuuritapahtumista myös. Välillä mennään kaksin, välillä yksin ja välillä koko perheen kanssa (esim. Seikkisrock tms. lastentapahtuma jossa musaa). Älä ole AP tiukkapipo. Käy ihmeessä itsekin nauttimassa perheen ulkopuolisista sinua kiinnostavista asioista. Silloin pysyy perheen keskustelutkin mielenkiintoisina, kun on oikeasti jotain keskusteltavaa. Vai mistä sitä keskustellaan, jos ollaan jatkuvasti vaan kotona ja töissä? Ehkäpä ei mistään järkevästä? Varmaan lähinnä avioerosta sitten, kun on huomattu, että se "hemaiseva pörröpää" onkin nyt kitisevä ämmä ja "komea uros" on muuttunut karseeksi sohvaperunaksi. Jos sua syö se, että mies on 4 päivää poissa, niin keskustelkaa asiasta tyyliin - voisitko rajata reissun 2 päivään? Veikkaan, että ette ole asiasta käyneet sivistynyttä keskustelua lainkaan. Ja lopeta tuo marttyyrina oleminen muutenkin. Ei ole perheeltä pois jos elämässä on perheen ulkopuolisiakin elämyksiä ja tapahtumia. Kuulostat jotenkin hirmu katkeralta. Jutelkaa miehesi kanssa NYT toiveista ja asioista, kun uusi elämäntilanne on molemmille jo "tuttu". Ja jutelkaa aidosti - ei niin, että sä latelet sun listan ja hän hänen listansa. Sehän on kuin joulupukille kirjoittaisi. Ja ennen kaikkea relaa vähän. Lapsiperhe-elämästä ei kannata tehdä liian vaikeaa. Täällä eletään vain kerran ja olellista on olla onnellinen.
mieheni festareille ja keikoille. Musiikkimies on aina musiikkimies. Oikea musiikkidiggari kun menee sinne keikoille ja festareille katsomaan niitä bändejä. Itse pidän erilaisista kulttuuritapahtumista myös. Välillä mennään kaksin, välillä yksin ja välillä koko perheen kanssa (esim. Seikkisrock tms. lastentapahtuma jossa musaa). Älä ole AP tiukkapipo. Käy ihmeessä itsekin nauttimassa perheen ulkopuolisista sinua kiinnostavista asioista. Silloin pysyy perheen keskustelutkin mielenkiintoisina, kun on oikeasti jotain keskusteltavaa. Vai mistä sitä keskustellaan, jos ollaan jatkuvasti vaan kotona ja töissä? Ehkäpä ei mistään järkevästä? Varmaan lähinnä avioerosta sitten, kun on huomattu, että se "hemaiseva pörröpää" onkin nyt kitisevä ämmä ja "komea uros" on muuttunut karseeksi sohvaperunaksi. Jos sua syö se, että mies on 4 päivää poissa, niin keskustelkaa asiasta tyyliin - voisitko rajata reissun 2 päivään? Veikkaan, että ette ole asiasta käyneet sivistynyttä keskustelua lainkaan. Ja lopeta tuo marttyyrina oleminen muutenkin. Ei ole perheeltä pois jos elämässä on perheen ulkopuolisiakin elämyksiä ja tapahtumia. Kuulostat jotenkin hirmu katkeralta. Jutelkaa miehesi kanssa NYT toiveista ja asioista, kun uusi elämäntilanne on molemmille jo "tuttu". Ja jutelkaa aidosti - ei niin, että sä latelet sun listan ja hän hänen listansa. Sehän on kuin joulupukille kirjoittaisi. Ja ennen kaikkea relaa vähän. Lapsiperhe-elämästä ei kannata tehdä liian vaikeaa. Täällä eletään vain kerran ja olellista on olla onnellinen.
Juuri tuohon samaan tilanteeseen olisin halunnut perheenä päästä. Haluan ymmärtää ja ymmärränkin sen tarpeen päästä bändejä katsomaan ja sen ilon soisinkin, tottakai! Mutta yhteisillä ehdoilla, yhteisillä kompromisseilla, SOVITUILLA pelisäännöillä niin, että mieskin osoittaa huomioivansa minutkin.
Itseasiassa tässäkin jutussa meni niin, että minä purin hammasta ja lupasin miehen sinne festareille, sanoi että on siellä kaksi yötä.
Hammasta purren, annoin periksi, perhettämme ja parisuhdettamme ja jaksamistamme ajatellen.
Mutta kun kysyin lähtö- ja tulopäivää, (ei itse puhunut mitään) reissu olikin muuttunut neljä päivää ja kolme yötä kestäväksi. Tuosta vaan!!!
Ja kun tästä hermostuin, hän haukkui minut lehmäksi, riita paisui älyttömäksi ja mies pakkasi kamansa laittaen tämänkin minun syykseni.
Kun MINÄ olen niin kamala akka.
Enää en tuollaista kuuntele.
MItäpä ap,
jos itsekin lähdet vauvan kanssa pariksi päiväksi reissuun silloin, kun miehen pitäisi kotiutua omalta reissultaan. Katsotaan sit soitteleeko perään missä olette vai onko vallan tyytyväinen krapulaiseen yksinoloonsa. Älä anna miehen pitää teitä itsestäänselvyytenä, jos vaikka vähän liikauttaisi jotain aivosoluja.parisuhde on kahden elämän yhteensovittamsta
meille pappi puhui vihkiessään siitä, että kaksi puuta ei voi kasvaa ja voida hyvin jos ne kasvavat liian lähellä toisiaan, ne tukahduttavat toisensa eikä kumpikaan voi hyvin.kommentoisin tähän sen verran
Lainaus:
jos itsekin lähdet vauvan kanssa pariksi päiväksi reissuun silloin, kun miehen pitäisi kotiutua omalta reissultaan. Katsotaan sit soitteleeko perään missä olette vai onko vallan tyytyväinen krapulaiseen yksinoloonsa. Älä anna miehen pitää teitä itsestäänselvyytenä, jos vaikka vähän liikauttaisi jotain aivosoluja.
jos itsekin lähdet vauvan kanssa pariksi päiväksi reissuun silloin, kun miehen pitäisi kotiutua omalta reissultaan. Katsotaan sit soitteleeko perään missä olette vai onko vallan tyytyväinen krapulaiseen yksinoloonsa. Älä anna miehen pitää teitä itsestäänselvyytenä, jos vaikka vähän liikauttaisi jotain aivosoluja.
aiemman 4-kymppisen isin vaimona, ettei kannata ihmeellisiä reaktioita odottaa muutaman päivän poissaolosta! Ukot ei tajua. Tai ainakin hyvin harva... Me saatettiin olla viikkokin lapsen kanssa reissussa, mutta isin silmät aukes todellisuuteen vasta sitten kun ilmoitin muuttavani lapsen kanssa pois. Ja muutinkin. Sitten mies itki, itki, ja kasvoi isäksi. Toiset kun on luupäisempiä kuin toiset....
Voi elämä mitä jeesustelua joillakin...
Voin kuvitella mitä vastauksia tulisi, jos puolivuotiaan vauvan äiti kertoisi olevansa lähdössä ryyppäämään neljäksi päiväksi festareille...Siinä ei paljon kehuttaisi eikä kukaan muistaisi miten hyvää tekee elää välillä itselleen, ottaa omaa aikaa, käydä kulttuurimenoissa (näinkin joku sai ryyppyreissun tässä ketjussa väännettyä!), virkistäytyä jne. mitä täällä nyt onkaan sanottu. Kyllä silloin kaikki muistaisivat kilvan hokea sitä, miten vauvan synnyttyä on aika rauhoittua ja elää sitä (jonkun täällä jo kovin sanoin arvostelemaa) maidon tuoksuista arkea!
Jos nainen tekisi noin, se olisi vauvan heitteillejättö, huono äiti, lapsi pitäisi ottaa huostaan, toivottavasti mies tajuaa jättää tuollaisen paskan, lapsellinen, vauvan tarpeista viis veisaava ja kaiken lisäksi varmasti huora.
Kyllä on hienoa lukea näitä vastauksia, jotkut naiset osaavat olla niin pahoja selkäänpuukottajia, että välillä mietityttää mihin sovinistimiehiä edes tarvitaan..?
ja ketut
..mitä 40v mies hakee festareilta, kavereiden seuraa..hah hah. Hän on siellä ikäloppu maailmanmies joka pätee kakaroiden silmissä, saa vähän hoitoa ja nuorten ihailua. Saa jälkeenpäin sanoa että se oli sitä kännisekoilua. Mutta just sitä se lähtee sieltä hakemaan. Ikuinen Peter Pan. Puhuitte tästä ennen lasta ja hän ei näköjään ole sanojensa mittainen mies, joten miksi jäät siihen notkumaan ja itseäsi kiduttamaan. Ukko ulkoruokintaan ja elarimaksut tilille. Sitä saa mitä tilaa. Aurinkoista kesää sulle!ja se sinisilmä joka puhui kavereista, niin eikö sitä nyt haluais näyttää lasta kavereille eli ottaa hotellihuoneenn jonne muija ja lapsi voisivat jäädä jonkun huippuhyvän esiintyjän ajaksi ja jonne voisi hyviä kavereita kutsua moikkaamaan jälkipolvea..
Just open your eyes.
Teille
Lainaus:
Lainaus:
jos itsekin lähdet vauvan kanssa pariksi päiväksi reissuun silloin, kun miehen pitäisi kotiutua omalta reissultaan. Katsotaan sit soitteleeko perään missä olette vai onko vallan tyytyväinen krapulaiseen yksinoloonsa. Älä anna miehen pitää teitä itsestäänselvyytenä, jos vaikka vähän liikauttaisi jotain aivosoluja.
aiemman 4-kymppisen isin vaimona, ettei kannata ihmeellisiä reaktioita odottaa muutaman päivän poissaolosta! Ukot ei tajua. Tai ainakin hyvin harva... Me saatettiin olla viikkokin lapsen kanssa reissussa, mutta isin silmät aukes todellisuuteen vasta sitten kun ilmoitin muuttavani lapsen kanssa pois. Ja muutinkin. Sitten mies itki, itki, ja kasvoi isäksi. Toiset kun on luupäisempiä kuin toiset.... jos itsekin lähdet vauvan kanssa pariksi päiväksi reissuun silloin, kun miehen pitäisi kotiutua omalta reissultaan. Katsotaan sit soitteleeko perään missä olette vai onko vallan tyytyväinen krapulaiseen yksinoloonsa. Älä anna miehen pitää teitä itsestäänselvyytenä, jos vaikka vähän liikauttaisi jotain aivosoluja.
Minulla ei ole haluja lähteä mihinkään... Ja mies olisi ollut vain tyytyväinen jos olisin lähtenyt, tuntisi saavansa lisää oikeutusta omille reissuilleen.
Itsestäänselvyytenä hän on pitänytkin minua, ajatteli varmaan saavansa talutusnuoraansa jatkuvalla erolla uhkailulla kun tiesi että pelkään yksinjäämistä vauvan kanssa.
Sinä nelikymppisen miehen vaimo, puhut viisaita.
Meillä mies ei taida herätä tajuamaan tämän perheen arvokkuuta, omat menot ja omat halut ovat tärkeämpiä. Olen yllättynyt hänen itsekkyydestään.
Oliko miehelläsi ollut aiempia pitkiä suhteita?
Meillä mies on yhden ainoan kerran elänyt parisuhteessa puoli vuotta oman kattonsa alla, omilla ehdoillaan.
Muuten on aina elänyt yksin ja vain ja ainoastaan itselleen ja tehnyt mitä huvittaa.
-Ap-
voi sua ap.
suosittelen kans sulle et lähdet lapsen kanssa pois kun isäntä tulee kotiin.. älä kerro minne. onko ystävää kenen luo voisit mennä? vanhempies luokse? sama se on missä lastas hoidat:) voi olla et alkaa jotain ajatella sun ukkos..ymmärrän hyvin että ärsyttää. muakin ärsyttäs. En sietäs tollasta äijää. en yhtään! Miehet ei tajua mitään elllei niille anna samalla mitalla takasin..
(mun ex mies uhkaili aina riidan tullen erolla.. 3v päästä tuli mitta mulla täyteen. MIes taas uhkas erolla ja sanoin et hae vaan.. ja tuo lappu mulle näytille ni tien et oot tosissas.. oli ma päivä.. mies oli reissullaan ja tuli kotiin ja sano et nyt se on haettu. hain laatikoita ja aloin jakamaan tavaroita.. olin mielissäni kun pääsen lapsen kanssa pois:) sit ti päivänä vasta ilmeisesti tajus et oikeesti vaimo on nyt lähdössä.. tulin kotiin jossa mies itki ja pyysi ja aneli etten jättäs.. ei auttanu sitte enää.. nyt uusioperhe ja elämä on ihanaa ollu jo 3vuotta :) älä luovuta.. vaikeuksia tietty on kaikilla joskus. mut toista ei voi muuttaa väkisin.. tsemppiä sulle!!
Sinä taisit juuri pukea sen sanoiksi.
Sitähän se sieltä hakee. Lapsi mikä lapsi.Aurinkoista kesää Sinullekin!!! :-)
Ap
Relaa vähän! Oletteko ihan oikeasti käyneet
joka ikisen vaihtoehdon läpi asiasta keskustellessanne. "Saat käydä ravintolassa A, kunhan tulet kotiin klo X, ravintolassa B saat käydä vain silloin sen ja sen kanssa. Ja festareilla ei sitten käydä ollenkaan."Tuskin...miehesi ei varmasti ole edes osannut ajatella, että olet vetänyt mielessäsi noin tarkat rajat. Miehesi ei kuitenkaan juhli joka viikonloppu, joten kyllä tälläiset poikkeustapaukset pitää olla sovittavissa erikseen.
4 pv pärjää ihan hyvin yksin. Sinulla on käsittääkseni vain yksi lapsi, joten eipä tuossa ole mitään hätää.
No tuota, kyllä minä olisin hyväksynyt pari festarireissua kesässä,
kun lapsemme oli vielä vauva, mutta jos mies jättää ihan oikeasti perheensä vain sen vuoksi, että jää jokin festarireissu tekemättä, niin siinä et hyvää hävinnyt. Kaikenlaisia sitä onkin. Äläkä välitä näistä miehensä jalustalle nostajista; kyllä miehenkin on kannettava vastuu perheestään. "Pojat on aina poikia" tarkoittaa vastuutonta, kypsymätöntä miestä.Meillä molemmilla ikää 46 ja festareilla käydään
Lainaus:
Me käydään festareilla monta kertaa kesässä koko perhe. Aikuisilla ikää 45 ja 46. Alkoholia emme käytä, mutta käymme kuuntelemassa musiikkia!
Me käydään festareilla monta kertaa kesässä koko perhe. Aikuisilla ikää 45 ja 46. Alkoholia emme käytä, mutta käymme kuuntelemassa musiikkia!
mutta jos toinen uhkaisi ottaa eron sen takia, ettei pääse festareille, niin joutaisi kyllä sitten lähteäkin.
Kiitokset sanoistasi
Ja onnea uudelle perheellesi!Ap
kyllä yhden vauvan kanssa pärjää, jos vain haluaa
olet vaan kateellinen miehellesi, kun et itse keksinyt tajuta lähteämoni hoitaa useampaakin lasta miehen poissaollessa
Minusta ap kuulostaa, että ette ole sopineet yhteisesti mitään
vaan sinä olet määrännyt pelisäännöt. Sinulla on sellainen mielikuva perhe-elämästä, että kun lapsi syntyy, niin sitten vaan nyhjätään neljän seinän sisällä ja tehdään "perhejuttuja" yhdessä.Kertoo aika paljon se, että "hammasta purren" "annat luvan" miehellesi pikkumenoihin. Eli syyllistät jatkuvasti miestäsi siitä, että tällä on jotain omia kiinnostuksenkohteita. Yrität pakottaa toisen ihmisen samaan muottiin itsesi kanssa.
Ihan oikeesti, juuri tuo asenne on monien erojen takana. MIllaista elämää se on kenellekään, että kaikki omat halunsa ja toiveensa joutuu nöyrästi anelemaan ja kärsimään viikkokausia mökötystä ja nalkutusta sekä etu- että jälkikäteen?! Oletko ise valmis vastaavaan kohteluun?
En minä voi tietty tän ketjun perusteella tietää, mitä todella teidän parisuhteessa tapahtuu, mutta sun tekstisi ap kuulostaa just siltä, että sulla on epärealistiset käsitykset siitä, millaista elämä on lasen synnyttyä. "Juoksut on juostu" - häh, miten niin ja MIKSI?? Mieti sitä ihan tosisassi.
otsikko
Lainaus:
"Juoksut on juostu" - häh, miten niin ja MIKSI?? Mieti sitä ihan tosisassi.
"Juoksut on juostu" - häh, miten niin ja MIKSI?? Mieti sitä ihan tosisassi.
No olisko sen takia että 6 kk vauva on vielä täysin vanhemmistaan riippuvainen avuton olio, jota ei voi jättää yksin tunniksikaan. Eli ainakin toisen vanhemman pitää olla vauvan kanssa 24 tuntia vuorokaudessa. Jos isi päättää häipyä reissuilleen, vastuu jää tietenkin vain äidille. Ei liene kovin reilua. Vai onko ajatus tässä takana että lapsi on vain äidin ja isä saa vähän osallistua jos huvittaa ja muuten liihotella miten lystää? Kai nyt 40-vuotias mies on jotenkin tiennyt etukäteen lapsentekopuuhiin ryhtyessään mitä siitä seuraa.
Sitten kun lapsi on isompi ja sen voi jättää välillä lastenhoitajan huomaan, voi taas vähän vapaammin mennä omia menojaan.
Kyllä tässä on miehellä ollut epärealistinen käsitys elämästä vauvan tulon jälkeen
Lainaus:
vaan sinä olet määrännyt pelisäännöt. Sinulla on sellainen mielikuva perhe-elämästä, että kun lapsi syntyy, niin sitten vaan nyhjätään neljän seinän sisällä ja tehdään "perhejuttuja" yhdessä. Kertoo aika paljon se, että "hammasta purren" "annat luvan" miehellesi pikkumenoihin. Eli syyllistät jatkuvasti miestäsi siitä, että tällä on jotain omia kiinnostuksenkohteita. Yrität pakottaa toisen ihmisen samaan muottiin itsesi kanssa. Ihan oikeesti, juuri tuo asenne on monien erojen takana. MIllaista elämää se on kenellekään, että kaikki omat halunsa ja toiveensa joutuu nöyrästi anelemaan ja kärsimään viikkokausia mökötystä ja nalkutusta sekä etu- että jälkikäteen?! Oletko ise valmis vastaavaan kohteluun? En minä voi tietty tän ketjun perusteella tietää, mitä todella teidän parisuhteessa tapahtuu, mutta sun tekstisi ap kuulostaa just siltä, että sulla on epärealistiset käsitykset siitä, millaista elämä on lasen synnyttyä. "Juoksut on juostu" - häh, miten niin ja MIKSI?? Mieti sitä ihan tosisassi.
vaan sinä olet määrännyt pelisäännöt. Sinulla on sellainen mielikuva perhe-elämästä, että kun lapsi syntyy, niin sitten vaan nyhjätään neljän seinän sisällä ja tehdään "perhejuttuja" yhdessä. Kertoo aika paljon se, että "hammasta purren" "annat luvan" miehellesi pikkumenoihin. Eli syyllistät jatkuvasti miestäsi siitä, että tällä on jotain omia kiinnostuksenkohteita. Yrität pakottaa toisen ihmisen samaan muottiin itsesi kanssa. Ihan oikeesti, juuri tuo asenne on monien erojen takana. MIllaista elämää se on kenellekään, että kaikki omat halunsa ja toiveensa joutuu nöyrästi anelemaan ja kärsimään viikkokausia mökötystä ja nalkutusta sekä etu- että jälkikäteen?! Oletko ise valmis vastaavaan kohteluun? En minä voi tietty tän ketjun perusteella tietää, mitä todella teidän parisuhteessa tapahtuu, mutta sun tekstisi ap kuulostaa just siltä, että sulla on epärealistiset käsitykset siitä, millaista elämä on lasen synnyttyä. "Juoksut on juostu" - häh, miten niin ja MIKSI?? Mieti sitä ihan tosisassi.
Hyvänen aika!
Kun vauva tulee, tehdään perhejuttuja yhdessä!
Ja omat menot sovitaan, yhdessä, molemmat huomioiden.
Mikä mies jättää perheensä ja vaimonsa kun sovitusta (huom, vaimo tehnyt tässäkin kompromissin!) kahden päivän festarista tuleekin neljän päivän festarit ilman mitään neuvotteluja ja vaimo siitä suuttuu?
Kun antaa pikkusormen...
Ap on mielestäni ihan rittämiin tarjonnut tässä mahdollisuutta miehelle, mutta mies haluaa tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Kaikki hänelle tai hän lähtee. Mitä annetuista lupauksista ja vauvasta, jonka mahdollisuus ydinperheeseen viedään miehen lapsellisuuden ja itsekkyyden vuoksi!!! Lapsiparka.
Juuri näiden mammanpoikasukupolvimiesten takia niitä eroja tulee. Ja äidit kantavat vastuun.
Kun elämä ei menekään juuri niin kuin itse haluaa ja toinen ei alakaan kynysmattona olemaan, niin mitäpä muista - mennään sieltä missä aita on matalin!
Tsemppiä Ap!
no huh huh noi kaks ekaa vastausta
siis tää koko av -palsta on kyllä niin typerä. Joo, nainen on itsekäs jos toivoo ja olettaa jonkun liki 40 -vee ukon rauhoittuvan, kun vauva tulee taloon.Ei herranjumala taas.
Ei tuollainen mies ole edes mikään mies. Jos ei itse tajua, että rauhoittua pitää, niin menköön sitten. AP: n vika tämä ei todellakaan ole, ja hänellä on täysi oikeus vaatia miestään jäämään kotiin.
eipä ollut avio-/avoliittoja meidän isillä takana...
Lainaus:
Minulla ei ole haluja lähteä mihinkään... Ja mies olisi ollut vain tyytyväinen jos olisin lähtenyt, tuntisi saavansa lisää oikeutusta omille reissuilleen.
Itsestäänselvyytenä hän on pitänytkin minua, ajatteli varmaan saavansa talutusnuoraansa jatkuvalla erolla uhkailulla kun tiesi että pelkään yksinjäämistä vauvan kanssa.
Sinä nelikymppisen miehen vaimo, puhut viisaita.
Meillä mies ei taida herätä tajuamaan tämän perheen arvokkuuta, omat menot ja omat halut ovat tärkeämpiä. Olen yllättynyt hänen itsekkyydestään.
Oliko miehelläsi ollut aiempia pitkiä suhteita?
Meillä mies on yhden ainoan kerran elänyt parisuhteessa puoli vuotta oman kattonsa alla, omilla ehdoillaan.
Muuten on aina elänyt yksin ja vain ja ainoastaan itselleen ja tehnyt mitä huvittaa.
-Ap-
Lainaus:
Lainaus:
jos itsekin lähdet vauvan kanssa pariksi päiväksi reissuun silloin, kun miehen pitäisi kotiutua omalta reissultaan. Katsotaan sit soitteleeko perään missä olette vai onko vallan tyytyväinen krapulaiseen yksinoloonsa. Älä anna miehen pitää teitä itsestäänselvyytenä, jos vaikka vähän liikauttaisi jotain aivosoluja.
aiemman 4-kymppisen isin vaimona, ettei kannata ihmeellisiä reaktioita odottaa muutaman päivän poissaolosta! Ukot ei tajua. Tai ainakin hyvin harva... Me saatettiin olla viikkokin lapsen kanssa reissussa, mutta isin silmät aukes todellisuuteen vasta sitten kun ilmoitin muuttavani lapsen kanssa pois. Ja muutinkin. Sitten mies itki, itki, ja kasvoi isäksi. Toiset kun on luupäisempiä kuin toiset.... jos itsekin lähdet vauvan kanssa pariksi päiväksi reissuun silloin, kun miehen pitäisi kotiutua omalta reissultaan. Katsotaan sit soitteleeko perään missä olette vai onko vallan tyytyväinen krapulaiseen yksinoloonsa. Älä anna miehen pitää teitä itsestäänselvyytenä, jos vaikka vähän liikauttaisi jotain aivosoluja.
Minulla ei ole haluja lähteä mihinkään... Ja mies olisi ollut vain tyytyväinen jos olisin lähtenyt, tuntisi saavansa lisää oikeutusta omille reissuilleen.
Itsestäänselvyytenä hän on pitänytkin minua, ajatteli varmaan saavansa talutusnuoraansa jatkuvalla erolla uhkailulla kun tiesi että pelkään yksinjäämistä vauvan kanssa.
Sinä nelikymppisen miehen vaimo, puhut viisaita.
Meillä mies ei taida herätä tajuamaan tämän perheen arvokkuuta, omat menot ja omat halut ovat tärkeämpiä. Olen yllättynyt hänen itsekkyydestään.
Oliko miehelläsi ollut aiempia pitkiä suhteita?
Meillä mies on yhden ainoan kerran elänyt parisuhteessa puoli vuotta oman kattonsa alla, omilla ehdoillaan.
Muuten on aina elänyt yksin ja vain ja ainoastaan itselleen ja tehnyt mitä huvittaa.
-Ap-
Joten ei hällä ole ennen meitä minkäänlaista käsitystä miten toisen ihmisen kanssa ASUTAAN ja ELETÄÄN... Tyyli jatkuu edelleen, mutta ISÄKSI hän on kasvanut :)
Eikä nuo miehet vaihtamalla parane. Kaikissa meissä, miehissä sekä naisissa, on omat omituisuutemme, joiden kanssa siippojen on joko opittava elämään tai sitten.... Mutta täydellisyyden tavoitteluun kuluu liikaa aikaa ja energiaa, toista kun ei voi muuttaa.
Tsemiä ap teille, viiden vuoden päästä pystyt varmaan jo hymyilemään teini-isillekin, kun jaksaa leikkiä lapsensa kanssa ihan höpöhöpö-leikkejä, toisin ku me kuivat, tylsät ja vastuuntuntoiset äidit ;)
t.sen 40-v. isin vaimo
Miettikääs kaikki ap.n parjaajat
voisko ap itse lähteä neljäks päiväks festareille ja jättää lapsensa isälle ?Kun tarvitsee "lepoa ja hengähdystaukoa perhe-elämästä".
Musta tuntuu, että hirveän montaa äitiä ei kiinnosta jättää puolivuotiastaan neljäksi yöksi ja ryypätä sillä aikaa teinien kanssa festareilla. Ketä liki 40 -vuotiasta miestä tämä sitten kiinnostaa ? Millainen ihminen tämä mies on ..
Täällä av:lla äidit uhrautuu ja miehet saa mennä ja tehdä mitä huvittaa. Oma mieheni on juossut ulkona baareissa ja clubeilla koko raskausaikani ja nytkin kun vauva on 6 kk. Voin sanoa, että olen totta kai ollut miehelleni kateellinen !
Itse raskaana ja toinen juhlii minkä kerkeää.
Vauvan synnyttyä olen ollut lähinnä surullinen.
Siitä siis, että mies ei halua viettää aikaa kotona.
Totta kai se loukkaa. Ei ole kyse mistään kahlitsemisesta, vaan se, että jos toinen ottaa jatkuvasti vapauksia lupia kyselemättä, ja toinen istuu illasta iltaan kotona vauvan kanssa, on VÄÄRIN, koska vauva on hankittu yhdessä.
Mitä noinkin vanha äijä menee nolaamaan
itsensä festareille? Porukka katsoo sitä säälivästi siellä eikä tyyppi ilmeisesti tajua itse että se aika meni jo hänen osaltaan.Tämä tietty ok, jos myös mies hoitaa
vastavuoroisesti kotona lasta vaimon kännätessä teinien kanssa jossain festareilla.Lainaus:
olet vaan kateellinen miehellesi, kun et itse keksinyt tajuta lähteä moni hoitaa useampaakin lasta miehen poissaollessa
olet vaan kateellinen miehellesi, kun et itse keksinyt tajuta lähteä moni hoitaa useampaakin lasta miehen poissaollessa
Tässä nimenomaan tulee se tärkein asia mainittua
Lainaus:
Musta tuntuu, että hirveän montaa äitiä ei kiinnosta jättää puolivuotiastaan neljäksi yöksi ja ryypätä sillä aikaa teinien kanssa festareilla. Voin sanoa, että olen totta kai ollut miehelleni kateellinen ! Ei ole kyse mistään kahlitsemisesta?
Musta tuntuu, että hirveän montaa äitiä ei kiinnosta jättää puolivuotiastaan neljäksi yöksi ja ryypätä sillä aikaa teinien kanssa festareilla. Voin sanoa, että olen totta kai ollut miehelleni kateellinen ! Ei ole kyse mistään kahlitsemisesta?
Montaa äitiä ei kiinnosta ja koska äitiä ei kiinnosta ei mietäkään saa kiinnostaa???
Kateus! Niinpä--- Ja mielestäni kyse on juuri kahlitsemsesta, kun vauva syntyy mies yritetään kahlita kotiin. Koska minä joudun olemaan täällä vauvan kanssa täytyy sinunkin olla. Ei muuta kun pullosta vauvalle maitoa, isä myös silloin tällöin kotiin ja äiti baanalle jos siltä tuntuu. Mitään hyvää ei kuitenkaan seuraa siitä jatkuvasta nalkutuksesta ja siitä, että väkisin yritetään saada mies sopeutumaan isäksi. Äiti saa 9kk ajan sopeutua vauvan tuloon. Miehelle se sopeutuminen usein alkaa vasta kun vauva syntyy ja isä saa siihen ensimmäista kertaa kontaktin. Sitten vielä moni äiti "hylkää" miehensä ja keskittyy vain vauvan tarpeisiin.
Terv. 4:n lapsen onnellinen äiti, joka on antanut mysö miehelleen tilaa ja jolla edelleen onnellinen liitto 17v jälkeen.
Ei voi suoraan yleistää
Lainaus:
Lainaus:
Musta tuntuu, että hirveän montaa äitiä ei kiinnosta jättää puolivuotiastaan neljäksi yöksi ja ryypätä sillä aikaa teinien kanssa festareilla. Voin sanoa, että olen totta kai ollut miehelleni kateellinen ! Ei ole kyse mistään kahlitsemisesta?
Montaa äitiä ei kiinnosta ja koska äitiä ei kiinnosta ei mietäkään saa kiinnostaa??? Kateus! Niinpä--- Ja mielestäni kyse on juuri kahlitsemsesta, kun vauva syntyy mies yritetään kahlita kotiin. Koska minä joudun olemaan täällä vauvan kanssa täytyy sinunkin olla. Ei muuta kun pullosta vauvalle maitoa, isä myös silloin tällöin kotiin ja äiti baanalle jos siltä tuntuu. Mitään hyvää ei kuitenkaan seuraa siitä jatkuvasta nalkutuksesta ja siitä, että väkisin yritetään saada mies sopeutumaan isäksi. Äiti saa 9kk ajan sopeutua vauvan tuloon. Miehelle se sopeutuminen usein alkaa vasta kun vauva syntyy ja isä saa siihen ensimmäista kertaa kontaktin. Sitten vielä moni äiti "hylkää" miehensä ja keskittyy vain vauvan tarpeisiin. Terv. 4:n lapsen onnellinen äiti, joka on antanut mysö miehelleen tilaa ja jolla edelleen onnellinen liitto 17v jälkeen.Musta tuntuu, että hirveän montaa äitiä ei kiinnosta jättää puolivuotiastaan neljäksi yöksi ja ryypätä sillä aikaa teinien kanssa festareilla. Voin sanoa, että olen totta kai ollut miehelleni kateellinen ! Ei ole kyse mistään kahlitsemisesta?
Jos sinulla on hyvä parisuhde ja miehenne kanssa yhtäläiset oikeudet, onnea siitä.
Kaikki parisuhteet eivät kuitenkaan toimi noin.
Me ihmiset ollaan erilaisia ja halutaan eri asioita.
Tyhjiä lupauksia ei tule antaa kun puhutaan niinkin isosta asiasta kuin lapsen tekemisestä.
Silloin tulee kertoa rehellisesti minkälaista liittoa haluaa, eikä valehdella rauhoittumisesta!
Paljon puhut asiaakin, paljon olen samaa mieltä kanssasi.
Minä en miestäni hyljännyt kun vauva syntyi.
Päin vastoin! Mies enemmänkin hylkäsi minut, kun ei ollutkaan enää kivaa vaan tasaista vauva-arkea.
Onnea teille liitostanne. Toivoisin että olisimme päässeet samaan luottamusta, joustoa ja kunnioitusta toisille osoittaen, toisen tarpeet ja tilanteen huomioiden kuitenkin sopimuksista kiinnipitäen. Ja tarvittaessa vaikka niistä joustamisen yhdessä asioita ratkoen. Ei uhkaillen ja kiristäen.
-Ap-
Voi vittu elämä
mä en tajuu miten vitun sokeita idiootteja on suomenmaa pullollaan, 4pv festarit ei kiinnosta mua piirun vertaa mut tommonen itku, vuodessa on ihmiset 365 päivää ja jos joku vaikka haluaa käyttää 36,5pv vuodessa itseensä kavereihin ynnä muuhun paskaan niin se tekee 10% vuodesta... jos sitten sen lopun n.11kk jaat puolisosi ja lapsiesi kanssa niin voi itku, vittu että ihmiset on kapee katseisia omistushaluisia mulkkuja.jos alat jonkun kanssa seurustelemaan niin muista, et ikinä edes aamenen jälkeen omista sitä ihmistä etkä sen elämää.
ei ole provo mut hitsas vaan pahasti ku luin tätä tekstiä :)
Heh
Itse len 23v äiti ja äitini on nyt 43v,samoin isäni. Jotenkin tuntuu tosi oudole ajatella isääni hihkumassa jonnekkin festareille bilettämään,telttaan kavereiden kanssa pussikaljalle...nou way! sulla aika kakara mies, täytyy sanoa. Siis toi käytös. Itse lasken oman mieheni millon minnekkin reissuun,mutta ne on aian kauungissa jossa asumme ja tulee yöksi kotia. Pitemmän jutut pitää sitten sopia erikseen. Kummallakin välillä omia menoja ja ne on just niitä irtiottoja. vaikea kuvitella että jaksan itsekkään lähteä rellestämään festareille tuossa ikää. Eri juttu tietty että mitkä festarit ja millasta se meno on. Et nautitaanko oikeasti musiikista miesporukalla, vai rellestetään teinien joukossa ja flirtataan 20v tytöille?Surkea jätkä
Surkea miesvalinta ja surkea miesmaku sinulla ap.Eikö sinulla ole laisinkaan ihmistuntemusta. Valitsit mieheksesi ihmishirviön.
murha on ratkaisu
kuten jo aikaisemmat naiset sanoivatkin, hankkiudu siitä paskasta eroon, tapa vaikka jos et muuta keksi! Se huoraava pukki!imekää kullia
olet omistushaluinen huora!Uutta vauva.fi:ssä
Uusimmat keskustelut
- > Ajeleekohan Vickan pimpulinsa?
- > Mitä alkuraskauden merkkejä sinulla oli ennen kuin tiesit?
- > Minusta tämä on kaunein asunto pitkään aikaan
- > Jarna on menossa Berliinissä Trandeburgin portille.
- > Ääntelevätkö naiset seksin aikana myös oikeasti?
- > Lapsikaste
- > AIOTKO OSTAA FACEBOOKIN OSAKKEITA?
Uusimmat blogikirjoitukset
- > Mitä kysyä bloggaajalta?
- > Pyöränistuin vapauttaa
- > Unihäiriöitä
- > Imetyskeskustelu,
- > 24. Viikko
- > Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?
- > Saako lasta tukistaa?
© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot

Los Angeles
4.63 m/s




