Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitänne kaipaisin miehen käyttäytymisestä
22.05.2013 |
Mielipiteitänne kaipaisin miehen käyttäytymisestä - elämäntilanteesta johtuen on vaikea joskus mieltää mikä on normaalia noin yleisesti elämässä...
Homman nimi:
Mies on noin kahden kuukauden työmatkalla ulkomailla. Yhteydet alueelle ovat heikot, lähinnä pidämme yhteyttä sähköpostilla. Nyt reissusta on vähän yli puolet kulutettu, muutama viikko vielä jäljellä.
Olen itse lähdössä yhden lapsemme kanssa reissuun paria päivää ennen kuin mies palaa työmatkaltaan. Näitä paria päivää varten olen pyytänyt äitini hoitamaan kahta muuta lastamme siksi aikaa, kunnes mies saapuu kotiin. Miehen paluupäivä ei ole täysin selvä, siinä on 1-2 päivän verran mahdollista muutua.
Tänään mieheni soitti yllättäen, ja kysyi heti puhelun alussa, että olenhan hoitanut lastenhoidon kuntoon niiksi muutamaksi päiväksi kun olen itse pois ja ennen kuin hän palaa kotiin. Vastasin, että toki olen, kaikki kunnossa, äitini tulee meille. Tähän mieheni totesi, että hyvä, nimittäin hänellä onkin sitten heti palattuaan menoa, että lapsilla tarvitsee olla joku hoitaja. Ihmettelin, että jotain työjuttuja, mutta ei, vaan hän on lähdössä kavereidensa kanssa festareille viikonlopuksi.
En kyennyt enää tyrmistykseltäni puhumaan, ja sanoin vain, että ihan sama, menee sitten, en halua enää keskustella, ja lopetin puhelun siihen.
Haluaisin näkemyksiänne siitä, loukkaannuinko liian herkästi (miehen mielestä näin todennäköisesti on), kun en ymmärtänyt, että mies tarvitsee lomaa raskaan työmatkan jälkeen? Mies tekee töitä lähes 24/7 koko kahden kuukauden ajan, mutta kyllä sieltä jonnin verran vapaa-aikaakin jää. Mielestäni äitini tehtävä ei ole huolehtia lapsistamme siksi, että mies pääsee ryypiskelemään kaveriporukalla. Äidilläni on omakin työnsä. Vielä pahempi on se, että kaksi lapsistamme on siis kotona (odotettuaan isäänsä kaksi kuukautta), mutta isä ei vaivaudu tulemaan kotiin suoraan, vaan haluaa mennä viihteelle ensin.
Itse olen koko tämän kaksi kuukautta yksin kolmen lapsen kanssa, hoidan työni, kodin, harrastukset, vanhempainillat, kuljetukset, lasten murheet jne... Kaikki. Ulkopuolista apua ei käytännössä ole koko aikana - ellen sitten maksa lastenhoitajalle.
Olenko hankala puoliso, vai onko mies itse hukannut suhteellisuudentajunsa? Asiahan ei ole iso, mutta jäi pahasti kalvamaan :(
Kommentit (18)
Ihan sanoinkuvaamattoman törkeää ja kylmää käytöstä mieheltäsi!! Mä en tiedä miten kykenisin suhtautumaan, siis järjetön raivo ja pettymys jos omani edes ottaisi puheeksi tuossa tilanteessa tuollaisen!! Siis herranjumala, eikö hänellä ole hirveä ikävä lapsia? Eikö hän ajattele lapsia ja heidän ikäväänsä ollenkaan? Eikö ajattele sinua, että olet hoitanut yksin pitkään lapset ja nyt isä kiireellä kotiin ottamaan vastuuta! Vaikka olisi tehnyt kaiken ajan töitä, hän on ollut poissa perheen luota ja lapset tarvitsevat isää näin pitkän ajan jälkeen kipeäksi, ja toinen lähtee kavereitten kanssa ryyppäämään?! Mulla nousi karvat pystyyn sun ja lasten takia. En kestäisi moista "miestä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylmä itsekäs ukko. Hyi. Sääli lapsia.
Perhe ei vissiin ole järin tärkeä hänelle..? :-((
Kyllä mun miehellä olis vähintään lapsia niin kova ikävä, että ei kävis mielessäkään tuollainen. No ei mies muutenkaan käy "viihteellä". Se mikä omassa miehessä ärsyttää on se, että mies käy vanhan äitinsä luona lähes jokaisena iltana kun ei ole töissä, eikä yleensä edes sano mulle mitään, saati kysy, että onko mulla jotain menoa, että kuka mahtaa vahtia lapsia. Mies aikoinaan sanoi, että kun oman perheen saa, niin oma perhe menee lapsuuden perheen edelle, no ei aina siltä tunnu. Selitys on se että äitemuori on jo niin vanha että kuolee kohta, no, sama selitys jo 12 vuotta. Mies sanoo, että kyllä kävisit itsekin äitis luona jos se olis noin vanha, no en kävis, koska asuu 170km päässä. Näen ehkä 2-3 kertaa vuodessa äitini ja sisarukseni, muuten saa netti ja puhelin riittää.
Musta tuntuu että miehillä ei vaan aina oikein leikkaa, et miten muut ajattelee niitten menoista, ne ei ole tottuneet siihen että aina pitää miettiä ihan ekana lapset, sitten jopa puoliso, ja vasta sitten voi päättää meneekö ja koska.
Tässä näitä mielipiteitä... Tuskin kukaan äiti on eri mieltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 22:43"]
Ihan sanoinkuvaamattoman törkeää ja kylmää käytöstä mieheltäsi!! Mä en tiedä miten kykenisin suhtautumaan, siis järjetön raivo ja pettymys jos omani edes ottaisi puheeksi tuossa tilanteessa tuollaisen!! Siis herranjumala, eikö hänellä ole hirveä ikävä lapsia? Eikö hän ajattele lapsia ja heidän ikäväänsä ollenkaan? Eikö ajattele sinua, että olet hoitanut yksin pitkään lapset ja nyt isä kiireellä kotiin ottamaan vastuuta! Vaikka olisi tehnyt kaiken ajan töitä, hän on ollut poissa perheen luota ja lapset tarvitsevat isää näin pitkän ajan jälkeen kipeäksi, ja toinen lähtee kavereitten kanssa ryyppäämään?! Mulla nousi karvat pystyyn sun ja lasten takia. En kestäisi moista "miestä".
[/quote]
AP tässä, kiitos kommenteista.
Meillä on sen verran erikoinen tilanne, että mies on poissa kotoa töiden takia 1/3 - 1/2 vuodesta. Tämän vuoksi oma käsitys normaalista arjesta on aika hukassa. Useimmiten hän on poissa toki lyhyempiä pätkiä kuin pari kuukautta. Lapset ovat siis jokseenkin tottuneita olemaan ilman isäänsä, mutta kaipaavat häntä kyllä. Tänäänkin olen lohduttanut ikäväänsä itkevää lasta. Toisaalta, kotona ollessaan mies useimmiten on osallistuva - sekä puolisona että isänä.
Silti jotenkin jäi niin paha mieli tänään. Meillä oli suunnitelmissa yhteinen reissu miehen kanssa myöhemmin kesällä, kaikki järjestelyt tehty, liput tilattu jne, mutta jouduin perumaan sen, jälleen miehen työn vuoksi.
Ikävintä mielestäni on siis lasten "hylkääminen", toisaalta minun "hylkääminen" sekä myös tavallaan äitini hyväksikäyttö...
Ja siis jos juttu olisi mennyt niin, että hän olisi kysynyt, että onko ok, jos hän ei tulekaan kotiin, vaan jatkaa vielä reissua pari päivää, niin olisin hyväksynyt asian, toki silloinkin vähän nikotellen. Mutta nyt hän ei vaivautunut edes miettimään, miltä meistä tuntuu :(
Se nyt vähän riippuu. Jos olet naimisiin mennessäsi tiennyt, että miehesi on menevää sorttia jota ei paljoa kotona näy ja olette sopineet, että lapset ovat pääasiassa sinun vastuullasi, niin sitten hermostut turhaan. Muuten on aika törkeää, että miehesi vain ilmoittaa sinulle, että sinun pitäisi hankkia lastenhoitaja hänen menojensa takia. Hankkikoot itse omat hoitajansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no.... Itsekin lähdet reissuun just ennen miehen kotiinpaluuta, joten ehkei teillä ylipäätään ole sellainen "lämmin jälleennäkemisen odotus" -meininki..
itse kysyisin, kauanko häneltä menisi huomata, että sinä ja lapset ette enää olisikaan hänen elämäänsä rajoittamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap taas :)
Tähän omaan reissuun lähtööni pitää kommentoida, että matka on lapsen harrastusmatka, johon hän ei voi kuitenkaan lähteä yksin. Matka on myös varattu jo lähes vuosi sitten.
Mieheni on tehnyt samaa työtä koko yhdessäoloaikamme, ja lastenhoitovastuun lankeaminen minulle on ollut itsestäänselvyys meillä alusta lähtien. Ja kun on vuosittain kuukausikaupalla erossa toisesta, niin jatkuva ikävän ylläpitäminen olisi liian raskasta. On helpompi tavallaan siirtää tunteet taka-alalle, ja yrittää sitten kaivaa ne esille kun on niiden aika :)-
En purnaa miehen työmatkoista, vaan tosiaan vain pohdiskelin, onko kavereiden kanssa reissaaminen niin tärkeää, että se menee muiden asioiden ohi. Tarvitseeko mies tosiaan sen parin päivän "lepotauon" ennen kotiin tuloa...
jospa se festari nyt vaan sattui juuri siihen saumaan ja sinäkään et ole kotona, joten onko se nyt päivä sinne tänne niin tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota huomioon, että miehesi on todennäköisesti erittäin vaikea pitää yllä merkityksellisiä ystävyyssuhteita työnsä vuoksi. Hänelle ystävien kanssa tekeminen saattaa olla myös tärkeämpää kuin sinulle. En kiistä, etteikö miehesi olisi voinut hoitaa asian paljon tahdikkaammin, mutta sinänsä ymmärrän hänen tarpeensa. Ehditte kuitenkin olla myös yhdessä, tilaisuudet yhteisiin kokemuksiin kavereiden kanssa ovat kortilla ja aikuisiällä myös huomattavan hankalia organisoida. Se että hän valitsee nyt olla ystäviensä kanssa, ei tarkoita, että hän pitäisi ystäviä kategorisesti tärkeämpinä kuin perhettään.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 23:21"]
Ota huomioon, että miehesi on todennäköisesti erittäin vaikea pitää yllä merkityksellisiä ystävyyssuhteita työnsä vuoksi. Hänelle ystävien kanssa tekeminen saattaa olla myös tärkeämpää kuin sinulle. En kiistä, etteikö miehesi olisi voinut hoitaa asian paljon tahdikkaammin, mutta sinänsä ymmärrän hänen tarpeensa. Ehditte kuitenkin olla myös yhdessä, tilaisuudet yhteisiin kokemuksiin kavereiden kanssa ovat kortilla ja aikuisiällä myös huomattavan hankalia organisoida. Se että hän valitsee nyt olla ystäviensä kanssa, ei tarkoita, että hän pitäisi ystäviä kategorisesti tärkeämpinä kuin perhettään.
[/quote]
Ap taas. Kiitokset kommenteista. Hyvä saada vähän perspektiiviä asioihin. En keskustele näistä ystävieni kanssa käytännnössä koskaan, koska objektiivisia näkemyksiä on tosi vaikea saada. Kommentit ovat joko: no, itsehän olet valinnut puolisosi ja elämäntapanne, tai sitten jssap ;)
Pitänee taas niellä harmistus, ja hyväksyä sekä ymmärtää, että mies tarvitsee työnsä lisäksi omaa vapaata aikaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minua ainakin ketuttaisi jos olisin pois kotoa pari kuukautta, niin muija järjestelee jonku reissun niin ettei ole kotona kun tulen kotiin. Keksisin ihan vittuillessani jotain vastaavaa menoa.
-mies-
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 23:10"]
Ap taas :)
Tähän omaan reissuun lähtööni pitää kommentoida, että matka on lapsen harrastusmatka, johon hän ei voi kuitenkaan lähteä yksin. Matka on myös varattu jo lähes vuosi sitten.
Mieheni on tehnyt samaa työtä koko yhdessäoloaikamme, ja lastenhoitovastuun lankeaminen minulle on ollut itsestäänselvyys meillä alusta lähtien. Ja kun on vuosittain kuukausikaupalla erossa toisesta, niin jatkuva ikävän ylläpitäminen olisi liian raskasta. On helpompi tavallaan siirtää tunteet taka-alalle, ja yrittää sitten kaivaa ne esille kun on niiden aika :)-
En purnaa miehen työmatkoista, vaan tosiaan vain pohdiskelin, onko kavereiden kanssa reissaaminen niin tärkeää, että se menee muiden asioiden ohi. Tarvitseeko mies tosiaan sen parin päivän "lepotauon" ennen kotiin tuloa...
[/quote]
No tuohon väliinhän se miehen reissukin on hyvä sovittaa, kun vaimokaan ei ole kotona. Myöhemmin järjestettynä se olisi kokonaan pois yhteisestä ajasta.
-mies-
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 23:42"]
Kyllä minua ainakin ketuttaisi jos olisin pois kotoa pari kuukautta, niin muija järjestelee jonku reissun niin ettei ole kotona kun tulen kotiin. Keksisin ihan vittuillessani jotain vastaavaa menoa.
-mies-
[/quote]
Ap tässä. Jos luit koko viestiketjun, huomasit, että minun ja lapsen yhteinen reissu on järjestetty ja varattu jo lähes vuosi sitten. Se on lapsen harrastukseen liittyvä matka, jota ei käytännössä voida eikä edes haluta perua... Emme siis karkaa puolison paluuta, vaan ikävästi lapsen harraste osuu nyt samaan saumaan puolison kotiin paluun kanssa.
Kiitos miesnäkökulmasta :)
Se vähän riippuu mitä siellä festareilla soittaa. Jos on tyyliin "pakko nähdä" osastoa, ymmärrän tilanteen täysin ja tekisin itse samoin. Jos on kyse pelkistä ryyppäjäisistä, en ymmärrä.
No kyllä mullakin palais hihat. Ei muuten mutta niiden lasten takia.