Tekeekö pelkkä tulotaso ihmisestä keskiluokkaisen?

Perusharmaata massaa, ei omia mielipiteitä.

Keskiluokkaisella on omakotitalo tai rivitaloasunto sekä mahdollisesti peritty kesämökki. Keskiluokkaisessa perheessä on 2-3 uudehkoa (2-10-v.) tavallista henkilöautoa, joista vähintään yksi on metallihohtofarmari. Keskiluokkaisen henkilön pihalla on petsatut puutarhakalusteet ja kaasugrilli. Keskiluokkainen matkustaa kerran vuodessa Kanarialle tai muualle lämpimäään. Keskiluokkainen käy vähintään kerran elämässään autolla Ruotsissa. Keskiluokkainen äänestää kaikissa vaaleissa (useimmiten Kokoomusta).

Keskiluokkaisen lapsella on ainakn yksi tavoitteellinen harrastus. Hän myös itse harrastaa triatlonia tai maratonia. Keskiluokkainen ymmärttä myös ruoan laadun päälle: perussuomalainen kotiruoka; jauheliha, peruna jne. on not. Ruoka koostuu tuoreista kasviksista ja hedelmistä, kalasta ja laadukkaasta lihasta.  

Keskiluokkaan voi nousta, mutta ylempään keskiluokkaan pitää syntyä. Silloin ei riitä vain se, että ajaa Bemarilla. On pitänyt lapsenakin istua sellaisessa.

MÄ olen aina ajatellut, että luokat eivät ole jotain, mitä ihminen on (tai mitä hänellä on), vaan mitä ihminen tekee. Siis tietynlaisia kulttuurisia suhtautumisia itseen ja itsen suhteeseen muihin: yhteiskuntaan, elämään, maailmaan. Mitä ajattelee, että oman oikeudet ja velvollisuudet ovat ja mitä niistä tekee.

Jos maailma jaetaan näin alaluokkaan, keskiluokkaan ja yläluokkaan niin tällöin menee niin että

-alaluokka ajattelee että mua riistetään ja se on väärin, pannaan siis paskaksi koko yhteiskunta. Yhteiskunta on pakkovalta.

-keskiluokka ajattelee että no maailma nyt on tämmöinen ja lets make the best of it. He ottavat velvollisuudekseen pärjätä ja auttaa muitakin pärjäämään olemassa olevien sääntöjen mukaan ja vahtia niitä sääntöjä muidenkin - etenkin sen alaluokan, halusivat he tai eivät - puolesta. Yhteiskunta on turvamekanismi mutta vain jos kaikki noudattavat samoja sääntöjä.

-yläluokka ajattelee, että no säännöthän ei oikeastaan koske ketään yksilöä kuitenkaan, joten voidaan ne nyt sitten vaikka panna paskaksikin, jos se jotakuta helpottaa. Tehdään sitten uudet. Yhteiskunta on kiva lelu.

Mutta ylläoleva luokkajako on tietysti vain yksi mahdollinen. Muita kiinnostavia jakoja olisi esimerkiksi jako eri tavoin koulutettuihin luokkiin, tai eri aloille suuntautuneisiin luokkiin (esim kulttuurialat vs. teknologia-alat) tai yrittäjäluokkaan ja palkansaajaluokkaan. Nämä tietysti menevät kaikki keskenään ristiin ja tuottavat erilaisia luonnehdintoja ihmisistä.

Ap, lue täältä. Yhteiskuntaluokkia on määritelty eri tutkimustraditioissa hieman eri tavoin, mutta KOSKAAN kyse EI OLE pelkästään tuloista tai siitä, onko jollain porvarillinen sisustusmaku.

http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiologia/luku6.html

"

Marxin mukaan yhteiskunnassa on kolme yhteiskuntaluokkaa:

työväenluokka: ei omistajat, palkkatyöläiset
keskiluokka: omistaa tuotantovälineitä, ei käytä vierasta työtä
porvaristo: omistajat, työnantajat

Hänen ennusteensa mukaan keskiluokalle käy kapitalismin kehityksen myötä köpelösti, ja työväenluokasta tulee suurin yhteiskuntaluokka jota porvaristo riistää taloudellisesti. Lopulta sosialistinen vallankumous lopettaa riiston ja tuo tasa-arvon."

-----

"

Weber erottaa yhteiskuntaluokan kahdessa eri merkityksessä:

taloudellisten suhteiden alueella (taloudellinen järjestys) ja
sosiaalisten suhteiden alueella (sosiaalinen järjestys).

Luokka taloudellisesti määräytyneenä on Weberin ajattelussa jokseenkin sama kuin Marxin näkemys luokista. Taloudellisten suhteitten alueella Weber erottaa seuraavat yhteiskuntaluokat:

työväestö
pikkuporvaristo
sivistyneistö ja kouluja käyneet
omistuksen tai sivistystason perusteella etuoikeutetut luokat.

Luokka voidaan määritellä luokka-aseman käsitteen avulla. Luokka-asema on tyypillinen mahdollisuus tavaroiden saantiin, ulkoisen elinaseman saavuttamiseen ja sisäisen tyydytyksen löytämiseen markkinoita käyttäen. Yhteiskuntaluokat ovat samoissa luokka-asemissa olevia ihmisryhmiä.

Sosiaalisten suhteiden alueella voidaan myös puhua luokista. Ne määräytyvät kuitenkin eri perustalta kuin taloudessa. Tässä yhteydessä Weber puhuu statuksesta ja kunniasta. Statusryhmät ovat pikemminkin yhteisöjä, jotka ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Luokkatilanne määräytyy taloudellisesti, mutta statustilanne elämäntilanteen monista eri piirteistä. Weber kertoo esimerkin amerikkalaisesta johtajasta ja työläisestä, jotka molemmat kuuluvat samaan kirkkoon. Kun näitä kahta tarkastelee yhteiskuntaluokan näkökulmasta, toinen lukeutuu työväestöön ja toinen kuuluu etuoikeutettuihin luokkiin. Statusryhmän osalta tilanne voi olla toinen. Olettakaamme, että työläinen on seurakunnassa arvostettu ja karismaattinen jumalan sanan tulkitsija. Johtaja taas on aivan tavallinen seurakunnan jäsen. Tässä tilanteessa johtajan ja työläisen asemat vaihtuvatkin toisin päin. "

----------------

"Kaksi viime vuosien ehkä vaikutusvaltaisinta luokkateoriaa ovat amerikkalaisen Erik O. Wrightin ja ranskalaisen Pierre Bourdieun konseptiot.

Erik Wrightin (s. 1948) luokkateoria on lähtökohdiltaan marxilainen. Hän etsii ratkaisua luokkaerojen ongelmaan tuotannossa vallitsevista alistuksen ja herruuden suhteista. Tässä yhteydessä hän erottaa kolme tärkeää vallan ja herruuden ulottuvuutta nykyajan työelämästä:

valta investointeihin
valta tuotantovälineiden käyttöön
valta työvoiman käyttöön

Näiden lisäksi hän pohtii neljäntenä ulottuvuutena ihmisten mahdollisuuksia päättää omaan työhönsä liittyvistä tekijöistä (työn itsenäisyys).

Yhteiskunnan perusluokat työväenluokka ja porvaristo ovat helposti määriteltävissä: porvaristolla on valtaa kaikkien ulottuvuuksien suhteen, työväenluokalla ei minkään. Pikkuporvaristo kolmantena perusluokkana hallitsee (pienimuotoisia) investointeja ja tuotantovälineitä, mutta ei vierasta työvoimaa. On kuitenkin yhä enemmän ammatteja (palkkatyöläisasemia), jotka asemansa nojalla osallistuvat eri asteisesti yritysten tai julkisen hallinnon investoinneista, tuotantovälineiden käytöstä tai työvoimasta päättämiseen. Tällaisia perusluokkien ulkopuolelle jääviä ryhmiä Wright kutsuu ristiriitaisiksi luokka-asemiksi. Tällaisia asemia ovat erilaiset johto- ja työnjohtotehtävät sekä asiantuntijatehtävät."

-----------

"

Pierre Bourdieu (1930-2002) on ollut pitkään tunnetuin ranskalainen sosiologi. Hänen sosiologisen ajattelun keskeisiä teemoja on yhteiskunnallinen vallankäyttö. Laajassa tuotannossaan Bourdieu analysoi muun muassa koulutuksen merkitystä yhteiskunnallisten jakojen tuottajana, akateemista vallankäyttöä ja kulttuurista erottautumista. Hänen viimeiseksi laajaksi tutkimukseksi jäi tavallisten ranskalaisten työläisten arkea käsitellyt suurtyö elämän kurjuudesta.

---

Bourdieun luokkateorian perustaksi on esitettävä ensin muutama hänen käyttämänsä peruskäsite:

Kenttä on suhteellisen itsenäinen sosiaalisen toiminnan alue, jolla on omat sääntönsä. Tällaisia sosiaalisen toiminnan kenttiä ovat esimerkiksi tiede ja taide.
Pääoma, joita Bourdieu erottaa kolmea lajia.
Taloudellinen pääoma, joka tarkoittaa varakkuutta, omaisuuksien hallintaa.
Kulttuurinen pääoma. Se taas koostuu koulutuksesta, taiteellisuudesta ja hyvästä mausta.
Sosiaalinen pääoma on suhteita ja sosiaalisia verkostoja.

Habitus. Käsite on lähellä elämäntavan käsitettä. Se tarkoittaa sisäistettyä kulttuuria, ihminen tekee jatkuvia valintoja sosiaalisissa suhteissa.

Bourdieu erottaa kolme yhteiskuntaluokkaa: taloudellisen ja kulttuurisen yläluokan, keskiluokan ja työväestön. Yläluokka määrittää yhteiskunnassa kulttuuria ja hyvää makua. Keskiluokka seuraa yläluokan valintoja ja sillä on "hyvä kullttuuritahto". Työväestö puolestaan on pakotettu tekemään lähinnä välttämättömiä valintoja."

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:37"]

Keskiluokkaisen lapsella on ainakn yksi tavoitteellinen harrastus. Hän myös itse harrastaa triatlonia tai maratonia. Keskiluokkainen ymmärttä myös ruoan laadun päälle: perussuomalainen kotiruoka; jauheliha, peruna jne. on not. Ruoka koostuu tuoreista kasviksista ja hedelmistä, kalasta ja laadukkaasta lihasta.  

[/quote]

Eri mieltä jauhelihasta ja varsinkin perunasta. 

No ylipäänsä, Suomessa niin suuri osa väestöstä kuuluu keskiluokkaan että paha mennä tekemään mitään yksiselitteistä profilointia.