Keskustelut

« Takaisin keskustelujen etusivulle

---

Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä

» Aihe vapaa

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

Vierailija - 15.12.2009 15:31  (1/23)

Miten saan lapsestani sivistyneen ja älykkään

ja tiedonjanoisen, enkä mitään aivokuollutta jääkiekkoilijaa?

Esikoislapsi, poika kyseessä. Käykö aina niin, että lapsi alkaa vastustaa vanhempien roolimalleja, ja siten meidän lapsestamme esim tulisi kaikesta hiton formuloista kiinnostunut penkkiurheilija tms. pelle, jota eivät kirjat kiinnosta? Vai onko toivoa saada iskostettua aito kiinnostus kirjoihin, opiskeluun ja älykkyyden kehittämiseen?

Vastaukset

Vierailija - 15.12.2009 15:32  (2/23)

Unohda ap tollaset tavoitteet

Eiköhän tämä ole provo mutta siltä varalta että olisit tosissasi. Katso mihin pojallasi on taipumuksia ja tue sitä.

Vierailija - 15.12.2009 15:34  (3/23)

olemalla itse sellainen =)

tietenkään et pysty täysin kontrolloimaan lapsesi kiinnostuksen kohteita - eikä sinun pidäkään! Mutta voit toki yrittää ohjata lasta tiettyyn suuntaan. Akateemisuus esim. on usein periytyvää ja varsinkin äidin korkea koulutus vaikuttaa lapsen myöhempään koulutustasoon.

Aina kuitenkin pitää huomioda lapsen temperamentti ja taidot ja hyväksyä lapsi sellaisena kuin hän on. Jos maisteriperheen esikoinen kiinnostuu formuloista ja haluaa ammattikouluuun niin entä sitten?

t. kolmannen polven maisteri, jonka lapsista saa tulla ihan mitä vain

Vierailija - 15.12.2009 15:35  (4/23)

et näin ainakaan.

Vierailija - 15.12.2009 16:28  (5/23)

Oma esimerkki. Lapsen on hankala tippua ääliöksi,

kun kirjoja luetaan jo pienenä, tietty älykkyystaso pysyy keskustelussa ja virikkeet ovat esim. elävää taidetta eivätkä mitään passiivista Kummeleiden töllötystä (vanhentunut esmerkki, en tiedä, mikä nykyään on aivotonta kulttuuria). Liikuntaharrastus on kyllä hyvä olla myös. Terve mieli terveessä ruumiissa.

Vierailija - 15.12.2009 16:30  (6/23)

5, mitä kulttuuripläjäyksiä teillä

riittää joka viikon päivälle?

Vierailija - 15.12.2009 16:39  (7/23)

Lue lapsellesi

eí takaa sivistystä eikä älykkyyttä, mutta ei siitä varmasti ole haittaakaan! Lapselle voi aloittaa lukemisen melko pienenä, omat lapseni ovat 6 kk alkaen selvästi tykänneet lukemisesta. Äidinkielellä lukeminen kyllä tukee myös puheen kehitystä.

Itse toivon, että lapseni nauttisivat kirjoista isompinakin! Ainakin esikoinen nyt 4 v tykkää kovasti... Kirjastoreissut ovat odotettu kohokohta.

Vierailija - 15.12.2009 16:40  (8/23)

Teet siitä täysnössön ankaraakin ankarammalla kasvatuksella

Sitten hän noudattaa pienintäkin ohjettasi mukisematta. Onnellista hänestä ei kuitenkaan tule.

Vierailija - 15.12.2009 18:41  (9/23)

Oliko tää provo?

Luulisi että oma esimerkki ja perheen yhteiset tekemiset vaikuttaa. Tosin en ole ihan saanut ap:sta sellaista kuvaa että pystyisi näitä tarjoamaan, esim. kielenkäyttö ja asenteellisuus ei ollut kovin sivistyneen ja älykkään oloista.

Eli aloita itsestäsi! Sitten kannattaa miettiä omia motiivejasi. Mieti haluatko että lapsesi todella toteuttaa sinun halujasi, vai että hän osaa olla sinut itsensä kanssa?

Vierailija - 15.12.2009 18:48  (10/23)

Valitettavasti

lapsellesi voi käydä kuten minulle: lapsena ja nuorena luin älyttömästi kaunokirjallisuutta, mihinkään nuortenlehtiin en edes koskenut, musiikkiakaan en kuunnellut, paitsi omaa pianonsoittoa, ja koulu oli tärkeintä maailmassa. No 10-15 vuotta myöhemmin lukemistooni kuuluu lähinnä naistenlehdet, harrastuksiin alkoholin juominen ja pilvenpoltto, yliopistossa on menossa vuosi nro 10. Et mitenkään voi taata, mitä lapsestasi tulee.

Vierailija - 15.12.2009 18:49  (11/23)

Meillä esikoistyttö on 5v

Hän suorastaan rakastaa lasten tietokirjoja - missä on kuvia eläimistä ym. ja sitä että luen niitä hänelle.. Tykkää katsoa luonto-ohjelmia (kuten minäkin) osaa keskustella - koska puhun hänelle muustakin kuin "huoltoon liittyvästä".. Osaa vierasta kieltä, koska laitoin hänet vieraskieliseen kerhoon jo 3-vuotiaana (tämä puolivahingossa). On tiedonjanoinen lukemisen suhteen, mutta en ole sitä puolta liian aktiivisesti opettanut.. Antanut itse kysyä.

Vierailija - 15.12.2009 18:53  (12/23)

Asutte varmaan Porvoossa?

mutta vanha viisaus seura tekee kaltaisekseen pätee aíka hyvin. Niin ja jos te älykkäät uraa tekevät vanhemmat vietätte vielä iltanne "sivistävissä" harrastuksissa kuten teattereissa ooperassa ja konserteissa niin kuka se on joka teidän lapsenne kasvattaa. Toivottavasti hoitaja on sivistynyt akateemikko koska muuten...

Vierailija - 15.12.2009 18:58  (13/23)

Elä vaan tollasia toivo!

Olen huomannut, että nämä itseään sivistyneiksi ja älykkäiksi kutsuvat ovat ylimielisiä idiootteja. Korottavat itsensä toisten yläpuolelle eivätkä välitä mistään muusta kuin omasta ja perheen imagosta...

Vierailija - 15.12.2009 19:03  (14/23)

Hanki itsellesi sivistystä ja pidä huoli, että myös hoitajat ovat

koulutettuja ja mieluiten vielä hyvin koulutettuja.

Vierailija - 15.12.2009 19:08  (15/23)

Lastenteatteria, Annantalon tarjontaa, maalailua ja askartelua myös kotona,

ihan tavallista lapsen luovuutta tukevaa toimintaa. Ei mitenkään hampaat irvessä kulttuuria, vaan ihan normaalia elämää. t. 5

Vierailija - 15.12.2009 19:31  (16/23)

Lue lapselle paljon, kysele mielipiteitä, tarjoa virikkeitä.

Vierailija - 15.12.2009 19:51  (17/23)

Luulisin

että mallioppimisen avulla. Eli ole itsekin utelias, kerää tietoa, kiinnostu erilaisista asioista. Lukeminen on tärkeää. Ja ylipäänsä se asenne, että maailma on täynnä kiinnostavia asioita, opeteltavaa ja ihmeteltävää riittää. Kiinnostuksen ei tulisi kohdistua vain siihen, mikä juttu milloinkin on lapsilla ja nuorilla muodikasta ja mitä "kaikki muut tekee".

Vierailija - 15.12.2009 20:03  (18/23)

Valitsemalla lapselle isäksin sivistyneen ja älykkään henkiön.

Siis jos et itse näitä avuja periytä.

Vierailija - 15.12.2009 20:07  (19/23)

ap, myöhäistä jos et ole akateemisesta perheestä

jos vanhemmat on opettajia ja isovanhemmat samoin niin lapsestasi tulee vaatimustesi mukainen.

Vierailija - 15.12.2009 20:23  (20/23)

Älykästä lapsesta ei saa tekemällä, mutta

sivistystä pystyy ihan taviskin tarjoamaan lapsella juuri kirjojen ja lastenkulttuurin muodossa. Lastenteateri on oiva tapa kohti iloista ja sivistynyttä elämää.

Vierailija - 15.12.2009 20:53  (21/23)

Ja muista sellainen vinkki -

mitä tiukemmin haluat lapsestasi sitä tai tätä, sitä varmimmin hän tulee tuputtamaasi myöhemmin vastustamaan.

Mallioppiminen, yhteiset kiinnostuksen kohteet ja lapsen omien toiveiden huomioiminen auttavat. Mutta jos kovasti ohjailet ja yrität suunnata vastakkaiseen suuntaan kuin mihin luontainen kiinnostuksensa osoittaa, tulee kapina vastaan ennemmin tai myöhemmin.

Vierailija - 1.2.2010 22:14  (22/23)

Vuorovaikutus

Jo raskauden aikana terveen ja tasapainoisen elämän viettäminen on tärkeää - erityisesti se, ettei stressaa liikaa, sillä stressihormoni on monin tavoin pitkäkestoisena vaarallista. Onneksi äitiyshormonit antavat oman suojaavan vaikutuksensa. Raskausaikana sopiva liikunta, rentoutuminen, musiikki jne. sekä ihmissuhteiden tasapaino luovat kohdussa kasvavalle ihmistaimelle tasapainoista pohjaa.

Alatiesynnytyksen sanotaan olevan tarkoituksenmukaisin vauvalle ja äidille monin tavoin. Tietenkin hapenpuutetta, yliaikaisuutta / keskosuutta jne. olisi suotavaa olla kokematta.

Sen jälkeen varhainen vuorovaikutus on kaiken a ja o nykytietämyksen mukaan. Pehmeällä vauvalle sopivalla tavalla tietenkin. Ja kai Arvo Ylpön keksimällä ulkona nukuttamisellakin on vaikutuksensa.

Musiikin harrastamisen, etenkin jonkin instrumentin soittaminen (myös yhdessä toisten kanssa) sanotaan lisäävän älykkyyttä. Uimisen sanotaan lisäävän älykkyyttä ja tietenkin monipuolinen ja hauska leikkiliikunta myös. Lapsen tulee myös saada kasvatusta ja oppia monilla eri osa-alueilla - ja lukemisen lisäksi lapsen kanssa tulee pohtia, ihmetellä ja keskustella - tutkia yhdessä erilaisia asioita sekä opetella monipuolisesti niin käden kuin silmänkin yhteistyötä. Elämänarvojen välittäminen on tärkeää - tunne-elämän kehittymisen tukeminen, empatiaan kasvattaminen.

Myöhemmin tulee muistaa, että kun itse antaa, niin paljon saa. Myös vanhempana. Jokainen hetki on merkittävä. Yhteiset metsäretket eri vuodenaikoina, kaverisuhteiden vaaliminen. Ystävyyttä voi vaalia oman sosioekonomisen aseman ohitse myös - sekin on kasvatusta puolin jos toisinkin ja omiaan lisäämään sivistystä ja älykkyyttä...

Vierailija - 1.2.2010 22:18  (23/23)

Älä tapa lapsen kiinnostusta

vaan kerro kaikesta mikä lasta vaan sattuu kiinnostamaan kaikki mitä voit. Ja kerro myös kaikesta mikä itseäsi kiinnostaa lapselle, näytä mitä kaikkea hienoa maailmassa on. Lue paljon, keskustele paljon. Myöhemmin kouluiässä selitä miksi opiskelu on tärkeää. Toimi ainakin minun kohdallani, eli vanhempani onnistuivat kasvattamaan minusta aika lailla kaikesta kiinnostuneen yksilön :)

Älykkyydelle sinänsähän et mitään voi.