Lue keskustelun säännöt.
Miltä teistä tuntuisi, jos sisaruksenne nimeäisi lapsensa...
21.05.2013 |
... Kuolleen vanhempanne mukaan?
Vanhemman nimi ei siis tulisi etunimeksi. Miehen äiti on kuollut joitain vuosia sitten, ja olemme miettineet nimeä, esimerkkinä maria anita anette, josta etunimi on meidän itse päättämämme, eikä tule mistään suvusta. Toinen nimi olisi mieheni äidin etunimi, kolmas oman äitini toinen nimi. Meille molemmille omat vanhemmat ovat todella rakkaita, ja haluaisimme näin liittää rakkaiden nimet oman lapsemme nimeen. Oma äitini on elossa, joten tuntuu sopivammalta antaa hänen toinen nimensä - valitsemamme nimet sopivat hyvin yhteen ja kuulostavat hyvältä.
Nyt kun ristiäiset lähestyvät, olen hieman murehtinut tätä nimiasiaa, kuinka miehen sisarukset siihen suhtautuvat. En ole keneltäkään kysynyt asiaa suoraan, koska haluaisimme pitää nimen salassa ristiäisiin asti. Joten kysyn teidän mielipidettänne: Onko teillä ollut samanlaista tilannetta / mitä ajattelisitte, pitäisittekö hyvänä asiana, kun mummon nimi "elää" yhdellä lapsenlapsella, vai tuntuisiko se jostain syystä pahalta? Toinen nimi ei kuitenkaan ole sillälailla käytössä, ettei lasta kuitenkaan kutsuttaisi mummonsa nimellä?
Kommentit (18)
Ymmärrän kyllä huolesi, mutta en itse loukkaantuisi tuollaisesta. Toki jotkut ihmiset loukkaantuvat ties mistä, niin siksi ehkä olisin kysynyt sisaruksilta, onko heillä mitään sitä vastaan jos käyttää mummin nimeä toisena nimenä lapselle, eihän siinä paljastuisi kuin se toinen nimi.
Mutta tuskinpa kukaan tuollaisesta loukkaantuu. Mukavia ristiäisiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta se olisi hieno ele. En loukkaantuisi.
Hyviä ristiäisiä teille ap!
En ymmärrä miten tuosta voisi loukkaantua.
Minun ensimmäinen mieheni on kuollut ja useammalla lapsenlapsista on hänen nimensä toisena nimenään.
Ei kai siinä sinänsä mitään pahaa olisi..
Toisaalta voi kyllä ajatella niinkin, että entä jos ne muut sisarukset haluaisivat myös näin kunnioittaa äitiään, mutta eivät nyt kehtaisi laittaa samaa nimeä? Tai entä jos he laittavat sen nimen etunimeksi omalle lapselleen?
Pahastutteko te siitä?
Vaikea tilanne. Toisaalta ei tuo nyt huonoa makua teiltä osoita, etenkään jos muille sisaruksille ei ole aivan lähiaikoina syntymässä vauvaa. Yleensähän kuolleen läheisen nimi on annettu seuraavaksi syntyneelle suvun lapselle (näin ainakin meidän suvussa).
Eri asia sitten, jos esim. miehesi veli olisi esim. kuollut ja te antaisitte hänen nimensä vauvallenne. Ja tuon kuolleen miehen vaimo odottaisi lasta ja oli ajatellut antaa miehensä nimen heidän vauvalleen - silloin nimen "vieminen" olisi todella loukkaavaa.
Aika normaalia jopa on antaa nimi suvusta.
Tiedän yhdenkin perheen, jossa on isoisän nimi annettu kaikille kolmen lapsenlapsen ensimmäiselle poikalapselle toiseksi nimeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 14:12"]
Eri asia sitten, jos esim. miehesi veli olisi esim. kuollut ja te antaisitte hänen nimensä vauvallenne. Ja tuon kuolleen miehen vaimo odottaisi lasta ja oli ajatellut antaa miehensä nimen heidän vauvalleen - silloin nimen "vieminen" olisi todella loukkaavaa.
[/quote]
Eihän tuossakaan olisi ongelmaa, jos se nimi ei olisi kutsumanimenä.
Ei tuntuisi minusta ainakaan millään tapaa pahalta. Ei tuntuisi sekään jos mummon nimi olisi kutsumanimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse suhtautuisin myönteisesti! Kaunis ele muutenkin.
Olipa helpottavaa, taitaa nää loppuajan hormonit hyrrätä kun aloin yhtäkkiä murehtimaan, että tästä voisi loukkaantua. Kiitos kannustuksesta! Nyt voi odotella ristiäisiä hieman helpommissa mielialoissa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on sama toinen nimi kuin äidilläni, yhdellä serkullani on sama nimi kuin tädillämme. Isoäitini vanhin veli kuoli pienenä, muutama vuosi tämän jälkeen syntynyt pikkuveli sai saman nimen. Eli ihan luontevaa antaa suvusta nimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis apua - miehen äiti oli Kaisa Elina ja meidän esikoinen on Kaisa Emilia. Ei käynyt edes mielessä, että tehtiin jotain väärin! Ja jotta kamaluus maksimoituisi, on miehen siskolla kaksi pientä tyttöä, Elina Marjaana ja Emma Kaisa Johanna.
Varmaan kaikki nyt luulee, että paljotaan kuolleita :(
minäkin annoin kyllä oman mummoni kutsuma nimen tyttäreni kutsuma nimeksi. Eikä kukaan tädestäni tai serkuistani saati sisaruksistani ole tuosta katkeroitunut niin miksi sitten tuosta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 14:31"]
Kovinpa on pienet murheet.
[/quote]
Missä sanottiin että ap:llä ei ole muita murheita?
Tuo nyt on niin tavallista ettei mitään määrää. Että pienellä lapsella on kuolleitten sukulaisten nimiä.
Loukkaantuminen on aina henkilökohtainen ongelma. Minulta on lapsi kuollut ja lähinnä varmaan näin etukäteen voisin kuvitella että järkyttyisin jos joku antaisi suvussa sen nimen lapselleen. Mutta on tullut nähtyä ettei voi etukäteen tietää mitä ajattelee ja miten toimii niin kysyminen on varmaan korrektia.
Tosin, lapselleen nimen antaminen on myös juhlava ja hieno asiakin ja se voi tuntua hyvältäkin. Näin kun lapsen kuolema on melko tuore asia, ei siis monia kymmeniä vuosia niin vanhana mummona vaikkapa asian voi kokea erilailla. Samaten se että antaako nimen vaikkapa lapseni vai kaukaisempi sukulainen.
Pitää kuitenkin muistaa että nimi on annettu hyvää ajatellen mutta minusta se kannattaa kertoa eräille etukäteen kuin tiputtaa pommi ristiäisissä. Itse olen ollut muutamissa ristiäisissä ja todenteolla jännittänyt nimen ilmoittamista. Ei siis vaan sillä että he antavat lapsen nimeksi saman vaan se miten jaksan silloin omat tunteeni ja hillitä niitä.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 15:28"]
Itse olen ollut muutamissa ristiäisissä ja todenteolla jännittänyt nimen ilmoittamista. Ei siis vaan sillä että he antavat lapsen nimeksi saman vaan se miten jaksan silloin omat tunteeni ja hillitä niitä.
[/quote]
Siis miten jotkut jaksavat ladata TOISTEN lasten nimiin noin paljon tunteita?