|
|
 Tiistai 22.5.2012 - Hemminki, Hemmo
|
REKISTERÖIDY
|
Los Angeles
6.69 m/s
Keskustelut
Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä
» Aihe vapaa
Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu
Viesti
Lahjakkaalle erityisopetusta?
Ekan kerran luin tältä palstalta, että myös erityislahjakkaat lapset kuuluvat erityisopetuksen piiriin. Miten siis edetä, kun oma erityislahjakas lapsi on aloittamassa koulun ja haluaisin mukaan erityisopettajan heti alussa.Mitä ovat nuo "testit" joista joku kirjoittaja puhui?
Vastaukset
Täh ja pöh
Eiköhän ne erityisopettajien resurssit mene oikeasti erityistä tukea tarvitseville. Tarkoitan niitä joilla on oppimisessa ongelmia.Ei oma "kympin tyttö" ole missään tekemisissä erityisopettajan kanssa eikä ole kerrottu että hän kuuluisi erityisopetuksen piiriin on sentään jo kutosella.
Minkäs lainen erityislahjakkuus tässä on kyseessä?
Jos tarkoittat tuota ketjua jossa äiti miettii palkkiota kympin oppilaalle
niin se on ihan höpöhöpöä. Opetusta kyllä ERIYTETÄÄn eli se tarkoittaa että lapset saavat tehtäviä ja kotitehtäviä taitojensa mukaan, ja näin toimitaan uskoakseni jo ihan kaikissa kouluissa Suomessa. ERITYISopetus taas on lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia.4: Erityisopetuksessa vastataan lapsen tarpeisiin:
"Erityisopetus on erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta. Pääntöisesti erityisopetus on yksilöllisesti tuettua inklusiivista opetusta. Erityisopetuksen syyt voivat olla moninaisia liittyen oppilaan yksilöllisiin ominaisuuksiin. Kysymys voi olla erityslahjakkuudesta, fyysisistä tai psyykkisistä tekijöistä. Oppilas opiskelee pääsääntöisesti yhdessä ikäluokkansa kanssa. Tarpeen mukaan opetus voi tapahtua myös yksityisopetuksena tai pienryhmässä. Erityisopetuksessa opiskeltavat asiat opetetaan yksityiskohtaisemmin oppilaan oman tahdin mukaan."http://fi.wikipedia.org/wiki/Erityisopetus
Suomessa ei valitettavasti
tarjota mitään erityisopetusta lahjakkaille lapsille. Oma erityislahjakas poikani on myös aloittamassa koulun ja koulua ollaan informoitu siitä, että tällainen lapsi on sinne tulossa. Erityisopettaja on mm keskustellut eskariopen kanssa ja olemme myös menossa tapaamaan tätä erityisopettajaa. Käytännössä siis siksi, että lasta tullaan seuraamaan koulupolun alkuvaiheessa ettei hän turhaudu ja ala häiriökäyttäytymään. Tässä opettajalla on eritystehtävä, jotta osaa tarjota riittävästi haastetta lapselle. Ja tarvittaessa poika hyppää luokka-asteen yli, jos ekaluokka tuntuu liian helpolta.Rrrreps.
Lainaus:
tarjota mitään erityisopetusta lahjakkaille lapsille. Oma erityislahjakas poikani on myös aloittamassa koulun ja koulua ollaan informoitu siitä, että tällainen lapsi on sinne tulossa. Erityisopettaja on mm keskustellut eskariopen kanssa ja olemme myös menossa tapaamaan tätä erityisopettajaa. Käytännössä siis siksi, että lasta tullaan seuraamaan koulupolun alkuvaiheessa ettei hän turhaudu ja ala häiriökäyttäytymään. Tässä opettajalla on eritystehtävä, jotta osaa tarjota riittävästi haastetta lapselle. Ja tarvittaessa poika hyppää luokka-asteen yli, jos ekaluokka tuntuu liian helpolta.
tarjota mitään erityisopetusta lahjakkaille lapsille. Oma erityislahjakas poikani on myös aloittamassa koulun ja koulua ollaan informoitu siitä, että tällainen lapsi on sinne tulossa. Erityisopettaja on mm keskustellut eskariopen kanssa ja olemme myös menossa tapaamaan tätä erityisopettajaa. Käytännössä siis siksi, että lasta tullaan seuraamaan koulupolun alkuvaiheessa ettei hän turhaudu ja ala häiriökäyttäytymään. Tässä opettajalla on eritystehtävä, jotta osaa tarjota riittävästi haastetta lapselle. Ja tarvittaessa poika hyppää luokka-asteen yli, jos ekaluokka tuntuu liian helpolta.
Kertoisitko miten poikasi erityislahjakkuus ilmenee?
No jos
on rahasta pulaa, niin kummalle mieluummin antaisitte erityisopetusta: lapselle, jolla on lukihäiriö, dysleksia ja selektiivinen mutismi, vai lapselle, joka on tosi hyvä kaikessa?noo
erityisopettajien aika riitä edes niiden auttamiseen jotka apua todella tarttisivat. Itselläni on 4 lasta joista 2 käy erityisopella. ja tiukassa on saada apua. kohta pitää kait palkata opettaja kotiinkin..että joo, vielä sitten erityislahjakkaille erityisopen apua?? hoh hoijaa.
No tässä tapauksessa kyseessä on monialainen erityislahjakkuus
Eli jos kouluaineista puhutaan, niin matemaattisesti yläaste-lukio -tasoa, kielellisesti lahjakas (puhui varhain, oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain, oppii vieraskielisiä sanoja ensikuulemalta), luonnontieteisiin liittyvää tietoa jo nyt enemmän kuin keskivertoaikuisella, lukuaineet taatusti helppoja koska kaikki tieto jää päähän kerralla, muusiikillisesti lahjakas, hienomotorisesti (kuvis, käsityöt) lahjakas, liikunnallisesti ja karkeamotorisesti keskistasoa - pelaa pallopelejä, ui, juoksee, hiihtää, pyöräilee paljon.Sosiaalisesti lahjakas ja (ikävä kyllä) osaa jo tässä iässä lukea ihmisiä niin että on taitava manipuloimaan ja on ns. "johtajatyyppi".
Kerro tarkemmin,
Lainaus:
Eli jos kouluaineista puhutaan, niin matemaattisesti yläaste-lukio -tasoa, kielellisesti lahjakas (puhui varhain, oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain, oppii vieraskielisiä sanoja ensikuulemalta), luonnontieteisiin liittyvää tietoa jo nyt enemmän kuin keskivertoaikuisella, lukuaineet taatusti helppoja koska kaikki tieto jää päähän kerralla, muusiikillisesti lahjakas, hienomotorisesti (kuvis, käsityöt) lahjakas, liikunnallisesti ja karkeamotorisesti keskistasoa - pelaa pallopelejä, ui, juoksee, hiihtää, pyöräilee paljon. Sosiaalisesti lahjakas ja (ikävä kyllä) osaa jo tässä iässä lukea ihmisiä niin että on taitava manipuloimaan ja on ns. "johtajatyyppi".
Eli jos kouluaineista puhutaan, niin matemaattisesti yläaste-lukio -tasoa, kielellisesti lahjakas (puhui varhain, oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain, oppii vieraskielisiä sanoja ensikuulemalta), luonnontieteisiin liittyvää tietoa jo nyt enemmän kuin keskivertoaikuisella, lukuaineet taatusti helppoja koska kaikki tieto jää päähän kerralla, muusiikillisesti lahjakas, hienomotorisesti (kuvis, käsityöt) lahjakas, liikunnallisesti ja karkeamotorisesti keskistasoa - pelaa pallopelejä, ui, juoksee, hiihtää, pyöräilee paljon. Sosiaalisesti lahjakas ja (ikävä kyllä) osaa jo tässä iässä lukea ihmisiä niin että on taitava manipuloimaan ja on ns. "johtajatyyppi".
esim, tuo matemaattinen lahjakkuus, miten ilmenee? Harva lapsi kun ihan arkielämässä törmää derivaattoihin tai sinilauseisiin...
hei
10:lle ...on se joillakin helppoa, itellä on 2 lasta joilla molemmilla suuria vaikeuksia, oppimisen kanssa, toisella myös adhd, toisella dysfasia..sinun lapsesi kaltaiset sitten on niitä jotka kiusaa näitä tyhmiä. nim. kokemusta on :((
No miksei
Lainaus:
Eli jos kouluaineista puhutaan, niin matemaattisesti yläaste-lukio -tasoa, kielellisesti lahjakas (puhui varhain, oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain, oppii vieraskielisiä sanoja ensikuulemalta), luonnontieteisiin liittyvää tietoa jo nyt enemmän kuin keskivertoaikuisella, lukuaineet taatusti helppoja koska kaikki tieto jää päähän kerralla, muusiikillisesti lahjakas, hienomotorisesti (kuvis, käsityöt) lahjakas, liikunnallisesti ja karkeamotorisesti keskistasoa - pelaa pallopelejä, ui, juoksee, hiihtää, pyöräilee paljon.
Sosiaalisesti lahjakas ja (ikävä kyllä) osaa jo tässä iässä lukea ihmisiä niin että on taitava manipuloimaan ja on ns. "johtajatyyppi".
Eli jos kouluaineista puhutaan, niin matemaattisesti yläaste-lukio -tasoa, kielellisesti lahjakas (puhui varhain, oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain, oppii vieraskielisiä sanoja ensikuulemalta), luonnontieteisiin liittyvää tietoa jo nyt enemmän kuin keskivertoaikuisella, lukuaineet taatusti helppoja koska kaikki tieto jää päähän kerralla, muusiikillisesti lahjakas, hienomotorisesti (kuvis, käsityöt) lahjakas, liikunnallisesti ja karkeamotorisesti keskistasoa - pelaa pallopelejä, ui, juoksee, hiihtää, pyöräilee paljon.
Sosiaalisesti lahjakas ja (ikävä kyllä) osaa jo tässä iässä lukea ihmisiä niin että on taitava manipuloimaan ja on ns. "johtajatyyppi".
tälle riitä, että annetaan vaikeampia tehtäviä ja kirjoja, tai siirretään pari luokkaa eteenpäin? Jos se on kerran sosiaalisesti niin lahjakas, niin tuskin tulee mitään käytösongelmia vain sen takia, että on hyvä matikassa?
tässä kiteytettiin hyvin myös kutosen pojan erityislahjat
Lukuunottamatta tuota manipuloinnin-taitoa. Ei ole myöskään mikään johtajatyyppi, vaikka ystäviä onkin paljon.Ja sille aikaisemmalle vastaajalle, joka tuolla rupes repeilemään, niin kirjoittamani oli aivan totta ja ihan sen tulevan koulun erityisopettajan kertomana.
Lainaus:
Eli jos kouluaineista puhutaan, niin matemaattisesti yläaste-lukio -tasoa, kielellisesti lahjakas (puhui varhain, oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain, oppii vieraskielisiä sanoja ensikuulemalta), luonnontieteisiin liittyvää tietoa jo nyt enemmän kuin keskivertoaikuisella, lukuaineet taatusti helppoja koska kaikki tieto jää päähän kerralla, muusiikillisesti lahjakas, hienomotorisesti (kuvis, käsityöt) lahjakas, liikunnallisesti ja karkeamotorisesti keskistasoa - pelaa pallopelejä, ui, juoksee, hiihtää, pyöräilee paljon. Sosiaalisesti lahjakas ja (ikävä kyllä) osaa jo tässä iässä lukea ihmisiä niin että on taitava manipuloimaan ja on ns. "johtajatyyppi".
Eli jos kouluaineista puhutaan, niin matemaattisesti yläaste-lukio -tasoa, kielellisesti lahjakas (puhui varhain, oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain, oppii vieraskielisiä sanoja ensikuulemalta), luonnontieteisiin liittyvää tietoa jo nyt enemmän kuin keskivertoaikuisella, lukuaineet taatusti helppoja koska kaikki tieto jää päähän kerralla, muusiikillisesti lahjakas, hienomotorisesti (kuvis, käsityöt) lahjakas, liikunnallisesti ja karkeamotorisesti keskistasoa - pelaa pallopelejä, ui, juoksee, hiihtää, pyöräilee paljon. Sosiaalisesti lahjakas ja (ikävä kyllä) osaa jo tässä iässä lukea ihmisiä niin että on taitava manipuloimaan ja on ns. "johtajatyyppi".
Onnea vain, tienne tulee olemaan kivinen. :/
Kuten täältäkin sai tänään huomata, lyödään osaavaa lasta ja perhettä helposti lyttyyn. On paljon hyväksyttävämpää, jos lapsi tarvitsee tukea, mutta ei ole ok, jos lapsi tarvitsee tarjottua enemmän haastetta.Olen se ap, joka kyseli koulumenestyksen palkitsemisesta, vaikka iso osa keskustelusta menikin ohi kysymykseni.
Meillä tilanne se, että lapsi on _ihan oikeasti_ 1-2 vuotta useimpia luokkakavereita edellä joka ikisessä lukuaineessa. Esimerkiksi A-englanti alkoi nyt kolmannella luokalla, mutta osasi tuolloin jo lukea Harry Pottereita englanniksi. Opetteli enkun itse, meillä ei kukaan puhu englantia, lapsella ei ole englanninkielisiä kavereita tai sukulaisia, eikä lapselle todellakaan opetettu kieltä. Meni vain ja oppi, minkäs teet. Sama juttu matikan, äidinkielen ja muiden kanssa, eli on _ihan oikeasti_ tasoltaan huimasti edellä, eikä kotona ole ikinä pidetty kotikoulua tai tuupittu lasta oppimaan.
Siksi suoraan sanoen vituttaa, kun puhun asiasta ongelmana ja minulle sanotaan, että haluan vain kehua retostella. Minusta on ongelmallista, että tokaluokkalainen vajoaa apatiaan, alkaa imeskellä koulussa hihoja ja paidankauluksia, ei jaksa olla iloinen koulusta ja itkee sitä, ettei halua tehdä tehtäviä, jotka ovat niin tolkuttoman tylsiä. Eihän kukaan aikuinenkaan kestä sitä, että työtehtävät eivät millään tavalla vastaa koulutusta tai osaamistasoa.
Eskariopettajat olivat huolissaan koulun aloittamisesta ja miettivät, olisiko lapsen ollut hyvä aloittaa koulu vuotta aikaisemmin. Meistä se ei ollut hyvä idea, sillä lapsi on loppuvuoden lapsia ja hänellä on oikeus ikäiseensä seuraan. Ekaluokan syksyllä sain soiton erityisopelta, jolle opettaja oli omatoimisesti (!) ohjannut lapsemme. Lapsi sai syksyllä käydä pari kertaa e-opella, mutta kuten e-ope totesi, eivät hänen resurssinsa riitä lapen tukemiseen, vaikka tarve olisi kova. E-ope oli ehdottomasti sitä mieltä, että lapsi tarvitsee tasonsa mukaisia tehtäviä.
Ekalla luokalla opettaja vaihtui 4 kertaa, eikä kukaan ehtinyt antaa lapselle omia tehtäviä. Ekaluokka menikin vielä ok ihan vain kouluelämään tutustumisen kannalta, mutta ainakin keväällä alkoi näkyä tuskastumista tehtäviä kohtaan. Tokaluokalla tuli uusi opettaja, jonka mielestä kaikkien pitää tehdä samat tehtävät. Erityisope oli eri mieltä, mutta minkäs teet. Tokaluokalla lapsi alkoi vajota apatiaan, eikä koulunkäynnissä ollut muuta mukavaa kuin kaverit. Kokeista tuli edelleen hyviä numeroita, mutta sillä ei ole väliä silloin, kun lapsi menettää kiinnostuksensa ja on itkuinen.
Kolmannella luokalla tuli jälleen uusi opettaja. Olin huolissani lapsen voinnista ja juteltiinkin heti syksyllä eriyttämisen tarpeesta. Opettaja oli ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen pitää saada omia tehtäviä, eikä häntä pidä laittaa jatkuvasti apuopeksi ja lupasi jutella vaikka rehtorin kanssa, jos ei muuten löydy sopivia materiaaleja. No, luokkakoko on suuri ja osaamista on laidasta laitaan, eikä opettaja ole ehtinyt eriyttää opetusta. Muutaman oppilaan kanssa on onneksi luontaisesti syntynyt "tsemppiryhmiä" muutamassa aineessa, eli on pientä kisailua tehtävien tekemisessä ja tekevät omatoimisesti omia tehtäviä.
Enkunope on oikeastaan ensimmäinen opettaja, joka oli heti kärryillä. Emme edes jutelleet hänen kanssaan, kun poika jo tuli kotiin omien tehtävien kanssa. Hän teki periaattessa samoja läksyjä kuin muutkin, mutta opettaja oli nostanut tasoa vaikeammaksi (esim. muiden piti kirjoittaa eläinten nimiä englanniksi, pojan tehtävänä oli kirjoittaa eläinaiheinen tarina). Enkuntunneista lapsi tykkää ihan hulluna, vaikka ne ovatkin helpooja. Syynä varmasti se, että opettaja oikeasti ymmärtää lapsen taidot ja kykenee jonkin verran tarjoamaan haastetta, sillä ryhmä on pieni (vain puolet luokasta kerrallaan).
Lasta ei ole koskaan nostettu jalustalle osaamisen takia. Häntä ei prepata kotona, emme luule että hän on lapsinero josta tulee isona suuri ydinfyysikko tai muuta mahtavaa, emme piinaa opettajia ja soittele heille siitä kuinka meidän kullanmuru sitä ja tätä. Huoleni on ihan oikea ja haluan, että lapsella säilyy hyvä olo koulunkäyntiä kohtaan, sillä onhan peruskouluakin vielä 6 vuotta jäljellä + muut mahdolliset koulutukset. Minusta on ihan oikein ottaa yhteyttä kouluun, jos lapsen mielialat laskevat ja hän itse toivoo muutosta tilanteeseen.
Riippuu siis täysin koulusta, opettajasta, erityisopesta, vanhemmista, lapsesta ja luokkakavereista, että miten tällaisen lapsen kanssa toimitaan. Tuntuu siltä, että jos lapsi ei osaa koulutehtäviä ja voi huonosti, on ihan ok pyytää apua, mutta jos lapsi osaa liian hyvin ja voi huonosti, ei asiaa saa sanoa ääneen.
No
jos kerran kukaan koulussa ei tajua antaa vaikeampia tehtäviä, niin etkö voi tehdä sitä itse? Kyllähän alakoululaiselle keksii itsekin helposti vaikka mitä vaikeampaa tekemistä, tai hommaa vaikka yläasteen kirjat, ettei lapsen tarvitse käytöksen puolesta vauvan tasolle vajota.Mitä lapsi tekee koulussa 6h päivässä?
Tuskin niitä äiskän antamia lisätehtäviä saa kouluaikana tehdä?Lainaus:
jos kerran kukaan koulussa ei tajua antaa vaikeampia tehtäviä, niin etkö voi tehdä sitä itse? Kyllähän alakoululaiselle keksii itsekin helposti vaikka mitä vaikeampaa tekemistä, tai hommaa vaikka yläasteen kirjat, ettei lapsen tarvitse käytöksen puolesta vauvan tasolle vajota.
jos kerran kukaan koulussa ei tajua antaa vaikeampia tehtäviä, niin etkö voi tehdä sitä itse? Kyllähän alakoululaiselle keksii itsekin helposti vaikka mitä vaikeampaa tekemistä, tai hommaa vaikka yläasteen kirjat, ettei lapsen tarvitse käytöksen puolesta vauvan tasolle vajota.
16; Ja jos lapsi tarvitsisi tukea, niin senkin voisi varmaan tarjota itse?
Ei se nyt ihan noin mene. Kolmasluokkalaisella alkaa jo olla pitkiä päiviä, eikä minusta ole ok, että kotiin tultuaan hänelle lyödään seuraavat kirjat tiskiin ja hypätään kotikoulun maailmaan.Osa opettajista on sitä mieltä, että lapselle ei voi opettaa ns. tulevia asioita. Etenkin tokaluokan opettaja teetti visusti samoja tehtäviä kuin muillakin, sillä hänen mielestään lapsi joutuu pulaan, jos seuraavalle luokalle mennessään jo osaakin ne asiat. Sama tilannehan lapsella on nyt ollut joka syksy: osaa jo.
Lapsi on kiinnostunut luonnontieteistä, joten käydään kyllä museoissa, katsotaan dokumentteja, lapsi lainailee kirjastosta haluamiaan kirjoja jne. Vapaa-aikanaan lapsi tykkää kuitenkin kaikkein eniten kavereiden kanssa puuhaamisesta, ystäväpiiri on laaja ja pyörivät tuolla hangessa lumisotaa leikkimässä. Ei sieltä voi oikein repiä poikaa sisälle ja sanoa, että "nyt otetaan vähän haastetta, luetaan suhteellisuusteoriaa!". Minusta lapsella on oikeus oppimiseen koulussa.
No kyllä
Lainaus:
Tuskin niitä äiskän antamia lisätehtäviä saa kouluaikana tehdä?
Tuskin niitä äiskän antamia lisätehtäviä saa kouluaikana tehdä?
luultavasti saa, pääongelmahan tuossa oli, että opettajat eivät ehdi eriyttää, vaikka haluaisivatkin. Joten ei kai niitä haittaa, jos äiti hoitaa eriyttämisen heidän puolestaan.
Eikö
lapsi voi hypätä pari luokkaa ylemmäs?19:
Lainaus:
luultavasti saa, pääongelmahan tuossa oli, että opettajat eivät ehdi eriyttää, vaikka haluaisivatkin. Joten ei kai niitä haittaa, jos äiti hoitaa eriyttämisen heidän puolestaan.
luultavasti saa, pääongelmahan tuossa oli, että opettajat eivät ehdi eriyttää, vaikka haluaisivatkin. Joten ei kai niitä haittaa, jos äiti hoitaa eriyttämisen heidän puolestaan.
Itse asiassa haittaa. Esim. matematiikassa on tärkeätä, että lapsi oppii asian oikein. Opettajat eivät halua vastuuta siitä, että lapsi oppii omatoimisesti tai "epäpätevän" vanhemman opastamana jonkin asian päin honkia. Opettajan pitäisi ehtiä opettamaan ja varmistamaan, että lapsi on oppinut asian oikein. Tätä he eivät ehdi tehdä, eli eivät ehdi eriyttää, vaikka lapsella on tarve. Minustakin etusijalla ovat ne lapset, joilla on vaarana tipahtaa kärryiltä, eikä opettaja silloin ehdi tukea toisen ääripään lapsia.
20:
Lainaus:
eikö lapsi voi hypätä pari luokkaa ylemmäs?
eikö lapsi voi hypätä pari luokkaa ylemmäs?
Ei, sillä kolmannen ja viidennen luokan lasten elämänmenossa on vissi ero, lapsi on muutenkin ihan loppuvuoden lapsia ja kaverit ovat niin tärkeitä, ettei ole syytä siirtää väkisin sosiaalisesti ihan eri ryhmään. Sen sijaan olisi äärettömän kiitollinen, jos koulun luokkarajat joustaisivat ja lapsi voisi esim. osassa aineista osallistua ylempien tunneille tai olisi mahdollista luokkarajoja hämärtäen järjestää "porinaryhmiä" eri luokkien lapsille.
Minuakin vähän kylmäsi, kun luin, että
ei haittaa, vaikka ekaluokalla toiset osaavat lukea ja toiset eivät. Kyllä porukka siitä pian tasapäistyy...Jos osaat kirjoittaa ja tunnet kirjaimet, niin silti piirrät sata a-kirjainta vihkoon kauniisti ja opettelet sanomaan a-aa, i-ii. Onko vähän turhauttavaa!
EN puhunut derivaatoista tai sinilauseista
vaan matemaattisten taitojen tasosta. Vaikka emme ole derivointia (tietenkään) pojalle opettaneet, hän on ihan itse rakentanut ymmärryksen raja-arvoista ja niiden merkityksestä ihan käytännön elämään liittyen. Rutiininomaisen derivoinnin hän kyllä oppisi heti, jos sen hänelle näyttäisin. Siihenhän ei tarvita kuin mekaanista laskutaitoa (joka hänellä on huipputasoa jo nyt), koska abstraktimpi käsitys itse derivaatan merkityksestä on kypsynyt pojan mielessä tämän 6 vuoden aikana - kuten koko matemaattis-loogis-avaruudellinen maailmankuva muutenkin.En usko, että hänellä tulee koskaan olemaan mitään rajaa matemaattisen ajattelun osalta. Hän on ihan itsekseen keksinyt mm. miten neliöjuuri lasketaan, mitä ovat potenssit, murtolukujen, prosenttien ja desimaalilukujen suhteet ja laskutoimitukset, rationaalilukujen jatkumon, jatkuvan ja diskreetin sarjan eron jne. jne. En pysty edes luettelemaan kaikkea. Lapsi nyt vaan on matemaattisesti lahjakas ja osaa soveltaa matematiikkaa oikeastaan kaikkeen ympärillään olevaan.
Lainaus:
Lainaus:
Eli jos kouluaineista puhutaan, niin matemaattisesti yläaste-lukio -tasoa, kielellisesti lahjakas (puhui varhain, oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain, oppii vieraskielisiä sanoja ensikuulemalta), luonnontieteisiin liittyvää tietoa jo nyt enemmän kuin keskivertoaikuisella, lukuaineet taatusti helppoja koska kaikki tieto jää päähän kerralla, muusiikillisesti lahjakas, hienomotorisesti (kuvis, käsityöt) lahjakas, liikunnallisesti ja karkeamotorisesti keskistasoa - pelaa pallopelejä, ui, juoksee, hiihtää, pyöräilee paljon. Sosiaalisesti lahjakas ja (ikävä kyllä) osaa jo tässä iässä lukea ihmisiä niin että on taitava manipuloimaan ja on ns. "johtajatyyppi".
esim, tuo matemaattinen lahjakkuus, miten ilmenee? Harva lapsi kun ihan arkielämässä törmää derivaattoihin tai sinilauseisiin...Eli jos kouluaineista puhutaan, niin matemaattisesti yläaste-lukio -tasoa, kielellisesti lahjakas (puhui varhain, oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain, oppii vieraskielisiä sanoja ensikuulemalta), luonnontieteisiin liittyvää tietoa jo nyt enemmän kuin keskivertoaikuisella, lukuaineet taatusti helppoja koska kaikki tieto jää päähän kerralla, muusiikillisesti lahjakas, hienomotorisesti (kuvis, käsityöt) lahjakas, liikunnallisesti ja karkeamotorisesti keskistasoa - pelaa pallopelejä, ui, juoksee, hiihtää, pyöräilee paljon. Sosiaalisesti lahjakas ja (ikävä kyllä) osaa jo tässä iässä lukea ihmisiä niin että on taitava manipuloimaan ja on ns. "johtajatyyppi".
Jos sosiaalinen puoli on
kunnossa, niin erityislahjakas oppilas voi mennä suoraan toiselle luokalle, tai viimeistään hypätä kakkosen yli ja mennä ensimmäiseltä kolmannelle.Tarvittavat asiantuntijalausunnot niin sosiaalisen kypsymisen myötä mahdollisuus edetä luokalla muita aiemmin.
heh. Erityslahjakkuus!
Minkäs tyyppisistä eritteistä on kyse?Ei, mutta oikeasti. Suomessa lahjakkaiden opetus on tabu. Itselläni on opettajan aineenopinnot kesken ja haluaisin suuntautua myös lahjakkaiden opetukseen.
En ole itse mikään superlahjakkuus, mutta peruskoulusta pääsin ulos noin 9,8 keskiarvolla tekemättä läksyjä juuri koskaan. Lukio meni samalla kaavalla. Riitti, kun tunnilla kuuntelin. Keskiarvo tosin oli enää himpun verran yli ysin.
Koulussa turhauduin, käytin aikaani (lievään) häiriköintiin, piirtelyyn yms. En koskaan oppinut tekemään tehtäviä säännöllisesti ja yliopistossa olin pulassa. Edellisen illan silmäilyllä tenteistä sai enää kakkosia tai kolmosia, vaikeimmissa aineissa (esim. piiritekniikka, elektroniikka, kolmiuloitteinen differentiaalilaskenta) olisi tarvinnut rutiinia tehtävien suorittamiseksi tenteissä kiitettävästi. No, valmistun kyllä kiitettävin arvosanoin, mutta vaikeaa on ollut. Esimerkiksi jatko-opintoja en vielä mieti, koska ne vaativat juurikin säännöllistä työtä.
24: Kuulostaa niin tutulta!
Minä olen matikassa heikko (lukiossa lyhyt matikka, 6 kurssikeskiarvolla, enkä edes kirjoittanut kun ei ollut pakko), pojan isällä paremmat taidot, mutta sen verran laiska, ettei todellakaan ole opettanut matikkaa.Lapsi sai jo pienenä matikan "kielestä" kiinni, eikä sitä junaa oikein voi pysäyttää sitten kun se on lähtenyt liikkeelle. Tässä kolmannen luokan kevään kirjassa on murtoluvut, jakojäännös jne. ja tuolla kirjalla poika olisi voinut ihan hyvin aloittaa ekaluokan, kevyenä siirtymisenä koulumatikkaan. Haastetta ei ole niin yhtään ja varmaan tuollekin aukeaisi lukion kirjoista aivan liian moni tehtävä, jos vain vähän opettaisi.
Nimenomaan se soveltaminen on avainjuttu. Kuka tahansa osaa opettaa lapselle vaikka kertotaulut ulkoa, mutta soveltamisessa vaaditaan jo isompaa kuvaa asiasta. Sama juttu enkun kanssa: sai jotenkin kielestä kiinni, eikä oppimista voi estää, kun joka päivä keksii jotain uutta ja pyörittelee asioita mielessään.
Toivottavasti teille osuu hyvä opettaja ja mahdollisimman pieni koululuokka.
AP:lla
eli tällä "erityslahjakkuuden" äidillä on lähes samanlainen omakohtainen kokemus. Ja ihan samalta alaltakin vielä... Tosin jatko-opintoja olen suorittanut kyllä n. 1/3 mutta tutkijan ura ei kiinnosta tippaakaan, joten jätin yliopiston ja siirryin spesialistiksi teollisuuteen. Mutta tämä hieman off-topic.Juuri oman kokemukseni perusteella toivoisin lapselleni parempaa, helpompaa ja palkitsevampaa tietä koulun ja opintojen maailmassa. Luulisi nyt asioiden 25 vuodessa kehittyneen kasvatustieteidenkin saralla?
AP
Lainaus:
Minkäs tyyppisistä eritteistä on kyse? Ei, mutta oikeasti. Suomessa lahjakkaiden opetus on tabu. Itselläni on opettajan aineenopinnot kesken ja haluaisin suuntautua myös lahjakkaiden opetukseen. En ole itse mikään superlahjakkuus, mutta peruskoulusta pääsin ulos noin 9,8 keskiarvolla tekemättä läksyjä juuri koskaan. Lukio meni samalla kaavalla. Riitti, kun tunnilla kuuntelin. Keskiarvo tosin oli enää himpun verran yli ysin. Koulussa turhauduin, käytin aikaani (lievään) häiriköintiin, piirtelyyn yms. En koskaan oppinut tekemään tehtäviä säännöllisesti ja yliopistossa olin pulassa. Edellisen illan silmäilyllä tenteistä sai enää kakkosia tai kolmosia, vaikeimmissa aineissa (esim. piiritekniikka, elektroniikka, kolmiuloitteinen differentiaalilaskenta) olisi tarvinnut rutiinia tehtävien suorittamiseksi tenteissä kiitettävästi. No, valmistun kyllä kiitettävin arvosanoin, mutta vaikeaa on ollut. Esimerkiksi jatko-opintoja en vielä mieti, koska ne vaativat juurikin säännöllistä työtä.
Minkäs tyyppisistä eritteistä on kyse? Ei, mutta oikeasti. Suomessa lahjakkaiden opetus on tabu. Itselläni on opettajan aineenopinnot kesken ja haluaisin suuntautua myös lahjakkaiden opetukseen. En ole itse mikään superlahjakkuus, mutta peruskoulusta pääsin ulos noin 9,8 keskiarvolla tekemättä läksyjä juuri koskaan. Lukio meni samalla kaavalla. Riitti, kun tunnilla kuuntelin. Keskiarvo tosin oli enää himpun verran yli ysin. Koulussa turhauduin, käytin aikaani (lievään) häiriköintiin, piirtelyyn yms. En koskaan oppinut tekemään tehtäviä säännöllisesti ja yliopistossa olin pulassa. Edellisen illan silmäilyllä tenteistä sai enää kakkosia tai kolmosia, vaikeimmissa aineissa (esim. piiritekniikka, elektroniikka, kolmiuloitteinen differentiaalilaskenta) olisi tarvinnut rutiinia tehtävien suorittamiseksi tenteissä kiitettävästi. No, valmistun kyllä kiitettävin arvosanoin, mutta vaikeaa on ollut. Esimerkiksi jatko-opintoja en vielä mieti, koska ne vaativat juurikin säännöllistä työtä.
No mitä
siellä koulussa sitten pitäisi pojallesi tehdä? Ottaisitko erityisopettajan mieluummin omalle pojallesi, vai jollekin, joka ei vaikka kolmannella osaa lukea tai kirjoittaa eikä tajua mistään mitään? Eiköhän tämä ole ihan rahasta kiinni, jos olisi mielin määrin rahaa käytössä niin toki jokaisella olisi oma erityisopettaja räätälöitynä juuri hänelle.Me emme asu Suomessa mutta tässä hieman
mitä toisella puolen maailmaa tehdään...Eli meidän tyttö kuuluu myös aivan selvästi noihin erityislahjakkaisiin lapsiin. Hän aloitti koulun ikätovereidensa kanssa samaan aikaan ja on kulkenut koko ajan ns. samalla kotiluokalla samojen kavereiden kanssa.
Sen sijaan esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen tunnit (erikseen vielä lukemisen ja kirjoittamisen tunnit) sekä tiedeaineet on koko koulun kesken jaoteltu osaamistason mukaisesti.
Eli Kindergarden luokasta viitosluokalle kaikki oppilaat tekevät aika ajoin osaamistestejä ja sitten kaikki oppilaat ryhmitellään tasonsa mukaisiin ryhmiin. Tämän jaottelun lisäksi opettajat saattavat siirtää oppilaita muulloinkin ryhmästä toiseen sen mukaan että jokaiselle riittää sopivasti haasteita.
Esimerkiksi oma tyttöni on nyt ikänsä mukaisesti tokaluokalla mutta tekee tällä hetkellä viitosluokan matematiikkaa ja nelosluokan tiedeaineita. Kyselin varovasti, että mitäs sitten kun vitosen matikka on käyty lävitse, kun vielä olisi 3 seuraavaakin vuotta opittavana samassa koulussa.
Opettaja ei pitänyt asiaa mitenkään ongelmallisena vaan sanoi, että tämä parhaiden matikkalaisten ryhmä jatkaa vaan eteenpäin, alueen keski- ja yläkouluissa on ihan samanlainen käytäntö eikä turhautumisia pitäisi päästä näin syntymään missään vaiheessa.
Mielestäni käytäntö on ihan loistava ja koska lapsille itselleen ei kerrota mikä on ns. "paras ryhmä" (eikä muuten myöskään ole sallittua vertailla koenumeroita keskenään) missäkin aineessa, vertailua ei pääse syntymään. Tai siis kaikille kaikki aineet ovat yhtä haastavia, mutta oppilaan omalla tasollaan. Ja mikä parasta myös nämä huippulahjakkaat lapset saavat kulkea kaikki perusjutut omien ikätoveriensa kanssa tuntematta oloaan kummajaiseksi.
Kummallehan tän yhteiskunnan kannattaisi sitä erityistukea tarjota,
Lainaus:
erityisopettajien aika riitä edes niiden auttamiseen jotka apua todella tarttisivat. Itselläni on 4 lasta joista 2 käy erityisopella. ja tiukassa on saada apua. kohta pitää kait palkata opettaja kotiinkin..
että joo, vielä sitten erityislahjakkaille erityisopen apua?? hoh hoijaa.
erityisopettajien aika riitä edes niiden auttamiseen jotka apua todella tarttisivat. Itselläni on 4 lasta joista 2 käy erityisopella. ja tiukassa on saada apua. kohta pitää kait palkata opettaja kotiinkin..
että joo, vielä sitten erityislahjakkaille erityisopen apua?? hoh hoijaa.
Sun molopäilles, joista ei kuitenkaan autoasentajia kummempaa koskaan tule, vai oikeasti lahjakkaille lapsille, jotka saattaa olla tulevaisuuden Nokian perustajia?
Ei ihme, että suomi uppoaa.
AP; väärä paikka keskusteluun!
AP; näet ihan turhaa vaivaa kirjoittaessasi VAUVA-lehden palastalle eityislahjakkaasta koululaisesta. Joko tämä on provo tai sitten et ihan oikeasti osaa etsiä apua oikeasta paikasta. Psykologi testeineen on hyvä väylä mittaamaan lapsesi tason ja sen jälkeen AVOIN, reilu keskustelu open kanssa. Erityisopea tarvitaan heikoille, ei heillä ole aikaa lahjakkaille lapsille. Eikä tarvitse ollakaan.t: Ope/erityisope, jolla luokassaan lahjakkaitakin lapsia
Sun piireissä erityisopetusta taidetaan saada
lähinnä niiden oppimisvaikeuksien takia.Lainaus:
Sun molopäilles, joista ei kuitenkaan autoasentajia kummempaa koskaan tule, vai oikeasti lahjakkaille lapsille, jotka saattaa olla tulevaisuuden Nokian perustajia?
Sun molopäilles, joista ei kuitenkaan autoasentajia kummempaa koskaan tule, vai oikeasti lahjakkaille lapsille, jotka saattaa olla tulevaisuuden Nokian perustajia?
No
Lainaus:
Sun molopäilles, joista ei kuitenkaan autoasentajia kummempaa koskaan tule, vai oikeasti lahjakkaille lapsille, jotka saattaa olla tulevaisuuden Nokian perustajia?
Ei ihme, että suomi uppoaa.
Sun molopäilles, joista ei kuitenkaan autoasentajia kummempaa koskaan tule, vai oikeasti lahjakkaille lapsille, jotka saattaa olla tulevaisuuden Nokian perustajia?
Ei ihme, että suomi uppoaa.
ajattelepa jos kaikki oppimis- ja muista vaikeuksista kärsivät pudotetaan kärryiltä ja syrjäytetään yhteiskunnasta heti ekalla luokalla. Mitäköhän niistä tulee isona? Rikollisia ja mielenterveysongelmaisia, jolloin Nokian perustajat jajoutuvat kulkemaan paikasta toiseen henkivartijoiden ja tappouhkausten saattelemana, tavalliset työssäkäyvät taas joutuvat pelkäämään, milloin heidän lapsensa siepataan lunnaiden toivossa ja voiko talon jättää vartioimatta viikonlopuksi varkaiden pelossa.
Ja kai ne oikeasti lahjakkaat lapset osaa olla taantumatta alakoulussa, vaikka vähän liian helppoa koulussa olisikin.
tätäkin ketjua lukiessa
tulee kyllä tosi surullinen olo siitä, miten vähän erityislahjakkuuksia Suomessa arvostetaan.Tilanteen ei missään tapauksessa pitäisi olla joko tai -tyylinen ratkaisu. Esimerkiksi tuo koko koulun oppilaiden jaotteleminen osaamistason mukaisesti olis tosi hieno juttu. Tuolloin kukaan ei ole erilainen tai erityinen, vaan jokainen lapsi saa OMAN tasonsa mukaista opetusta.
Esimerkiksi jos se 3-luokkalainen lapsi, joka on todella pulassa kirjoittamisen kanssa, saisikin rauhassa harjoitella kirjoittamista 2-luokan tasolla (huom. tässä ryhmässä voisi olla siis lapsia aina ekasta ylöspäin, eikä tätäkään kolmosluokkalaista leimattaisi huonoksi tai erilaiseksi), voisi hän oppia nauttimaan kirjoittamisesta ihan toisella tavalla. Lisäksi hän saisi ammattimaista opetusta ja tukea juuri sillä tasolla kuin jo on. Vastaavasti samalla luokalla oleva 3-luokkalainen mestarikijoittaja voisi olla jo kutosluokan tason kirjoittajien kanssa. Näin hänkin saisi oman tasoista opetusta ja tukea juuri sillä tasolla kun hän jo on, leimautumatta erikoiseksi kummajaiseksi (koska tässä ryhmässähän olisi myös muita 3,4,5 tai 6-luokkalaisia. Mikä tässä syteemissä olisi niin vaikeaa toteuttaa? Toki koko koululla ns. nämä ryhmätunnit pitäisi olla samaa aikaa, mutta miksei se olisi mahdollista. Esim. koko koululla alkaisi aamu matikalla, jonka opetus tapahtuisi ryhmissä jne.
siis pitää vielä lisätä
että tuossa ryhmäopetuksessa ideana on nimenomaan se, että sama oppilas, joka on esim. 2-luokan tasolla kirjoittamisessa, voi ollakin jaettu 6-luokan tasoryhmään matematiikassa. Näin oppilaan olisi mahdollista olla koko ajan "oman tasoistensa" kanssa opetuksessa. Ja tärkeää on myös se, että oppilaille itselleen ei kerrota onko ryhmä tasoltaan hyvä vai huono, jotta ei tule turhaa kiusaamista, kehumista tai pahaa mieltä.Ihan järjetöntä ajaa koko kansaa oppimaan samassa tahdissa, tästä kärsivät niin heikot kuin hyvätkin.
Mitäs jos...
Lainaus:
Ja kai ne oikeasti lahjakkaat lapset osaa olla taantumatta alakoulussa, vaikka vähän liian helppoa koulussa olisikin.
Ja kai ne oikeasti lahjakkaat lapset osaa olla taantumatta alakoulussa, vaikka vähän liian helppoa koulussa olisikin.
Mitäs jos ne eivät "osaa" olla taantumatta JO alakoulussa? Entä jos koulu ei olekaan vähän liian helppoa, vaan aivan tolkuttoman helppoa?
Kyllä
Lainaus:
Mitäs jos ne eivät "osaa" olla taantumatta JO alakoulussa? Entä jos koulu ei olekaan vähän liian helppoa, vaan aivan tolkuttoman helppoa?
Mitäs jos ne eivät "osaa" olla taantumatta JO alakoulussa? Entä jos koulu ei olekaan vähän liian helppoa, vaan aivan tolkuttoman helppoa?
minäkin osasin lukea kouluun mennessä, ja äikän tunneilla muut opetteli tavaamaan. Olihan se tylsää, mutta en silti tullut hulluksi. Onko siis teidän kaikkien lapset joka ikisessä aineessa lukiolaisten tasolla? Tuo tasosysteemi olisi hyvä, mutta sitä tuskin tulee teidän koululaisten aikana, joten ei auta muu kuin vaatia opelta lukiolaisten tehtäväkirjoja.
38
No esimerkiksi minun 8,5-vuotias lapseni ratkoo tällä hetkellä sellaisia tehtäviä joihin en itse enää osaa saada vastusta, ellen todella paneudu niitä pähkäilemään. Siis sekä matematiikan, kemian että fysiikan alalta. Itse olen käynyt näistä kaikista laajat kokonaisuudet, mutta tosin kotiäitivuosinanani olen jo unohtanut niistä tietty suurimman osan ;)Mutta ihan totta puhuakseni lapseni on tällä hetkellä esimerkiksi hyvin kiinnostunut kiihtyvyyteen, painovoimaan (ja siihen miten eri esineet ja ilmiöt reagoisivat/tapahtuisivat eri tavalla maassa tai avaruudessa) ja suhteellisuusteoriaan liittyviin ilmiöihin.
Lisäksi häntä kiinnostaa puuttuvat lajit evoluutiossa sekä se miten vedestä voisi kehittää poltettavaa energiaa. Hän soittaa kahta soitinta paremmin kuin ketään muu tuntemani lapsi. Hän puhuu kahta kieltä, vaikka meillä on vain kotikielenä suomi (englannin oppi kirjoista ja elokuvista).
Toistaiseksi ainakaan kukaan hänen ystävistään ei ole tullut kyselemään minulta voisiko kemiallisen reaktion lopputulos olla samankaltainen jos vain vaihtaisi aineen a pitoisuutta ja sotkisi seokseen ainetta c aineen b sijaan.
Trivial pursuittia ei kukaan enää halua häntä vastaa pelata, koska hän muistaa jokaiseen kysymykseen vastauksen ulkoa ja voittaa siksi aina. Sana juttu shakissa, kotipiiristä ei enää löydy vastusta.
En voi muuta kuin kiittää onneani, että lapseni koulussa on opettaja, joka ymmrätää lastani ja tarjoaa hänelle haasteita. Samoin lapseni on onnekas, koska hänellä on todella mukavi ystäviä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin lapseni koulun ulkopuolella (esim. jalkapallo ja luonto).
Lahjakkaan lapsen kanssa eläminen on haastavaa myös meille vanhemmille. Oman lapsen lahjakkuudesta ei "saa" puhua, ellei halua ylpeilevän äidin leimaa otsaansa. Sehän on tullut selväksi jo tässä viestiketjussakin.
Samaa ihmettelin.
Lainaus:
minäkin osasin lukea kouluun mennessä, ja äikän tunneilla muut opetteli tavaamaan. Olihan se tylsää, mutta en silti tullut hulluksi.
minäkin osasin lukea kouluun mennessä, ja äikän tunneilla muut opetteli tavaamaan. Olihan se tylsää, mutta en silti tullut hulluksi.
Tein tunneilla itsekseni kirjoja eteenpäin tai kun sain tehtävät tehtyä, kirjoittelin jotakin muuta. Tylsistynyt en koskaan, se ei yleensäkään kuulu luonteeseeni - helposti tylsistyvä ihminen, joka odottaa saavansa kaiken valmiina, ei menesty elämässä kovin hyvin. Ilmeisesti palsta mamojen lasten erityislahjakkuus ei korreloi oma-aloitteisuuden kanssa. Ja luulisi kyllä, että koska nämä erityislahjakkaiden lasten äidit kovin mielellään ovat kuvailleet myös itseään erityislahjakkaaksi ja koska he ovat muutenkin kasvatustehtävässään niin ansioituneita, heillä olisi kapasiteettia antaa lapsilleen näiden kaipaamaa lisäopetusta.
On osaamista ja on "osaamista"
Lainaus:
Tein tunneilla itsekseni kirjoja eteenpäin tai kun sain tehtävät tehtyä, kirjoittelin jotakin muuta. Tylsistynyt en koskaan, se ei yleensäkään kuulu luonteeseeni - helposti tylsistyvä ihminen, joka odottaa saavansa kaiken valmiina, ei menesty elämässä kovin hyvin. Ilmeisesti palsta mamojen lasten erityislahjakkuus ei korreloi oma-aloitteisuuden kanssa.
Tein tunneilla itsekseni kirjoja eteenpäin tai kun sain tehtävät tehtyä, kirjoittelin jotakin muuta. Tylsistynyt en koskaan, se ei yleensäkään kuulu luonteeseeni - helposti tylsistyvä ihminen, joka odottaa saavansa kaiken valmiina, ei menesty elämässä kovin hyvin. Ilmeisesti palsta mamojen lasten erityislahjakkuus ei korreloi oma-aloitteisuuden kanssa.
Mitäs sitten, kun tilanne onkin se, että lapsi ihan oikeasti tylsistyy apatian partaalle? Mitäs, jos lapsen oma-aloitteisuutta tai toiveita ei oteta huomioon tai torpataan opettajan toimesta? Mitä jos huonosti koulussa pärjäävän lapsen tukeminen sysätään vain kodin vastuulle? Luitko edes tätä ketjua ja kertomuksia kokemuksista?
Kyllä minäkin osasin lukea kouluun mennessä, mutten tylsistynyt kuoliaaksi. Äikäntunnit olivat vähän tylsiä, mutta sain sentään omia tehtäviä. Haastetta riitti matikassa, kielissä, liikunnassa sun muussa, eikä "etumatkani" äikässä ollut kovin suuri sitten kun muutkin alkoivat lukea sujuvasti.
Poikani kohdalla tilanne on tyystin toinen: hän on joka ikisessä lukuaineessa edellä tarjottuihin tehtäviin nähden. En osaa edes kuvitella miltä hänestä tuntuu, mutta äitinä näen, milloin lapsellani on paha olla.
40
Sinusta on siis oikein panna lahjakas lapsi ikään kuin säilöön koulupäivän ajaksi ja sitten illalla pistää hänelle omaa opetusta pystyyn?Milloin lapsi sitten ehtisi leikkiä ja pelata kavereiden kanssa? Entä viettää yhteistä aikaa perheen kesken? Siis jos pävisin pitää istua tunneilla hiljaa ja täytellä itsekseen ylempien aineiden kirjoja? Kyllä jokaisella lapsella on OIKEUS opettajaan ja haasteelliseen oppimiseen eikä vaina siihen että tossa on sulle kirjoja opettele siitä -tyyliseen ajattelutapaan.
Olin itsekin lahjakas koulussa ja voin sanoa, että käytännössä koko kouluajan istuin turhautuneena luokassa. Käsi piti olla pystyssä aina (opettaja vaati näin, jotta saisi merkinnän tuntiaktiivisuudesta), mutta lähes koskaan ei saanut vastata koska opettaja halusi antaa mahdollisuuden tietysti myös muille oppilaille.
Ensimmäiset kaksi vuotta väritin lukuisia ja lukuisia värityslisätehtäviä, koska joko osasin jo kaikki asiat mitä opetettiin tai opin ne niin nopeasti. Kolmosluokalta eteenpäin ei enää tullut väritystehtäviä, sitten pureskelin hupparin nyörejä ja odottelin. Pureskelin ja odottelin. Ja ihmettelin miten hemmetin vaikeeta voi jollekulle olla jonkun uuden asian oppiminen. Täysin järjetöntä ajan haaskuuta. Ei koulu ei tosiaan ollut mitään kivaa. Helppoa se tosin oli mutta ei kivaa. Tuntuu, että vasta yliopistossa pässin oppimaan, sitä ennen kävin lähinnä päivähoidossa.
Jokaisella lapsella on oikeus
opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen.Lainaus:
Kyllä jokaisella lapsella on OIKEUS opettajaan ja haasteelliseen oppimiseen
Kyllä jokaisella lapsella on OIKEUS opettajaan ja haasteelliseen oppimiseen
niin onkin
mutta opetussuunnitelmia voi mukauttaa aivan yhtä hyvin heikkolahjaisille kuin erityislahjakkaille.Ja tässä kommentissa tulikin esille
kaikki tarpeellinen "erityislahjakkaiden" lasten äitien asenteista.Lainaus:
mutta opetussuunnitelmia voi mukauttaa aivan yhtä hyvin heikkolahjaisille kuin erityislahjakkaille.
mutta opetussuunnitelmia voi mukauttaa aivan yhtä hyvin heikkolahjaisille kuin erityislahjakkaille.
No miten
Lainaus:
Kyllä jokaisella lapsella on OIKEUS opettajaan ja haasteelliseen oppimiseen eikä vaina siihen että tossa on sulle kirjoja opettele siitä -tyyliseen ajattelutapaan.
Kyllä jokaisella lapsella on OIKEUS opettajaan ja haasteelliseen oppimiseen eikä vaina siihen että tossa on sulle kirjoja opettele siitä -tyyliseen ajattelutapaan.
käytännössä toteutat tämän nykyisen systeemin puitteissa, kun "heikkolahjaisetkaan" eivät usein saa tarvitsemaansa tukea?
45
Mitä ihmettä tarkoitat tuolla?46
No esim tuo tasoryhmiin asettelu olis tosi loistava. Isoissa kouluissa tuota voisi kokeilla vaikka ihan rinnakkaisluokkalaisten kesken.Siis kaikki 5-luokkalaiset eri aineissa tasokokeiseen ja ne jaettaisiin niin moneen ryhmään kuin on rinnakkaisluokkia (jotta kaikille ryhmille siis löytyisi pätevä opettaja). Tietysti aina parempi jos tähän saataisiin koko koulun oppilaat mukaan, jotta tasoryhmiä voisi olla useampia ja siten ne vastaisivat kunkin lapsen tasoa paremmin. Aivain heikkojen ja tosi hyvien ryhmä voisi olla hiukan pienempi, jotta näissä voitaisiin todella keskittyä oman tasoiseen opetukseen,
Mukauttaa erityislahjakkaita????
Asioita nimenomaan mukautetaan eli helpotetaan, kun jokin asia on liian vaikea. Mutta ylöspäin ei voi mukauttaa, silloin puhutaan eriyttämisestä.Ettekö ihan oikeasti muista itse, kun yläasteella oli tasoryhmät (laaja, keski ja suppea) kielissä ja matikassa? Suppeat ryhmät olivat täynnä käytöshäiriöisiä yms, eikä kukaan niitä halunnut opettaa. Niihin ei juuri sen vuoksi enää mennä.
En minä ainakaan muista
Lainaus:
Asioita nimenomaan mukautetaan eli helpotetaan, kun jokin asia on liian vaikea. Mutta ylöspäin ei voi mukauttaa, silloin puhutaan eriyttämisestä.
Ettekö ihan oikeasti muista itse, kun yläasteella oli tasoryhmät (laaja, keski ja suppea) kielissä ja matikassa? Suppeat ryhmät olivat täynnä käytöshäiriöisiä yms, eikä kukaan niitä halunnut opettaa. Niihin ei juuri sen vuoksi enää mennä.
Asioita nimenomaan mukautetaan eli helpotetaan, kun jokin asia on liian vaikea. Mutta ylöspäin ei voi mukauttaa, silloin puhutaan eriyttämisestä.
Ettekö ihan oikeasti muista itse, kun yläasteella oli tasoryhmät (laaja, keski ja suppea) kielissä ja matikassa? Suppeat ryhmät olivat täynnä käytöshäiriöisiä yms, eikä kukaan niitä halunnut opettaa. Niihin ei juuri sen vuoksi enää mennä.
sillä niitä ei ainakaan vuonna 1990 enää ollut.
no ei ollut kyllä meidänkään koulussa
mitään tasoryhmiä. Ikävä kyllä! Aina edettiin niin tuskastuttavan hitaasti. Suurin osa ajasta opettajalta meni näitten häirikköjen paimentamiseen.Uutta vauva.fi:ssä
Uusimmat keskustelut
- > 10 vuotta ilman avioseksiä: mikä parasta vaihtoehto?
- > Aihetta huoleen?
- > legginsit hoikalla?
- > Tavallisessa parisuhteessa tukehtuisin!
- > Mulla on löysä pillu (ov)
- > Mitä ostat perhepäivähoitajalle lahjaksi?? ENSI VIIKOLLA jo vimppa hoitopäivä!
- > pikkulasten väliaikaiset tatuoinnit ovat Syntiä!
Uusimmat blogikirjoitukset
- > Pyöränistuin vapauttaa
- > Unihäiriöitä
- > Imetyskeskustelu,
- > 24. Viikko
- > Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?
- > Saako lasta tukistaa?
- > Äideille
© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot
