Kommentit (11)

Vierailija

Useamman lapsen vanhemmilla on helpompaa, koska he voivat komentaa lapset leikkimään keskenään. Yhden lapsen vanhemmat joutuvat viihdyttämään lastaan koko ajan.

Olen todella kyllästynyt tällaisiin amerikkalaisiin listauksiin, joita Vauvalla ja Ilta-Sanomilla tuntuu olevan tuutin täydeltä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Useamman lapsen vanhemmilla on helpompaa, koska he voivat komentaa lapset leikkimään keskenään. Yhden lapsen vanhemmat joutuvat viihdyttämään lastaan koko ajan.

Olen todella kyllästynyt tällaisiin amerikkalaisiin listauksiin, joita Vauvalla ja Ilta-Sanomilla tuntuu olevan tuutin täydeltä.

Lapset on yksilöllisiä. Kun meillä oli vain yksi lapsi, hän leikki paljon yksin. Ei häntä erityisesti tarvinnut viihdyttää. Nyt kun lapsia on kaksi niin ei kyllä todellakaan tule komennettua leikkimään keskenään, vaan jos jotain niin päivittäin on pakko ohjata heidät leikkimään välillä eri leikkejä eri huoneisiin kun muuten menee vaan riitelyksi. Meillä näin, jollain toisella varmasti ihan toisin.

Vierailija

Miksi teillä on vain yksi lapsi? Sanon, että enpä ole itsekään saanut Nobelia, joten sen saaminen on minun lapsillekin epätodennäköistä. Miksi siis monistaa tavallisia ihmisiä. Loppuu kyselyt!

Vierailija

7.kohta on surullisesti totta. Liian raskas taakka yksin kannettavaksi. En näe mitään syytä jättää dementoituvat vanhemmat heittelle, kun on ollut läheiset välit lapsuudesta lähtien.

Jos tekisin lapset, yritetään saada 2 tai jättää lapset tekemättä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Sitten kun sinusta aika jättää, niin lapsesi joutuu selvittämään kaiken yksin, kun ei ole sisaruksia.

Kun äitini kuoli, selvitin asiat pitkälti isäni kanssa, en siskoni kanssa, vaikka hänkin toki oli mukana tekemässä päätöksiä. Varsinaiseen asioiden selvitykseen hän ei juuri osallistunut ja se oli ihan ok. Vaikka olisi sisaruksia se ei tarkoita sitä, että nämä osaisivat tai haluaisivat selvittää lakiasioita.
Toisekseen suurin osa lapsista on aikuisia kun vanhemmat kuolevat. Heillä on jo omat tukiverkostonsa, esim. puoliso tai sellaisia ystäviä jotka voivat auttaa ja tukea.
Ei lapsia tehdä siksi että joku hoitaa asiat sitten kun itse kuolee.

Vierailija

Kyllä minusta voi puhua siitä, mitä eroja on olla ainoa lapsi vs. muutama sisarus, tietenkään niitä nyt tarvitse suunapäänä aina olla yhden lapsen vanhemmille kertomassa.
Mutta tottakai se ainokaisuus vaikuttaa lapseen, voi olla vaikeampi jakaa leluja/huomiota, tietyllä tapaa on hemmotellumpi, koskaa saa huomattavasti enemmän huomiota kuin sellainen, joka jakaa vanhempien huomion sisarustensa kanssa. Päiväkodissa tämän huomaa siitä, että usein ainoat lapset ovat enemmän kiinni aikuisissa ja heillä voi olla vaikeuksia lähteä muiden leikkeihin mukaan, usein heillä ei ole niin laaja kaveriipiri kuin sellaisella joilla on sisaruksia. Aina ei tietenkään ole näin, mutta useammin kuitenkin, kuin useamman lapsen perheissä kasvavilla.
Mutta ihan yhtä menestyneitä ne ainoat lapsetkin voivat olla, en usko että niin paljoa elämään vaikuttaa ja on siinä varmasti etunsakkin, että on enemmän vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa. Turha tässä mitään selvää viivaa on lähteä vetämään, että kumpi on parempi.

Vierailija

Mistä nää on revitty? Usein vaikea jakaa ja usein vähemmän kavereita? Itse sanoisin että ne ainoat lapset nimenomaan osaa jakaa kun ei ole oppinut tappelemaan asioista sisarusten kanssa. Ja ainoat lapset ovat taitavampia haalimaan kavereita koska ei ole sisaruksia jotka pysyvät oli kuinka ilkeä hyvänsä.

Vierailija

Ja vielä yksi: mitä väliä? 

Siis välittääkö joku oikeasti siitä montako penikkaa joku pusertaa tähän maailmaan? Aika pieni elämänpiiri, jos muulla ei ole väliä. Sama joku raskausmahan kosketteleminen. Kyllä se vauva on ihan todellinen, vaikka itse ei mahaa kädellään kokeile.

Ihmiskunta on läpensä idioottia porukkaa, mutta se nyt ei ole uutinen...

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat