Uskovainen työkaveri suuttui

Vierailija

On aina kovasti mainostamassa uskoaan, ja se että minä en usko, on hänelle kuin punainen vaate. Alkoi perjantaina kovasti valittaa ja kohkata kun eräällä asiakkaalla oli paidassa jonkun intialaisen jumalan kuva, kauhisteli miten ihmisillä on epäjumalan kuvia vaatteissa ja sisustuksessa (ei siis puhunut asiakkaan kuullen). Huomautin, että muiden uskontojen jäsenten mielestä kristittyjen jumala ja Jeesus ovat epäjumalia. Tästä meni ISO herne nenään... 

Nyt toivon että olisi viikonlopun aikana rauhoittunut, ja että ehkä vähentäisi sen oman uskonsa korostamista. Pitää muuten pyytää pomoa ottamaan asia puheeksi. Eikös uskonto ole muutenkin työpaikalle sopimaton puheenaihe?

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija
Viesti

Mulla oli kesätyössä itseän paljon vanhempi militantti tiukkapipo helluntailainen työkaverina. Meillä oli "mielenkiintoisia" keskusteluita uskonnoista, homoseksuaalisuudesta ja monista muistakin aiheista. Kesän lopulla tyyppi sanoi että pesee minusta kätensä ;=)

Uskonnosta keskusteleminen ja käännyttäminen ei kuulu työpaikalle. Jos tilanne toistuisi niin en enää lähtisi tuollaiseen mukaan. Uskonto on kunkin yksityisasia.

Vierailija
Viesti

Vaihappa ens kerralla puheen aihetta ja totea sille

että kummastelee ja päivittelee näitä tämmösiä asioita ens kerralla muiden kaltaistensa kanssa, että sua ei kiinnosta et tympii vaan ! ;)

Ps. Olen myös uskis, mutta työkaverisi elää jossain ihme maailmassa..melko ahdasmielistä uskonelämää...! Kasvatettu varman jossain pumpulissa käyden jtn.kristillistä pv.kotia ja koulua...koko maailma nyt on sitten suuri ihmetyksenaihe!!!!!!! Koita jaksaa ymmärtää ;)

Mun yhet tutut kasvatravat juuri noin heidän lastaan ja siitä tullukki melko säikky...tv:tä kattelee sit muiden uskovien kavereittensa luona silmät ymmyrkäisinä ym ym..kun kotona ei ole..käy kristillistä pv.kotia ja kaikki kaverit uskovaisia...lapsen kaverin vanhemmat erosivat ja nyt vanhemmat ihmettelevät kuinka ilmaista asia lapselle!!!! Että näin niitä kasvaa lisää työkaverisi tyylisiä ihmisiä..

meidän lapset käy kyllä elokuvissa ja teattereissa ja harrastavat ja on lähinnä vain ns.tavallisia (ei uskovia) kavereita..saa kuunella robinia ym..

Haluan että ymmärtää ympäröimää maailmaa, ettei kaikki ole sitten yhyä sekamelskaa - ja ihmeellistä ja pelottavaa ym ym.. jaluan lapsestamme fiksuja ja pärjääviä...jotka pystyvät ymmärtämään ympärillä olevaa maailmaa,kulttuuria, ihmisiä jne..!!!

Vierailija
Viesti

AP, mun mielestä se oli ihan asiallinen kommentti sulta. Mutta jos haluat ja toivot, ettei uskonnosta puhuta töissä, kannattaa sanoa juuri niin. Suora viestintä on tehokkaampaa ja siitä seuraa harvemmin konflikteja, niin hämmästyttävää kuin se voi ollakin. Sen sijaan, että keskustelet älyllisin argumentein uskonnosta kohkaavan kanssa, kannattaa pyrkiä saamaan se lopettamaan kohkaamisensa, jos se ärsyttää tai vaivaa sua :)

 

Ja pomoa voi käyttää tässä ihan hyvin, sen hommahan on ottaa pelisäännöistä sopiminen esille.

Vierailija
Viesti

Jos on noin tyhmä uskovainen, niin pomosi voisi kyllä huomauttaa sille että uskonnolliset mielipiteet eivät kuulu työpaikalle.

Mulla on kavereina uskovaisia, mutta kyllä ne sentään tajuavat käytöstavat. Ihan samallalailla, kuin en minäkään menisi uskovaiselle räyhäämään, että miksi sun kaulassa on risti kun sehän oli vaan muinainen teloituslaite, jos silloin olisi keksitty jo sähkötuoli, niin kantaisitko sitten kaulassasi kultaista miniatyyri-sähkötuolia.

Vierailija
Viesti

Työpaikalla uskonnosta puhuminen on mielestäni hieman kyseenalaista, ainakin vaatii tilannetajua ja herkät tuntosarvet. Itse olen puhunut monien eri seurakuntiin ja eri uskontokuntiin kuuluvien työkaverieni kanssa, koska olen utelias ja minusta on kiva oppia tuntemaan työkaverini paremmin, ainakin ne lähimmät. Olen itse melko maallinen kristitty, saatan välillä innostua väittelemäänkin uskonnoista ja opeista, mutta työpaikka ei ole hyvä paikka siihen! Töissä tehdään töitä ja taukotilassa tulee saada ruokailla ja levähtää eikä siellä saa (ainakaan liikaa) paasata pomoista tai uskonnoista.

Vierailija
Viesti

Jep, näinhän se on mitä sanotte. Olen yrittänyt olla kohtelias ja ohjata keskustelun luonnollisesti muihin aiheisiin, kun tuo kohkaaminen alkaa, mutta ehkä voisi vaan sanoa suoraan. Saattaa olla, että muitakin jo häiritsee. 

Minua ei siis missään nimessä eri uskonnot haittaa, tuttavapiirissä on niin körttiläistä, helluntailaista, muslimia kuin mormoniakin, kaikkien tapauskovien ja epäuskovien lisäksi, mutta tällaista mammaa kuin tämä työkaveri en ennen ole tavannutkaan. Toisaalta tekisi kovasti mieli vähän yrittää laajentaa rouvan ajatuksia, mutta en usko että se onnistuu.

 

-ap

Vierailija
Viesti

Et saa laajennettua uskiksen työtoverisi maailmankuvaa keskustelun keinoin. Hän saarnaa pakanoille ja vääräuskoisille (sinä), ei keskustele. Jos pitäisi arvata omien helluntailaiskokemukseni perusteella on hän liikkeellä toteuttaakseen omalta osaltaan lähetyskäskyä. Perimmäisenä tarkoituksena on siis käännyttäminen eikä keskustelu. Hukkaan heitettyä aikaa.

Meidän helluntailaisemme levitteli säännöllisesti kahvihuoneeseen uskonnollisia lehtiä ja lehtisiä. Itse siivosin ne sujuvasti suoraan roskiin.

#3 (kesätyöntekijä)

Vierailija
Viesti

Hei olen itse uskovainen ja olen venäläinen! Minut on opetettu että pitää sallia toiselle ihmiselle uskonnon rauha. Kuten olen joskus kirjoittanutkiin kun asuin Leningradissa samassa kerroksessa asuivat musliimeja ja kerros alaspäin indialaisten pariskunta-lääkiksen opiskeljoita. Lukion aikana meidän luokassa oli poika jonka isä oli Leningradin moskejan imami. Kaikki nämät kyseiset henkilöt olivät fiksuja mukavia ihmisia-en oikein ymmärrää että joku täysseko määrä kuka saa uskoa ja mihiin. Indiassa on omä hieno uskonto kuten Tiibetissa-suurin osa muslimeistakiin ovat mukavia. Ystäväsi sekotta asioita -Jeesus nimittäin sanoi että"taivan valtakuntaansa on meidän sisällä" uskonto jokaisen on niin henkilökohtainen asia-voit ihan sanoa sille niin,ja kuka joudu helvettiin tai ei jouduu niin ei se meidän ihmisien todellakaan päätettävissä.

Vierailija
Viesti

Ymmärrän häntä. Hän on löytänyt Jumalan ja rakastaa kiivaasti totuutta. Olen itse ollut samanlainen kauan sitten, nuorena. Työpaikalla kuitenkin pitäisi noudattaa työpaikan sääntöjä, ja niiden mukaan uskonto ja politiikka eivät kuulu työpaikalle.

Vierailija
Viesti
Vierailija

On aina kovasti mainostamassa uskoaan, ja se että minä en usko, on hänelle kuin punainen vaate. Alkoi perjantaina kovasti valittaa ja kohkata kun eräällä asiakkaalla oli paidassa jonkun intialaisen jumalan kuva, kauhisteli miten ihmisillä on epäjumalan kuvia vaatteissa ja sisustuksessa (ei siis puhunut asiakkaan kuullen). Huomautin, että muiden uskontojen jäsenten mielestä kristittyjen jumala ja Jeesus ovat epäjumalia. Tästä meni ISO herne nenään... 

Nyt toivon että olisi viikonlopun aikana rauhoittunut, ja että ehkä vähentäisi sen oman uskonsa korostamista. Pitää muuten pyytää pomoa ottamaan asia puheeksi. Eikös uskonto ole muutenkin työpaikalle sopimaton puheenaihe?

 

Tee hänelle ystävällinen pyyntö, että hän kertoisi enemmän Jeesukselle työkavereista kuin työkavereille Jeesuksesta. Kannusta häntä rukoustyöhön hiljaa omassa rukouskammiossaan.

 

t. uskis

Vierailija
Viesti

Mulla on uskovainen pomo,eikä millään tavalla tuo sitä esille. On erittäin harras kuitenkin, sen verran kuulen että toivottaa joskus kavereilleen siunausta kun soittavat. Työntekijät saavat olla täysin rauhassa. Hän myös haastattelussa mainitsi asian, ajattelin mitähän tästäkin tulee, mutta halusi vain kertoa etukäteen. No mitään kapakkapikkujouluja meillä ei ole, mutta se on vain hyvä puoli. 

Vierailija
Viesti
Vierailija

Kuulostaa, että tuo tapahtui Porvoossa. Kuka suomalainen uskovainen kavahtaa jumalan kuvia?

Tiukan linjan helluntailaiset ainakin. Lukevat vanhaa testamenttia 2. Mooseksen kirjasta.

 

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat