Keskustelut

« Takaisin keskustelujen etusivulle

---

Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä

» Aihe vapaa

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

Vierailija - 16.2.2010 9:48  (1/84)

Miksi isovanhemmat eivät saa osallistua lasten kasvatukseen?

Ihmettelen suuresti tämän päivän suuntaa, mitä on täällä av:lla näkynyt. En tiedä onko ne sitten tosi asioita vai kirjoitetaanko huvin vuoksi.

Kysynkin, mikä tekee tämän päivän elämässä sen, että vanhemmat "haluavat itse hoitaa" omat lapsensa? Miksei lapset saa olla esimerkiksi ilman vanhempia siellä anoppilassa tai omilla vanhemmillasi? Jos ei nyt mistään mummon alkkisongelmasta yms. ole kyse.

Jos joidenkin lapsi / lapset viettävät aikaa mummoloissa, miksi täällä on yleinen ilmapiiri sitä mieltä, että lapset "hoidatetaan" siellä kun ei itse viitsitä tai "miksi teit lapsia, kun et itse halua hoitaa".

Eikö mielestänne lapsille ole iso asia, että heillä on ympärillään muitakin kasvattavia ihmisiä, kuin te itse?

Tein muuten vauva-lehden toimitukseen ehdotuksen, että tässä olisi hyvää jutunjuurta vauva-lehteenkin...

Vastaukset

Vierailija - 16.2.2010 9:54  (2/84)

En ole noita kaikkia alotuksia varmaan lukenut, mutta

ekana tuli mieleen pari otsikkoa, se jossa 5kk ollut yökylässä jo 6kertaa ja toinen jossa 3kk yökylään, molemmat tais olla menossa/ollut isovanhemmilla. Minä en vois tuon ikäisiä laittaa yöksi hoitoon (ja ei, syy ei ole täysimetys), mutta jos on suht helppo vauva, joka nukkuu hyvin jne. niin en laittais noin pientä isovanhemmille hoitoon, koska ei vauva sillon kaipaa muuta kun vanhemmat. Eri asia, jos on koliikki tai muuten paljon itkevä vauva tai äidillä masennusta jne. niin sillon ymmärrän muutaman kk ikäisen yökyläilyn.

Sen sijaan lähempänä 1v ikää meillä on lapset olleet välillä mummolassa, kummeilla ja tietysti myös 1v iän jälkeen.

Vierailija - 16.2.2010 9:55  (3/84)

Ehkä siksi

et meidän mummolassa 5kk vauvalle tuputetaan jäätelöä, tikkari imeskeltäväksi ym. Koska" pitäähän nyt lapsen johonkin hyvään tottua."

Vierailija - 16.2.2010 10:21  (4/84)

Pieni jäätelönokare ei ole vaarallista ja

Ihan varmaan ei mitään tikkareita ole tarjottu. täällä aina liioitellaan, jotta saadaan ymmärrystä...

Tuosta alle vuoden ikäisen ja isovanhempien yhdessä olosta. Ap siis olen ja olen samaa mieltä yökylästä, mutta miksei voi päivällä olla vaikka tunnin tai pari siellä kyläss ja vanhempi voi käydä vaikka kahvilassa tai jotain sen aikaa? Oletko ihan täysin sitä mieltä, ettei vauva tarvitse muita kuin vanhempiaan?

Vierailija - 16.2.2010 10:24  (5/84)

No meillä siksi,

koska mummon mielestä lapset saavat syödä mitä vaan milloin vaan, mitään rajoja tai kuria ei ole, mummo penkoo kaikki asiamme kaappeja ja posteja myöten, mummo kyläilee jo naapureissammekin penkomassa ja myös juoruaa auliisti kaiken kaikille...

Muun muassa.

Vierailija - 16.2.2010 10:27  (6/84)

Tottakai saavat osallistua.

Meillä läheiset välit ja tapaamme viikottain, vietämme lomia yhdessä jne. Lapset ovat mielellään isovanhemmilla hoidossa sekä päivällä että yöllä.

Jos nyt viittaat tuohon toiseen keskusteluun 5 kk ikäisestä vauvasta, niin...
Vauvan paikka on mielestäni kotona. Vauva ei hyödy millään lailla yökyläilystä isovanhemmilla, kiintymyssuhdetta isovanhempiin harjoitellaan päivisin kun vauva on hereillä. Isompien lasten kanssa tilanne on aivan eri.

Vierailija - 16.2.2010 10:36  (7/84)

Meillä isovanhemmat ovat hoitaneet lapsiamme useinkin.

Pääsyy on ollut se, että he haluavat osallistua lastemme elämään. Toki myönnän, että meitäkin hoitoapu on auttanut paljon - on ollut omaa aikaa, ja mahdollisuus käydä matkoilla ilman lapsia. Tärkeintä on kuitenkin lastemme ja isovanhempien läheinen ja hyvä suhde.
Nyt lapsemme ovat jo isoja, nuorinkin kohta 11. Edelleen he käyvät viikonloppukylässä mummilassa, voiko mitään sen kivempaa ollakaan! Siellä heitä hemmotellaan, myönnän, mutta enpä usko sen heitä pilaavan. Ja voi olla, etten ole joka kasvatusasiassa ihan samaa mieltä heidän kanssaan, mutta sekään ei ole mielestäni este kyläilylle.
Onneksi lapsillamme on turvalliset isovanhemmat, ja olen sitä mieltä että saavia osapuolia ovat tässä ihan kaikki; isovanhemmat, lapset ja me vanhemmatkin.

Vierailija - 16.2.2010 10:42  (8/84)

Mikä sitten riittää isovanhemmille?

MIKSI isovanhempien pitäisi hoitaa lapsenlapsiaan lähes yhtä paljon kuin vanhempien? Miksi lasten pitäisi olla jatkuvasti heillä pitkiä aikoja yksin? Miksi pitäisi aivan erityisesti panostaa siihen, että mummot ja vaarit hoitavat lapsenlapsiaan runsaasti? Miksei tavallinen, ko. perheelle luonteva kanssakäymisen määrä riitä?

Moni vanhempi todellakin rajoittaa sitä isovanhempien hoidossa olemisen määrää siksi, että isovanhemmat eivät sitoudu samoihin kasvatusperiaatteisiin tai toimivat muuten täysin holtittomasti lasten kanssa. Lapsille kas kun ei ole sekään toivottava tilanne, että kaikkialla on eri säännöt ja joku vaikkapa tuputtaa lapsen sairaaksi asti täyteen herkkuja kerta kerran jälkeen, tai tekee muuten jotain aivan älytöntä. Ihan liioittelematta, ap!

Sen puoleen kaikki isovanhemmat eivät itsekään halua olla hoitamassa lapsia joka viikonloppu yökylässä ja kolme kertaa viikossa päivällä. Monilla on myös oma elämänsä, ja heille itselleenkin sopii paremmin se, että lapset eivät puoliksi asu heillä ja erittäin hyvä niin.

Vierailija - 16.2.2010 10:47  (9/84)

No

minulla nyt vaan on tapana pärjätä itse, sekä lastenhoidollisesti että taloudellisesti. Minusta olisi erittäin nöyryyttävää ottaa vanhemmiltani rahaa vastaan tai pyytää lastenhoitoapua siksi...niin miksi?

Minulla ei ole koskaan ollut jaksamisongelmia kolmen lapsen kanssa enkä rehellisesti sanottuna osaa edes kuvitella miten joillakin on. Ihmiset ovat nykyään mielestäni äärimmäisen heikkoja.

Toisaalta taas nämä, jotka viipottavat miehensä kanssa sinne ja tänne ilman lapsia, eivät myöskään saa sympatioitani. Jos näin haluaa tehdä, miksi sitten piti tehdä lapsia vaivoikseen.

Ajattelen myös isovanhempia. He ovat työelämässä ja iäkkäämpiä kuin minä, joten he ansaitsevat kaiken levon minkä saavat. Ja raha-asioissa toivon heidän tuhlaavan omaan itseensä, en minun tarpeisiin.

En minä toki mitään kiellä, 12-vuotias poikani oli kesällä mummolla pari yötä, nuoremmat eivät ole olleet kuin meidän vanhempien kanssa. Käymme myös säännöllisesti kylässä, joten ihan tuttuja ja läheisiä ovat. Matkustamme myös ulkomaille yhdessä, mutta sielläkään isovanhemmat eivät ole lapsenvahteina.

Hyvänä sääntönä pidän tätä 1v 1 yö, 2v 2 yötä jne. mikä lapsen on sopivaa olla erossa vanhemmistaan. Minusta on aivan kamalaa kun jotkut vanhemmat lähtevät matkoille vaikka pariksi viikoksi ja jättävät pienet lapset mummolle. Minun vanhmpani matkustelivat ilman minua ja olin 1-2 viikkoa mummollani silloin tällöin. Ei mummossa vikaa, mutta olisin mieluummin ollut vanhempieni kanssa.

Lisäksi isovanhemman hoidon tulee aina olla vapaaehtoista isovanhemman puolelta ja sieltä lähtöisin. Hirveää, miten jotkut vanhemmat vaativat isovanhemmilta omien lastensa hoitoa.

Vierailija - 16.2.2010 10:53  (10/84)

Meillä

appivanhemmat ottavat lapsenlapset mielellään hoitoon/yökylään viikonloppuisin ja omina loma-aikoinaan. Lapset ovat nyt 3- ja 5 vuotiaat, ovat alkaneet käydä yksin mummolassa noin 2 vuoden ikäisinä. Mitään ylilyöntejä ei ole tullut. Appivanhemmat kunniottavat meidän vanhempien kasvatusperiaatteita, jotka ovat kyllä hyvin pitkälti samanlaisia kuin heidän omat mielipiteensä kasvatuksesta. Mieheni haluaisi lapsemme nykyistä useammin mummolaan, itse pyrin siihen että käyntikerrat eivät ole liian tiheitä. En kuitenkaan halua rasittaa appivanhempia liikaa.
Toisessakin mummolassa lapset ovat olleet yötä, sekä yksi lapsi kerrallaan tätinsä tai setänsä perheen luona. Olisivat varmasti useamminkin, ellei välimatka olisi näin pitkä. Ottaisimme myös mielellämme omia sukulaislapsia joskus kylään, mutta eivät ole kovin usein olleet. Mielestäni on vain hyvä, että lapset tapaavat serkkujaan.

Kyllä me silti omat lapsemme hoidamme, vaikka he toisinaan ovatkin muualla yökylässä.

Vierailija - 16.2.2010 10:56  (11/84)

Meidän 7kk ikäinen

on ollut mummolassa pari kertaa, pisimmällään neljä päivää! Siitä syystä, jotta me vanhemmat saamme levätä, olemme olleet hyvin väsyneitä. Itse olen kärsinyt ikuisuuden univaikeuksista, eikä lapsen kanssa heräily tuota luonnollisesti ole auttanut. Edes pari hyvin nukuttua yötä (unilääkkeillä) kuukaudessa tekee ihmeitä!

Isovanhemmat ovat eläkkeellä, tämä on heidän ainut lapsenlapsi joten on heillekin suuri ilo saada vauva kylään. Lapsi on nukkunut, syönyt jne hyvin mummolassa ja ollut iloinen, joten en ole nähnyt syytä miksi hän "kärsisi mummolassa olosta".

En anna isovanhempien kuitenkaan "kasvattaa" lastani, nytkin tekee jo tiukkaa onko välit liian läheiset. Mummi alkaa neuvomaan meitä vanhempia kuinka lasta tulee kasvattaa, miten hänet tulee nukuttaa iltaisin, monelta pitää syödä, mitä syödään jne. Hän mm laittaa voita perunaporkkanasoseeseen ja näin pitäisi tehdä meidänkin, koska se maistuu paremmalta. Vauva syö soseensa mielellään ilman voitakin, joten en näe tuota tarpeelliseksi.

On hyvä, että lapsella on läheiset suhteet sukulaisiinsa ja mummola on tuttu paikka, mutta rajansa kaikella.

Vierailija - 16.2.2010 11:00  (12/84)

Ikävä kyllä tämä on totta

Vierailija - 16.2.2010 11:28  (13/84)

Tämäkin lienee aika yleistä.

Esikoisen syntyessä useimmat isovanhemmat jakavat kaksin käsin ohjeita vauvanhoitoon. Itsekin olen joutunut ottamaan etäisyyttä välillä ihan sen vuoksi, että jos mummo on ollut kylässä liian usein, erityisesti lasten ollessa ihan pieniä, hän on ottanut turhan paljon ohjia omiin käsiinsä ja roolit ovat meinanneet vaihtua siihen, että hän on se joka määrää ja lapsen äiti se, joka väistää ja noudattaa ohjeita.

Pidän itse ihan terveenä pitää pientä hajurakoa isovanhempiin ihan tästäkin syystä. Vanhempien on tärkeää oppia kunnolla omaan vanhemmuuteensa ja kantamaan se suurin vastuu itse. Ja myös siihen, että he määräävät omiin lapsiinsa liittyvistä asioista eikä kukaan muu. Kovin nuorilla vanhemmilla käykin aika usein niin, että isovanhemmista tulee monen tekijän summana niitä päävastuullisia "vanhempia" ja epäkypsät vanhemmat osin tai ihan oikeastikin luovuttavat lapsensakin heille.

Vierailija - 16.2.2010 11:28  (14/84)

Ei asiat ole aina niin yksinkertaisia kuin ap näytät luulevan.

Esimerkiksi kaikki vauvat ei voi olla imetyksen vuoksi hoidossa ainakaan muutamaa tuntia pidempään. Psykologit ovat sitä mieltä että vauvan ja äidin kiintymyssuhteen kannalta on ensin tärkeää olla symbioosissa äidin ja osittain isän kanssa, sitten vasta on vieraiden aikuisten vuoro, ellei kyse ole erityistilanteista, kuten tehohoidosta tai äidin sairaudesta.
Toisekseen vanhemmat tekevät perheen päätökset ja ottavat kasvatusvastuun, jotain on vialla jos isovanhemmilla on tällainen valta. Toki isovanhemmat ja lastenlapset saavat olla läheisiä ja hoidossakin voi olla, mutta päävastuu pitäisi minusta olla vanhemmilla, jos vain vanhemmat ovat kykeneväisiä vastuuta kantamaan.
Kolmanneksi kaikki isovanhemmat eivät halua hoitaa lastenlapsiaan eivätkä ottaa vastuuta heistä. Esim. jotkut isovanhemmat nauttivat siitä, että voivat kylästellä ja leikkiä lastenlasten kanssa, mutta eivät haluakaan heitä yökylään tai pelkästään omaan hoitoonsa, vaikka vanhemmilla olisi tarvettakin tällaiselle hoidolle. Jotkut isovanhemmat kokevat että jokainen hoitakoon itse lapsensa ja että he ovat jo omat lapsensa hoitaneet, nyt on aika nauttia elämästä.
Neljänneksi on olemassa vanhempia, jotka käyttävät iäkkäitä isovanhempia hyväksi. Isovanhemmat eivät henno kieltää hoitopaikkaa, vaikka kokisivat etteivät millään jaksa, eivät ainakaan joka viikonloppu. Samat vanhemmat hyötyvät usein myös isovanhemmista rahallisesti.
Omien lasten isovanhemmat saisivat minun puolestani ottaa lapsia hoitoon useamminkin, nyt saamme heidät hoitoon ehkä pari kertaa vuodessa. Mutta kun isovanhemmat kokee ettei voimavarat töiden ohella riitä enempään, niin tämäkin on ihan hyvä. Meillä isovanhemmat käyvät useammin kylässä katsomassa lapsenlapsia tai käymme isovanhemmilla itse, siten että lapset ovat meidän vastuullamme.

Vierailija - 16.2.2010 11:31  (15/84)

Meillä ei pysy roolit selvänä.

Vanhempia ei kunnioiteta, eikä kuunnella, vaan kaikin mahdollisin keinoin pyritään ottamaan ne ohjat itselle. Jopa aggressiivisesti.

Mikään järkipuhe ei auta. Kokeiltu on.

Vierailija - 16.2.2010 11:37  (16/84)

Meillä myös ongelmana, että isovanhemmat ei noudata

sitä mitä vauvalle tai taaperolle saa antaa (ovat allergikkoja). Muistan aina kun pakon edessä oli vietävä äidilleni kolmas lapsi sillon 8kk ikäinen ja moniallergikko. Tein hälle valmiiksi ruoat, mutta äitini vähät siitä välitti, oli tehnyt itse vauvalle soseen ja kun tultiin niin neiti oli ihan laikuilla ja hengitys vaikeaa. Kiireen vilkkaa ambulanssia soittamaan. Onneks tyttö selvis, mutta oli lähellä ettei menny välit äitiini lopullisesti.

taisin olla aiemmin nro 2

Vierailija - 16.2.2010 11:38  (17/84)

Meillä aloitti anoppi jonkunlaisen valtataistelun jo esikon ristiäisissä.

Halusi "omia" vauvaa itselleen monin tavoin. Ja sen jälkeen tapaamisia värittivätkin valitukset siitä, ettei vauva saa tarpeeksi olla hänen kanssan, tavata tarpeeksi jne. ja vauvan kiikuttaminen väkisin kauas minusta jne.

Todella ihanteelliset lähtökohdat tällaisessa turvalliselle ja hyvälle mummon ja lapsenlapsen suhteelle.Todella pitkään aikaan en voinut luottaa anopin touhuihin, koska oli olo, että hän tekee mitä tahansa saadakseen lapsia itselleen mahdollisimman pitkäksi aikaa jne. Eli yhteistyö ei kiinnostanut, ainoastaan miniän yli kävleminen ja lasten riepottelu omien tarpeidensa mukaan.

Vierailija - 16.2.2010 11:39  (18/84)

Numero kakkosen ja 16 piti vielä lisätä, että

me ollaan kyllä vierailtu isovanhemmilla myös vauva-aikana ja oltu tunti tai kaks, mutta en tuon aiemmin kertomani kokemuksen jälkeen ole uskaltanut jättää hoitoon.

Vierailija - 16.2.2010 11:49  (19/84)

No ihan siksi eivät hoida/kasvata

että meillä toisten isovanhempien kasvatukseen liittyy olennaisena osan väkivaltainen kurittaminen. Olen asiasta keskutellut ja heille se on luonteva osa kasvatusta.

Vierailija - 16.2.2010 11:54  (20/84)

Taitaa tosiaankin olla yleistä tuo lasten omiminen isovanhempien puolelta

sitä kuulee yllättävän paljon.

Meillä lapsi on isovanhempien ensimmäinen lapsenlapsi ja omista lapsista ja siten pienen vauvan hoitokokemuksista on 30vuotta aikaa. Mummi tiedostaa että suositukset ovat muuttuneet, joten hän kaivaa netistä ja lehdistä tietoa ja soittaa minulle ja kertoo että näin tämäkin asia pitäisi tehdä.

Erikoista on, että nämä isovanhemmat ovat minun vanhempiani ja olen 30vuotta pyristellyt irti heidän vallan alta. Äitini aina kertoi minulle kuinka minun tulee elää, syödä, pukeutua, missä käydä, mitä tehdä... todella painostavaa. Aivan kuin olisin ollut 7vuotias. Nyt kun he ovat isovanhempia ja huomio siirtyy lapsenlapseen olen minä saanut rauhan. Lisään nyt tähän että elän ja näytän "tavalliselta", eli en tee mitään kovin poikkeavaa.

Tällä hetkellä tilanne on hyvä, mutta jos lapsi on ollut isovanhemmillaan niin seuraavan viikon ajan taistelen mummin kanssa puhelimessa onko lapsi syönyt oikein, oikeeseen aikaan tai onko hänet nukutettu niin miten mummin mielestä pitää tehdä. Olen joutunut hänelle tiukkaan sanomaan, että meillä eletään näin - isovanhemmilla voi olla joitakin poikkeuksia mikäli se heidän tapoihinsa paremmin sopii. Tuohon voin syöttämiseen soseen joukossa en ole puuttunut, koska määrä on pieni ja sitä ei tapahdu jatkuvasti, mutta mikäli tuo lähtee huonompaan suuntaan reagoin siihen.

Mielestäni isovanhempien ei tulisi kirjaimellisesti osallistua kasvatukseen vaan heidän pitäisi olla osa lasten elämää ja heidän rytmiä. Luoda suhde lapseen isovanhempina, ei kasvattajina. Kasvatuksesta ja linjoista päättää lapsen vanhemmat ja näitä linjoja mummolankin pitää kunnioittaa. Jos isovanhemmat yrittävät määrätä lapsiperheen elämää ja arjen aikatauluja siitä kärsii koko perhe.

nro 11

Vierailija - 16.2.2010 12:00  (21/84)

20, aivan sama juttu.

Hulluinta on se, että olen muuttanut pois kotoa 18-vuotiaana ja maksanut sitäkin ennen itse kouluni, kuluni yms.

Olen akateeminen, yrittäjä eli työnantaja, jo keski-ikäinen jne. Ns. menestyjä. En todellakaan avuton ihminen.

Silti joudun tilille kaikesta mitä teen, jos olen vähänkään tekemisissä lapsuudenperheeni kanssa. Mieheni tuulettaakin väärin! Talomme on vääränlainen, aita väärä, kesämökki väärään aikaan hankittu...

Saimme jopa listan kaikista epäkohdista, joita lastenhoidossa oli havaittu. Koulu- ja päivähoitovalintoihin sekaannutaan, vaatteisiin, ihon rasvauksesta aikatauluihin, siihen ketä lapset saavat tavata, mitä harrastaa jne.

Mikään puhe ei auta. Kilpailu yltyy täysin kyynärpäätaisteluksi ja hervottomaksi solvaussodaksi takanapäin (jopa kouluun on soitettu). Minulle on jopa sanottu, etten minä "saa sekaantua" lasteni asioihin.

Ja tosiaan kyse minun sukulaisistani. Anoppi kyllä tietää "paikkansa".

16

Vierailija - 16.2.2010 12:01  (22/84)

Tääkin on yleistä. Jos on tottunut luunapeilla ja tukistamalla

kasvattamaan näyttää olevan tosi vaikea uskoa, että ruumiillinen kuritus on kielletty!

Vierailija - 16.2.2010 12:02  (23/84)

No tiedäppä sitä sitten...

Ihmisillä on nykyään pakkomielle pärjätä täysin yksin. Se on ainoa oikea ratkaisu.

Mutta on toki niitä, joiden lapset ovat enemmän siellä mummolassa kuin kotona, tämä on sitten jo typerää. Mutta typerää on myös tämä toinen ääripää. Mielestäni lapset saavat olla mummolassa, jos mummot ja papat niitä haluavat hoitoon ottaa ja kunnioittavat sitä lapsen vanhempien kasvatusmallia, ei välttämättä orjallisesti noudattaen samoja periaatteita, mutta kuitenkin. Meillä lapsi on vielä sen verran pieni ettei hirveästi ole hoidossa ollut, mutta kyllä minä mielelläni sitä tuonne anoppilaan annan jos he haluavat.

Vierailija - 16.2.2010 12:08  (24/84)

Voih, kuulostaa niin tutulta!

Taustamme ovat lähes samanlaiset. Kertoisin muuten mutta en taida uskaltaa - äitini varmasti surffaa täälläkin ;)

Toivottavasti meidän lapsen suhteen tilanne ei mene noin mahdottomaksi. Viitteitä tosin on jo ilmassa ja onhan se jo omassa elämässä nähty...

Oletko koskaan harkinnut välien katkaisua? Voiko tuollaista jaksaa loputtomiin? Minä olen jo 30 ikävuoden jälkeen täysin loppu. Olimme n. 5vuotta sitten useamman vuoden välit poikki, mutta tuokin käännettiin minun syykseni ja minun viakseni. Lopulta oli pakko sopia, koska en kestänyt sitä piinaamista ja koko suvun halveksuntaa, että kuinka MINÄ kehtaan kiusata vanhoja vanhempiani jättämällä heidän yksin.

nro 20

Vierailija - 16.2.2010 12:10  (25/84)

siis

pitäisikö minun tuupata 1v lapsi pyörätuolissa liikkuvan 85v, aivohalvauksessa osittain puhekykynsä menettäneen papparaisen hoiviin, jonka jääkaapista löytyy vain HK:n sinistä. Siinä syy miksi minä en anna isovanhemman osallistua lapsen kasvatukseen. Mitä tuo isovanhempi lapselle opettaisi??
Kyse ei siis aina ole siitä että vanhemmat "haluavat hoitaa itse" omat lapsensa vaan ihan turvallisuuskysymys. Miksi ei saisi hoitaa omia lapsia??

Vierailija - 16.2.2010 12:11  (26/84)

Mene muualle provoilemaan

ei tietenkään tarvitse mikäli käytännönasiat ja olosuhteet eivät sitä mahdollista.

Vierailija - 16.2.2010 12:13  (27/84)

minun syitäni

ovat mm. nämä mummon tavat toimia:
* 3- ja 5-vuotiaat päästää keskenään kerrotalon pihalle leikkimään
* mielipahaansa itkevän lapsen lukitsee pimeään komeroon, sillä itku on huonoa käytöstä

Vierailija - 16.2.2010 12:16  (28/84)

9.

Meilläkin halutaan pärjätä itse lastenhoidollisesti ja taloudellisesti.
Mutta jos vanhempani ja miehen vanhemmat HALUAA olla lapsiemme kanssa niin minusta ei ole järkevää sitä estellä.
Minusta lapsenkasvatukseen tarvitaan enempi koko kylä. Itsekin rakastan että saan olla hoitamassa jotain suvun lasta.

Koska raja se on tässä "itse kasvattamisessakin". Neuvolan oppaissakin puhutaan että jos lapsen unirytmi sekava niin apua kannattaa ottaa yökylän muodossa.
Onko "oikea" kasvatus sitä että pää kainalossa mennään?
En kysy tätä omasta puolesta; vaan yleisesti! Itsekin jaksan lapseni.

Meistä on moneen! Sinusta olisi ollut mukava olla pari viikkoa vanhempiesi kanssa, minusta olisi ollut mukava päästä mummolaan!! :D
Tekeekö sinun ajatukset asioista oikeita?
Jos lapsia ei voi jättää yöksi, niin itsekkäät vanhemmat jotka lähtee matkalle siis joko jää kotiin TAI ottaa lapset mukaan? Kahdenkeskinen aika on siis pannassa???

Minusta on hulluutta etteikö vauvaa voisi antaa kylään, ei niin että lapsi voisi olla 2 viikkoa mummolla vasta 14- vuotiaana (siis tämä yö/per ikävuosi "sääntö" josta muualla kuin tällä saitilla ei puhuta).

Vierailija - 16.2.2010 12:17  (29/84)

25

Pitäisikö suvun katsoa omaa napaa kun vanhan halvaantuneen papan jääkaapissa ei ole RAVINTOA?

Vierailija - 16.2.2010 12:19  (30/84)

Saishan ne, muttei niitä kiinnosta :-((

t.viiden äiti

Vierailija - 16.2.2010 12:20  (31/84)

No meillä ei toista isovanhempaa kauheasti kiinnosta osallistua

Kyllä uuden avopuolison lapsenlasta hoidetaan joka mutkassa, mutta meidän lapset jää ihan sivuun.
Toivoisin todella, että isovanhempi edes joskus ottaisi meidän lapsia kylään yms. Hän vielä asuu tässä lähellä. Jos kerran pari kuussa käy meillä (tai me heillä) niin johan siinä lapset vieraantuu hänestä!! Ja on muka aina niin kiirettä ja menoa, remonttia ja vaikka mitä; kuitenkin tämä avopuolison lapsenlapsi on joka viikonloppu siellä. Ja aina ensimmäiseksi meille tullessa päivitetään sen kersan kuulumiset. Kyllä minä sen ymmärrän, mutta selitä sitä sitten omille lapsille...

Toiset isovanhemmat asuvat 500km päässä ja tulevat jopa pari kertaa kuussa apuun. Tai jos tulee joku paniikkitilanne niin ovat tulleet muutaman tunnin lähtövaroitusajalla tänne.

Vierailija - 16.2.2010 12:28  (32/84)

Kuin minun suustani :)

Meillä on tilanne se, että vanhempieni koti on käytännössä ollut alusta asti toinen koti vauvallemme. Asuvat ihan vieressä ja käydään usein. En sano että käydään "kylässä", koska sitä se ei ole. Jäädään usein yöksi vanhempieni luo ja pari kertaa lapsi (7kk) ollut siellä yötä itsekseenkin. On ihanaa huomata, kuinka selvästi kiintynyt on isovanhempiinsa, esim. lähes aina nukahtaa äitini syliin, vaikkei olisi edes väsynyt (muuten nukahtaa syliin hyvin harvoin).

Miehen vanhemmat asuvat myös lähellä ja käydään usein, mutta siellä käydään nimenomaan "kylässä" ja pakko myöntää että en hevillä lastani heille yöksi jättäisi (muutaman tunnin on ollut hoidossa heidän pyynnöstään).

Vierailija - 16.2.2010 12:28  (33/84)

tuota

entäs kun on tälläinen tilanne, antaisin 1 vuotiaan lapseni, niin isovanhemmille kuin ehkä myös kummeille jne...hoitoon, mutta on vain yksi ongelma. Me asumme noin 450 km päästä toisistamme. Voi kuulkaan kuin mielelläni antaisin lapsemme isovanhemmille, mulle ihan sama jos antavat sille herkkuja, kun vaan lapsemme näkisi isovanhempansa useimmin...nyt varmaan sitten kohta joku sanoo miksi ette asu lähempänä,syy on se että mieheni ei voi työnsä takia muuttaa minne sattuu, minu ntyöni helpompi ja voin muuttaa sinne minne sattuu. Jos olisi takeita siitä että mieheni saisi töitä, sieltä missä isovanhemmat asuvat, oisimme muuttaneet sinne jo aika päivää sitten, mutta varkaus ei oo enää mikään työlisyys kaupunki.

Vierailija - 16.2.2010 12:44  (34/84)

Siltäkö edelleen vaikuttaa, kun lukee näitä kertomuksia tästä aiheesta?

Että ihmisillä on pakkomielle hoitaa lapsensa täysin yksin?

Täällä oli hyvin monenlaista tarinaa, ja varmasti löytyvät ne yleisimmät syyt siihen, miksi ihmiset eivät halua isovanhempien olevan "kakkosvanhempia" samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin he itse ovat. Oikeastaan minusta on erittäin vaikeaa ajatella tilannetta, jossa oikeasti toimisi sellainen käytäntö, että isovanhemmat kasvattavat lapsia ongelmitta tasaveroisina vanhempien kanssa. Ja miksi niin pitäisi olla? Aivan tarpeeksi on monesti sovittelemista siinäkin, että äiti ja isä keskenään saavat sovituksi mitä periaatteita noudatetaan missäkin asiassa, saatika että pitäisi vielä neljä iäkkäämpää ihmistä saada tähän samaan kaavaan. Ja lapsen etu ei todellakaan ole se, että kuusi ihmistä kasvattaa lasta omien kasvatusperiaatteidensa mukaan eri suuntiin ja viettävät kaikki lähes yhtä paljon aikaa lapsen kanssa, se pitäisi innokkaiden mummojenkin ymmärtää!

Vierailija - 16.2.2010 13:00  (35/84)

En jaksanut lukea kaikkia, tässä meidän syyt.

Mutta heti alkuun sanon, että käymme molemmilla isovanhemmilla usein ja he meillä. Lapset ovat silloin tällöin olleet minun vanhemmillani muutaman tunnin ajan hoidossa.

Mieheni vanhemmat ovat ns. täysin kädettömiä lasten kanssa. Heillä mummo on hoitanut lapset ja vanhemmat ovat olleet töissä ja harrastuksissa ja luottamustoimissa. He eivät yksinkertaisesti osaa hoitaa lapsia. Kokeiltu on. Heidän mielestään on ok nipata ja tukistaa tuhmaa lasta ja tuhma on jos esim. aiheuttaa ylimääräistä ääntä tai tekee jotain muuta mitä aikuiset eivät tee. Lasten paikka on sohvan reunalla hiljaa istuen. Isovanhemmat voivat sitten rauhassa katsoa telkkaria ja muuta tärkeää. Lapsille voi myös ilkeillä, kuuluu heidän tyyliinsä myös aikuisten kesken ja sama tyyli jatkuu lastenkin kanssa.

Aamupalaksi voi olla vanukkaita ja kaakaota, sitten ollaan vihaisia kun ruoka ei maistu. Jonka jälkeen tarjoillaan pullaa ja limsaa ja karkkia. Kerran lapsemme sitten oksensi tuon ruokavalion seurauksena ja siitä oltiin sitten lapselle vihaisia: noin käy kun ei syö kunnon ruokaa. JOskus kun olimme viemässä lapsia mummolaan, se ei sopinutkaan (vaikka oltiin siis sovittu etukäteen) kun piti mennäkin jonnekin kissanristiäisiin.

Sanotaanko, että pidän mieheni vanhempia kykenemättöminä lasten hoitoon.

Omat vanhempani puolestaan käyttäytyvät kuin typerykset, tyyliin: kato miten lihava ihminen! Tuo on neekeri! Tuolla on 10 lasta! Mikähän vammanen tuo on! jne jne jne

Siis täysiä moukkia. En halua, että lapsemme saavat vaikutteita heiltä.

Vierailija - 10.3.2010 8:44  (36/84)

mummifan

kolmen kohta aikuisen lapsen äitinä voin lohduttaa, että heistä on tullut ihan hyviä ihmisiä, vaikka tuttipullossa oli joskus jaffaa ja hedelmät sokeroitu ja pullaa oli aina tarjolla. lapset eivät ole menneet pilalle , lihoneet, traumatisoituneet, vaikka saivat joskus katsoa hurjia elokuvia. Älkää tehkö asiasta liian vaikeaa ja KESKUSTELKAA!!
lapsille isovanhemmat ovat tärkeitä puutteineen samoin vanhemmat puutteineen, joten pitäkää se johtotähtenä. Jos lapsi ei halua mennä, asia on toinen, mutta yrittäkää lasten takia päästä yhteisymmärrykseen, että heiltä ei viedä mummeja ja pappoja!

Vierailija - 10.3.2010 8:56  (37/84)

Voisko liittyä äidin ikään?

Et jos äiti nuori, isovanhemmat ottavat itselleen vanhemman roolia. Ja jos äiti vanhempi, eivät enää puuttuisi niin pahasti lasten kasvatukseen?

Vierailija - 10.3.2010 9:11  (38/84)

Meillä taas isovanhemmat osallistuvat

niin paljon muiden sisarusten kasvatukseen, etteivät jaksa meidän lasta. Lapsi ei ole ollut koskaan mummolassa yötä, kun taas siskon kaksoset olivat viikon siellä 2-vuotiaana, kun sisko oli miehensä kanssa etelässä.

Vierailija - 10.3.2010 9:29  (39/84)

Kysymys huono

Pitäisi mieluummin kysyä: "Miksi isovanhemmilla pitäisi osallistua lapsenlapsen kasvatukseen?"

Tässä on unohtunut kaksi asiaa. Kenen lapsi on? Toinen unohtunut asia on, että nämä isovanhemmathan ovat jo kasvattaneet omat lapsensa. Heidän aikansa meni jo.
Jospa tällä isovanhemman kasvatushalulla halutaan paikata huonoa omaatuntoa ja sitä mitä jäi oman lapsen kohdalla tekemättä.

Minun mielestä on enemmän haittaa jos kasvatukseen osallistuu enemmän kuin vanhemmat. Siitä aiheutuu väistämättä ongelmia.

En tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö lapsi saisi tavata isovanhempia. Lyhyet tapaamiset on ihan hyvä asia. Kasvatusvastuu / velvollisuus on vanhemmilla nykyisen lain mukaan. Mielestäni näin kuuluu ollakin.

Vierailija - 10.3.2010 9:32  (40/84)

ei ole mahdollista

meillä ihan sama vika, asuvat niin kaukana jonka lisäksitoiset isovanhemmat ovat 8 kk/vuosi ulkomailla, joten luopa siinä sitten läheistä suhdetta.

meille eivät halua tulla pidemmäksi aikaa, kun omassa kodissa on niin mukava olla....helpompaahan se eläkeläisille olisi meille tulla kuin meidän työviikon jälkeen lähteä kyläilemään pitkien matkojen päähän.

Toinen syy on se, että lähempänä asuvat (150 km) ovat niin huolimattomia, heistä on ihan ok jättää 2 v lapsi yksin pihalle kun itse piipahtaa sisälle, ja kyseessä ei ole aidattu piha.... samaa tekee kyllä lähisukulainen, joka joskus hoiti lastamme, heitti meidän 2v oman 5v kanssa ulos. Minusta on ihan kamalaa että vastuu 2 v pihassa pysymisestä on 5v lapsella.

Vierailija - 10.3.2010 9:39  (41/84)

Ei ainakaan meillä

Mun vanhemmat eivät kyllä leiki vanhempia lapsilleni, vaikka nuori olenkin.. Sen sijaan ovat ihanasti tukeneet meidän vanhemmuutta ja kunnioittaneet meidän kasvatusperiaatteita.

Lapsemme 4kpl kyläilevät mummoloissa sekä meidän kanssa, että ilman meitä aina sopivan tilaisuuden tullen muutamia (1-5) viikonloppuja vuodessa. Enempään ei etäisyyksien vuoksi ole mahdollisuutta. Jos asuttaisiin lähempänä, arvostaisin suunnattomasti satunnaista parin tunnin hoitoapua, että esim. lääkärit yms. saisi hoidettua helpommin ilman lapsia.

Vierailija - 10.3.2010 9:42  (42/84)

Kyllä saisivat, mutta kun eivät halua!

Sekin pitäisi täällä av.lla ymmärtää että kaikkien lasten mummot eivät halua hoitaa/seurustella lastenlastensa kanssa edes sitä yhtä kertaa vuodessa.

Vierailija - 10.3.2010 9:42  (43/84)

Asiasta hiukan sivuun, ap

Jossain viestissä annoit ymmärtää, ettei "mitään tikkareita nyt todellakaan varmasti anneta" siellä isovanhemmilla.

Meillä mummo ihan tosissaan suuttui, kun kielsin ostamasta 6 kk vanhalle suklaakalenterin. Muutama viikko sitten lapset oli tunnin isovanhemmilla, kun tulimme hakemaan heitä, makasi 6-vuotias ihan valkoisena sohvalla. Kysyimme oliko tullut kipeeksi, niin mummo punastellen kakoi mitä kaikkea oli runsaan tunnin aikana syöttänyt lapselle (sisälsi mm jäätelöä, pannaria ja 15 suklaavohvelia)...

Mutta noin niin kuin muuten, ihan hienoahan se on, jos isovanhemmat jaksavat viettää aikaa lasten kanssa! Itse ainakin toivoisin, että jaksaisivat enemmän, ja vielä hienompaa olisi, jos noin pääperiaatteessa kunnioittaisivat meidän kasvatussääntöjä.

Vierailija - 10.3.2010 9:53  (44/84)

Juuri näin

Kirjoitin melkein kuin minun suusta. Asia on juuri näin.

Isovanhemmathan ovat jo kerran kasvatustehtävän tehneet. Miksi uusi yritys olisi tarpeen?

Innokkailla mummuilla ja papoilla pitäisi muistaa ja ymmärtää se, ettei heillä ole mitään päätäntävaltaa lapsenlapsen suhteen. Mitä vanhemmat pyytää lapselle, se pitää toteuttaa vaikka isovanhemmista itsestä se ei tuntuisi parhaalta ratkaisulta.

t. isä

Vierailija - 10.3.2010 10:02  (45/84)

mummu hoitaa mielellään

meidän poikaa ja mielellämme annamme hoidettavaksi, aiemmin ei imetyksen vuoksi voinut olla pitkiä aikoja poissa (pullo ei kelvannut), mutta koko ajan pidennämme erossaoloaikaa. Vielä ei 1v5kk poika ole ollut missään yksin yökylässä, koska nukahtaminen on hänenelle ollut ja on edelleen ongelmallista, emme ole siihen uskaltautuneet. Toki lisäapua voisi aina toivoa, mutta miehen vanhemmat ovat jo iäkkäitä eivätkä pysty samalla lailla osallistumaan kuin minun vanhempani. Ja minun vanhempani ovat edelleen työelämässä, joten tapaamiset sijoittuvat viikonloppuihin ja loma-aikoihin -luonnollisesti. Joskus on mummu ottanut etäpäivän tms, että pääsen kampaajalle tai rauhassa kauppaan. Meillä onneksi isovanhemmat noudattavat meidän antamiamme sääntöjä ja kysyvät saako jotain herkkua antaa jne. Olemme siis todella onnekkaita ja myös kiitollisia siitä :)

Vierailija - 10.3.2010 10:09  (46/84)

isä

Mun vanhemmat eivät kyllä leiki vanhempia lapsilleni, vaikka nuori olenkin.. Sen sijaan ovat ihanasti tukeneet meidän vanhemmuutta ja kunnioittaneet meidän kasvatusperiaatteita.



Silloin kun asiat ovat näin onnellisesti, meilläkin tulisi varmasti enemmän tapaamisia. Vaimon isovanhemmat kun ovat ääneen minulle todenneet, että mummolassa on mummolan säännöt ja olkoon teillä kotona mitkä ovat.

Vaikka olen hienovaraisesti yrittänyt selventää, ettei asia ole näin. Ei mene jakeluun. Siitä on seurauksena "pakolliset" tapaamiset. Nämäkin tapaamiset tehdään niin, että aina jompi kumpi vanhemmista on paikalla kontrolloimassa. Eivät ymmärrä sitä, ettei heillä ole mitään oikeuksia eikä myöskään velvollisuuksia lapseeni.

Omat vanhempani taas ovat sanoneet, ettei he osallistu millään tavoin lastenhoitoon. Et kylässä voi käydä, mutta hoitoon ei jätetä. Se on minusta hienoa, että uskalsivat sen ääneen sanoa. Sitä päätöstä on helppo kunnioittaa. He kyllä ovat kasvattaneet yli 10 lasta, joten vapaus lapsista heille suotakoon. Pelin säännöt ovat selvät molemmin puolin. Varmaan tästä johtuen siellä on paljon helpompi käydä kylässä.

Vierailija - 10.3.2010 10:11  (47/84)

Saisi ne mutta kun eivät itse TAHDO!

Ikinä eivät tule hoitamaan kun pyydetään, eivätkä itsekään pyydä lapsia heille koskaan!

Vierailija - 10.3.2010 10:19  (48/84)

Me taidetaan sitten olla onnekkaita.

Meillä on käytännössä kolmet isovanhemmat, jotka kaikki ovat aivan täyspäisiä, ja täysillä mukana lastemme kasvatuksessa. Oma äitini on sellainen, jolle joudun aina aika ajoin jostain asiasta huomauttamaan (mm. vaipoissa olevan 1-vuotiaan syyllistäminen " ei kait noin iso poika enää vaipoissa kulje?"), mutta muuten mulla ei ole mitään tarvetta omia lapsiani. Ei kukaan ihminen ole toisen omaisuutta, vaikka täällä moni niin kovin haluaisi lapsia karjaan verratakin.

Itse uskon että lapsille on nimenomaan hyväksi nähdä, että on monia tapoja toimia tässä maailmassa, ja että eri kodeissa on eri säännöt. Se jos mikä kasvattaa lapsesta avarakatseista, ei se, että pannaan äitin ja isän ompelema säkki päähän ja mölistään vaan, että meillä tehdään kaikki oikein ja meidän apina särkyy jos se joskus altistuu erilaisille tavoille.

Vierailija - 10.3.2010 10:26  (49/84)

Ei kun näin se nimenomaan on.

Silloin kun asiat ovat näin onnellisesti, meilläkin tulisi varmasti enemmän tapaamisia. Vaimon isovanhemmat kun ovat ääneen minulle todenneet, että mummolassa on mummolan säännöt ja olkoon teillä kotona mitkä ovat.

Vaikka olen hienovaraisesti yrittänyt selventää, ettei asia ole näin. Ei mene jakeluun. Siitä on seurauksena "pakolliset" tapaamiset. Nämäkin tapaamiset tehdään niin, että aina jompi kumpi vanhemmista on paikalla kontrolloimassa. Eivät ymmärrä sitä, ettei heillä ole mitään oikeuksia eikä myöskään velvollisuuksia lapseeni.


Mitä niin hirveätä nuo vaimon iso?vanhemmat ovat teidän lapsille tekemässä, että siitä pitää tuollainen äläkkä nostaa? Sen ymmärrän, jos meinaavat selkään antaa, että ette sinne jätä. Mutta muuten se menee just noin: talossa talon tavalla.

Vai saanko mä esim. tuoda teille mun 4 vapaakasvatettua Rotweileria riehumaan, kun mulla nyt vaan sattuu olemaan sellainen tapa? Se on musta kivaa ja mun tyyli kasvattaa? Tai jos meillä saa sylkeä seinille, miksei meidän lapset saa teillä tehdä niin?

VIttu että sinun kaltaisesi ihmiset ovat TYHMIÄ. Minäminäminä minun lapseni minun oikeuteni... jos sen pään nykäisis sieltä perseestä, saattaisi huomata, että niille lapsille tekee ihan oikeasti hyvää saada luoda ihan omanlaisiaan suhteita lähipiirin ihmisiin ilman että siinä on aina joku ylihuolehtiva idiootti välissä huseeraamassa.

Vierailija - 10.3.2010 10:32  (50/84)

48, tajuat varmaan että siitä voi ihan vaikka kuolla

jos esim. kananmunalle allergiselle lapselle syötetään mitä sattuu? Noin esimerkiksi.. Tällainen tapaus sattui kaverilleni, jonka anoppi pitää lapsen allergiajuttuja "turhana vöyhötyksenä".

Tuo "eri paikoissa on ihan eri säännöt" ei kyllä periaatteena useinkaan ole kovin toimiva pienten lasten kohdalla, eikä aina edes kouluikäisten kohdalla. Vai miksiköhän esim. päiväkodissa ja eskarissa toivovat, että tiettyjä perusasioita ja käyttätymissääntöjä noudatetaan myös kotona. Jos isovanhemmat ovat jatkuvasti kuvioissa mukana täysin eri säännöillä, ongelmia kyllä seuraa (ja nyt ei puhuta jostain satunnaisesta keksisyönnistä vaan isommista perusasioista).

Vierailija - 10.3.2010 10:35  (51/84)

Tämäpä hyvä esimerkki fiksusta argumentoinnista :)

"Vai saanko mä esim. tuoda teille mun 4 vapaakasvatettua Rotweileria riehumaan, kun mulla nyt vaan sattuu olemaan sellainen tapa? Se on musta kivaa ja mun tyyli kasvattaa? Tai jos meillä saa sylkeä seinille, miksei meidän lapset saa teillä tehdä niin?

VIttu että sinun kaltaisesi ihmiset ovat TYHMIÄ. Minäminäminä minun lapseni minun oikeuteni... jos sen pään nykäisis sieltä perseestä, saattaisi huomata, että niille lapsille tekee ihan oikeasti hyvää saada luoda ihan omanlaisiaan suhteita lähipiirin ihmisiin ilman että siinä on aina joku ylihuolehtiva idiootti välissä huseeraamassa."