Äiti,miten sinä tutustuit uusiin naapureihin/äiteihin?

Siinäpä kysymys... Mekin vasta muutettiin, ja tiedän että täällä on paljon lapsia (okt-alue), mutta miten niihin äiteihin voi tutustua. Oma lapsi on vasta vauva, niin ei tule lastenkaan välille luontevaa kanssakäymistä vielä.

Yhteen vanhaan koulukaveriin otin yhteyttä, kun hän sai samaan aikaan lapsen kuin minä. Muuten ei siis olla tapailtu ennen, mutta nyt ollaan nähty pari kertaa. Hänen kauttaan tutustuin myös yhteen toiseen lapsen saaneeseen koulukaveriin. Ollaan siis kaikki aika nuoria, niin on jotenkin luontevaa tutustua ihan vain siksi, että meillä on kaikilla lapsia.

Hiekkalaatikolla, kun vauva on isompi, me alotettiin ko. touhu 8 kk lapsen kanssa. en yrittäny väkisin tutustua, muutama sana silloin tällöin, ei pidä tungetella, mutta olla kohtelias ja kiinnostunut. Kysellä esim leikkipaikoista, lasten kirppareista jne..  Sitten kun tarpeeks usein vaan törmää, niin sitä on ns. tutustunut. Tämä prosessi vie yleensä muutamia kuukausia, heti ei olla ns. bestiksiä ;)

Jos joku ei sulle moikannut takaisin, niin luultavasti ei vaan tajunnut, että hänelle moikkasit. Moikkaa vaan taas uudestaan, kun näätte. Noi on usein vaan väärinkäsityksiä, tai ei kuule, tai tajuaa vasta hississä, että toinen moikkasi...

Mietit mistä keskustella. No esitä tyhmää. Olet juuri muuttanut, joten voit kysellä lenkkipoluista lähtien, että mistä mitäkin naapurustosta löytyy :)

Minä vaan menen ja esittelen itseni ja. Aina on löytynyt joku naapuri, jonka kanssa synkkaa sen verran että voidaan rupatella hiekkalaatikon laidalla niitä näitä. Jotenkin tuli mieleen, että muuttikohan ap jonnekin Pohjois-Pohjanmaalle, missä ihmiset on tosi mukavia, mutta vain niille jotka tuntevat entuudestaan. Muita tuijotetaan ensimmäinen vuosi kuin avaruusoliota.

Meillä tällä lähiössä on juuri tuollainen meininki, että mykät mammat kulkee vankkureillaan ja avautuu vain niille, jotka on nähty n. 10 kertaa. Eli pitää vaan tunkea itsensä puistoon ja kaikkiin paikkoihin, missä on oman lapsen kanssa samanikäisiä.Kaikki ei ala sittenkään puhua, vaikka vierekkäisissä taloissa asuisi, mulkkaavat vaan. Pelkäävät vissiin, että jos antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden ;)

Muista mammahierarkia: Ylimpänä huipulla on se, jolla on eniten lapsia ja jonka lapset on vanhimpia. Sitten voi olla kakkoshierarkia semmoinen, että ok-talossa asuva on kingi, siitä alaspäin sitten niin, että hännänhuippuna vuokrakerrostalon asukki. Tosin jos on liian hieno ok-talo, niin sitten taas kyräillään. Pitää olla keskiverto ja keskiverto auto pihassa, kahta ei tarvi olla. 

Parhaiten seuraa saa sellaisesta, jolla samanikäiset lapset. Mieluiten vanhimpien pitää olla samanikäiset, koska jos lapsia on jotain 8, niin sitten mennään vanhimpien ehdoilla, ei nuorimpien. Jos tapaat kivan äidin, jolla lapset vaikka 10, 5 ja 3, niin hän etsii sellaista tyyppiä, jolla ainakin se noin 5v - 10v nyt löytää jo itsekin kavereita. 

Meillä tällä lähiössä on juuri tuollainen meininki, että mykät mammat kulkee vankkureillaan ja avautuu vain niille, jotka on nähty n. 10 kertaa. Eli pitää vaan tunkea itsensä puistoon ja kaikkiin paikkoihin, missä on oman lapsen kanssa samanikäisiä.Kaikki ei ala sittenkään puhua, vaikka vierekkäisissä taloissa asuisi, mulkkaavat vaan. Pelkäävät vissiin, että jos antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden ;)

Muista mammahierarkia: Ylimpänä huipulla on se, jolla on eniten lapsia ja jonka lapset on vanhimpia. Sitten voi olla kakkoshierarkia semmoinen, että ok-talossa asuva on kingi, siitä alaspäin sitten niin, että hännänhuippuna vuokrakerrostalon asukki. Tosin jos on liian hieno ok-talo, niin sitten taas kyräillään. Pitää olla keskiverto ja keskiverto auto pihassa, kahta ei tarvi olla. 

Parhaiten seuraa saa sellaisesta, jolla samanikäiset lapset. Mieluiten vanhimpien pitää olla samanikäiset, koska jos lapsia on jotain 8, niin sitten mennään vanhimpien ehdoilla, ei nuorimpien. Jos tapaat kivan äidin, jolla lapset vaikka 10, 5 ja 3, niin hän etsii sellaista tyyppiä, jolla ainakin se noin 5v - 10v nyt löytää jo itsekin kavereita. 

Meillä on niin supersosiaaliset lapset, että tutustuvat aika vauhdilla kaikkiin naapureihin. Lasten kautta olen sitten itsekin tutustunut lähemmin muutamaan vanhempaan. Toki mekin mieheni kanssa olemme avoimia ja sosiaalisia, että juttelemme herkästi jos joku jää juttelemaan.

Ihan vaan esittäytymällä ja juttelemalla. Tarhasta tarttui joitakin äitejä kaveriksi kun juteltiin aina aamusin/iltapäivisin lasten kuskausten lomassa ja lisää kavereita on löytynyt kun lapset ovat menneet kouluun ja jossain tapahtumissa sitten juteltu.