Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

No onhan se niin, että pienelle vauvalle äiti on se tärkeämpi, johtuen ihan siitä, että suhde vauvaan on jo muodustunut raskauden aikana. Miksi raskauden aikaista suhdetta pitäisi vähätellä? Ja äitiyspakkaus on myös ihan hyvä nimi, onhan vauvan tärkein suhde äitiin, jo ennen syntymää.

Vierailija

Ihan sontaa että isät unohtaisivat huolehtia itsestään kun niin tukevat puolisoaan eli sitä lapsen äitiä. Useammin kukaan ei huolehdi äidistä, ei edes hän itse ja miehet käyttävät pienentäkin lapsen parkaisua stressinä ja syynä lähteä rentoutumaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No onhan se niin, että pienelle vauvalle äiti on se tärkeämpi, johtuen ihan siitä, että suhde vauvaan on jo muodustunut raskauden aikana. Miksi raskauden aikaista suhdetta pitäisi vähätellä? Ja äitiyspakkaus on myös ihan hyvä nimi, onhan vauvan tärkein suhde äitiin, jo ennen syntymää.

Minä äitinä tipuin kelan tukien varaan ja kävin kaikki neuvolat ja tarkastukset niin kyllä olen äitiyspakkaukseni ansainnut. Siinä turhaan isät haluavat viedä minun ja vauvan tavarat pakkauksesta. Ei siellä ole kuin ne kortsut hänelle jos niitä edes tarvitsee. Lapseni isällä oli ihan hyvin palkkatyönsä vuoksi varaa ostaa vauvanvaatteita jne mitä äitiyspakkauksessa oli.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se niin, että pienelle vauvalle äiti on se tärkeämpi, johtuen ihan siitä, että suhde vauvaan on jo muodustunut raskauden aikana. Miksi raskauden aikaista suhdetta pitäisi vähätellä? Ja äitiyspakkaus on myös ihan hyvä nimi, onhan vauvan tärkein suhde äitiin, jo ennen syntymää.

Minä äitinä tipuin kelan tukien varaan ja kävin kaikki neuvolat ja tarkastukset niin kyllä olen äitiyspakkaukseni ansainnut. Siinä turhaan isät haluavat viedä minun ja vauvan tavarat pakkauksesta. Ei siellä ole kuin ne kortsut hänelle jos niitä edes tarvitsee. Lapseni isällä oli ihan hyvin palkkatyönsä vuoksi varaa ostaa vauvanvaatteita jne mitä äitiyspakkauksessa oli.


Ok, et siis tajunnut kirjoituksen pointtia.
Ja tiedoksi vastaisuuden varalle: kortsuja saa lähikaupasta, ei tarvi äitiyspakkausta odotella ;)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ihan sontaa että isät unohtaisivat huolehtia itsestään kun niin tukevat puolisoaan eli sitä lapsen äitiä. Useammin kukaan ei huolehdi äidistä, ei edes hän itse ja miehet käyttävät pienentäkin lapsen parkaisua stressinä ja syynä lähteä rentoutumaan.

Hirvee stressi, tarttee lähtee kaljalle

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se niin, että pienelle vauvalle äiti on se tärkeämpi, johtuen ihan siitä, että suhde vauvaan on jo muodustunut raskauden aikana. Miksi raskauden aikaista suhdetta pitäisi vähätellä? Ja äitiyspakkaus on myös ihan hyvä nimi, onhan vauvan tärkein suhde äitiin, jo ennen syntymää.

Minä äitinä tipuin kelan tukien varaan ja kävin kaikki neuvolat ja tarkastukset niin kyllä olen äitiyspakkaukseni ansainnut. Siinä turhaan isät haluavat viedä minun ja vauvan tavarat pakkauksesta. Ei siellä ole kuin ne kortsut hänelle jos niitä edes tarvitsee. Lapseni isällä oli ihan hyvin palkkatyönsä vuoksi varaa ostaa vauvanvaatteita jne mitä äitiyspakkauksessa oli.


Ok, et siis tajunnut kirjoituksen pointtia.
Ja tiedoksi vastaisuuden varalle: kortsuja saa lähikaupasta, ei tarvi äitiyspakkausta odotella ;)

Kommenttini oli lähinnä tuon Heikin soopaan vastaamista ja sinun kommentti puolsi äitiyspakkauksen nimeä. Jos viittasit että minun olisi pitänyt laittaa miehelle kortsu ettei vauvaa edes olisi niin häpeä. Lasta en ikinä kadu, vaan miestä. Nyt viisastuneena en aio hänen kanssa edes harrastaa seksiä jotta en saa hänen kanssaan lisää lapsia. Siitä se 'jos niitä edes tarvitsee'.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se niin, että pienelle vauvalle äiti on se tärkeämpi, johtuen ihan siitä, että suhde vauvaan on jo muodustunut raskauden aikana. Miksi raskauden aikaista suhdetta pitäisi vähätellä? Ja äitiyspakkaus on myös ihan hyvä nimi, onhan vauvan tärkein suhde äitiin, jo ennen syntymää.

Minä äitinä tipuin kelan tukien varaan ja kävin kaikki neuvolat ja tarkastukset niin kyllä olen äitiyspakkaukseni ansainnut. Siinä turhaan isät haluavat viedä minun ja vauvan tavarat pakkauksesta. Ei siellä ole kuin ne kortsut hänelle jos niitä edes tarvitsee. Lapseni isällä oli ihan hyvin palkkatyönsä vuoksi varaa ostaa vauvanvaatteita jne mitä äitiyspakkauksessa oli.

Jos kerran vauvan vaatteet ja tarvikkeet ovat äidin, niin hän varmaan myös huolehtii niiden vaihtamisesta ja pesemisestä sillä aikaa kun isä leikkii niillä kortsuillaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se niin, että pienelle vauvalle äiti on se tärkeämpi, johtuen ihan siitä, että suhde vauvaan on jo muodustunut raskauden aikana. Miksi raskauden aikaista suhdetta pitäisi vähätellä? Ja äitiyspakkaus on myös ihan hyvä nimi, onhan vauvan tärkein suhde äitiin, jo ennen syntymää.

Minä äitinä tipuin kelan tukien varaan ja kävin kaikki neuvolat ja tarkastukset niin kyllä olen äitiyspakkaukseni ansainnut. Siinä turhaan isät haluavat viedä minun ja vauvan tavarat pakkauksesta. Ei siellä ole kuin ne kortsut hänelle jos niitä edes tarvitsee. Lapseni isällä oli ihan hyvin palkkatyönsä vuoksi varaa ostaa vauvanvaatteita jne mitä äitiyspakkauksessa oli.

Jos kerran vauvan vaatteet ja tarvikkeet ovat äidin, niin hän varmaan myös huolehtii niiden vaihtamisesta ja pesemisestä sillä aikaa kun isä leikkii niillä kortsuillaan.

Eikös se niin menekin keskivertoperheessä? Nainen keskittyy vauvaan ja mies munaansa, joko kotona tai vieraissa.

Vierailija

Emo on se jonka tissillä ne ekat kuukaudet vietetään maailmaantulon jälkeen. Joillekin miehille on ylivoimaisen vaikeaa antaa vauvan ja emon köllötellä omassa, luonnon tarkoittamassa kuplassaan, ja kokevat jäävänsä pronssisijoille. 

Hormonaaliset tekijät, vauvan rytmisyys ja temperamentti, rahatilanne ja uusi elämäntilanne takaavat sen että emo haluaa säästää voimiaan pennulleen eikä olla kuuma seksin papitar tai pahimmassa tapauksessa kahden lapsen äiti...

Jatkuva seksin vonkaaminen, kotitöissä auttamattomuus, ilkeily ja katoamiset lisäävät todennäköisyyttä laittaa ukko lopullisesti ulkoruokintaan.

Viimeistään silloin kun isi käy äitiin/lapseen käsiksi, ellei ole ajoissa ymmärtänyt ulkoistaa itseään jonkun uuden emoehdokkaan pauloihin. Jossa sama kuvio toistunee.

Valtataistelua?

Ehkä sitäkin, toisinaan. 

Enimmäkseen vain karhuemon rakkautta pentuunsa.

Joskus pitää suojella pentunsa, juuri niiltä kaikkein lähimmiltä. Niiltä jotka ympäröivän maailman silmissä ovat niitä "hyviä tyyppejä".

Tietämättä totuutta.

Haluamatta tietää.

Kauniita unia, kakkosvanhempi siellä jossain.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se niin, että pienelle vauvalle äiti on se tärkeämpi, johtuen ihan siitä, että suhde vauvaan on jo muodustunut raskauden aikana. Miksi raskauden aikaista suhdetta pitäisi vähätellä? Ja äitiyspakkaus on myös ihan hyvä nimi, onhan vauvan tärkein suhde äitiin, jo ennen syntymää.

Minä äitinä tipuin kelan tukien varaan ja kävin kaikki neuvolat ja tarkastukset niin kyllä olen äitiyspakkaukseni ansainnut. Siinä turhaan isät haluavat viedä minun ja vauvan tavarat pakkauksesta. Ei siellä ole kuin ne kortsut hänelle jos niitä edes tarvitsee. Lapseni isällä oli ihan hyvin palkkatyönsä vuoksi varaa ostaa vauvanvaatteita jne mitä äitiyspakkauksessa oli.

Jos kerran vauvan vaatteet ja tarvikkeet ovat äidin, niin hän varmaan myös huolehtii niiden vaihtamisesta ja pesemisestä sillä aikaa kun isä leikkii niillä kortsuillaan.

Eikös se niin menekin keskivertoperheessä? Nainen keskittyy vauvaan ja mies munaansa, joko kotona tai vieraissa.

Jostain syystä näistä vain miehen tekemisiä paheksutaan. Naisen toimintaa pidetään luonnollisena ja jopa toivottavana. Sitten vielä perään ihmetellään miksei miestä perhe-elämä kiinnosta. Sillä, että miestä on alun perinkin pidetty vain varavanhempana, ei varmaan ole mitään vaikutusta asiaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Emo on se jonka tissillä ne ekat kuukaudet vietetään maailmaantulon jälkeen. Joillekin miehille on ylivoimaisen vaikeaa antaa vauvan ja emon köllötellä omassa, luonnon tarkoittamassa kuplassaan, ja kokevat jäävänsä pronssisijoille. 

Hormonaaliset tekijät, vauvan rytmisyys ja temperamentti, rahatilanne ja uusi elämäntilanne takaavat sen että emo haluaa säästää voimiaan pennulleen eikä olla kuuma seksin papitar tai pahimmassa tapauksessa kahden lapsen äiti...

Jatkuva seksin vonkaaminen, kotitöissä auttamattomuus, ilkeily ja katoamiset lisäävät todennäköisyyttä laittaa ukko lopullisesti ulkoruokintaan.

Viimeistään silloin kun isi käy äitiin/lapseen käsiksi, ellei ole ajoissa ymmärtänyt ulkoistaa itseään jonkun uuden emoehdokkaan pauloihin. Jossa sama kuvio toistunee.

Valtataistelua?

Ehkä sitäkin, toisinaan. 

Enimmäkseen vain karhuemon rakkautta pentuunsa.

Joskus pitää suojella pentunsa, juuri niiltä kaikkein lähimmiltä. Niiltä jotka ympäröivän maailman silmissä ovat niitä "hyviä tyyppejä".

Tietämättä totuutta.

Haluamatta tietää.

Kauniita unia, kakkosvanhempi siellä jossain.

Valitettavaa jos tuo on sinun käsityksesi miehen vanhemmuudesta.

Toki varmaan niitäkin miehiä vielä löytyy, joita vanhemmuus ei kiinnosta. Uskoisin nykyään kuitenkin suurimpaa osaa kiinnostavan. Moni vain joutuu tyytymään tuohon Heikin esille nostamaan kakkosvanhemman rooliin. Äiti kun pitää siitä "omasta luonnon tarkoittamasta kuplastaan" niin tiukasti kiinni, ettei miehelle muuta roolia jää.

On ymmärrettävää, että äidillä on varsinkin aluksi vahvempi yhteys vauvaan. Mies ei pysty synnyttämään tai imettämään, mutta vauvan elämässä on myös paljon asioita mitkä mies voisi hoitaa aivan yhtä hyvin kun nainenkin. Jos mies jätetään alussa tuon kuplan ulkopuolelle, ei hänelle synny tiivistä sidettä vauvaan ja hän kokee olevansa vain kakkosvanhempi. Silloin on hyvin todennäköistä, ettei hän hirveästi osallistu vanhemmuuteen jatkossakaan. Ihmiset kun harvoin innostuvat asioista joissa kokevat olevansa muita huonompia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emo on se jonka tissillä ne ekat kuukaudet vietetään maailmaantulon jälkeen. Joillekin miehille on ylivoimaisen vaikeaa antaa vauvan ja emon köllötellä omassa, luonnon tarkoittamassa kuplassaan, ja kokevat jäävänsä pronssisijoille. 

Hormonaaliset tekijät, vauvan rytmisyys ja temperamentti, rahatilanne ja uusi elämäntilanne takaavat sen että emo haluaa säästää voimiaan pennulleen eikä olla kuuma seksin papitar tai pahimmassa tapauksessa kahden lapsen äiti...

Jatkuva seksin vonkaaminen, kotitöissä auttamattomuus, ilkeily ja katoamiset lisäävät todennäköisyyttä laittaa ukko lopullisesti ulkoruokintaan.

Viimeistään silloin kun isi käy äitiin/lapseen käsiksi, ellei ole ajoissa ymmärtänyt ulkoistaa itseään jonkun uuden emoehdokkaan pauloihin. Jossa sama kuvio toistunee.

Valtataistelua?

Ehkä sitäkin, toisinaan. 

Enimmäkseen vain karhuemon rakkautta pentuunsa.

Joskus pitää suojella pentunsa, juuri niiltä kaikkein lähimmiltä. Niiltä jotka ympäröivän maailman silmissä ovat niitä "hyviä tyyppejä".

Tietämättä totuutta.

Haluamatta tietää.

Kauniita unia, kakkosvanhempi siellä jossain.

Valitettavaa jos tuo on sinun käsityksesi miehen vanhemmuudesta.

Toki varmaan niitäkin miehiä vielä löytyy, joita vanhemmuus ei kiinnosta. Uskoisin nykyään kuitenkin suurimpaa osaa kiinnostavan. Moni vain joutuu tyytymään tuohon Heikin esille nostamaan kakkosvanhemman rooliin. Äiti kun pitää siitä "omasta luonnon tarkoittamasta kuplastaan" niin tiukasti kiinni, ettei miehelle muuta roolia jää.

On ymmärrettävää, että äidillä on varsinkin aluksi vahvempi yhteys vauvaan. Mies ei pysty synnyttämään tai imettämään, mutta vauvan elämässä on myös paljon asioita mitkä mies voisi hoitaa aivan yhtä hyvin kun nainenkin. Jos mies jätetään alussa tuon kuplan ulkopuolelle, ei hänelle synny tiivistä sidettä vauvaan ja hän kokee olevansa vain kakkosvanhempi. Silloin on hyvin todennäköistä, ettei hän hirveästi osallistu vanhemmuuteen jatkossakaan. Ihmiset kun harvoin innostuvat asioista joissa kokevat olevansa muita huonompia.

Huonoitsetuntoiset ovat juuri näitä "kestovauvoja" joista ei vauvanhoitoon oikein ole. Jotkut eivät ole vieroittautuneet pullostakaan ja taistelevat vauvan kanssa tissistä, eli emosta. Ei sellainen palvele ketään.

Mies voi toki kunnostautua mutta se on aika harvinaista ja vaatii oman aikansa ja vaivansa. Kestovauva kun tarvitsee mitä suurimmassa määrin ihailua ja kiittelyä kasvaakseen itse aikuiseksi. Se on se sukupolvien toisilleen antama "lahja". 

Kyllä suht tervepäinen äiti näkee milloin isästä ei isäksi ole siihen hetkeen. Tulevaisuudestahan ei voi mennä vannomaan ja kyllä sen siteen ehtii muodostaa myöhemminkin jos joku positiivinen muutos vaikka tapahtuisikin.

Ja kyllä, kelvollisiakin isiä on, paljonkin. Kuin myös kelvottomia äitejä.

Jokainen voi muuttaa tässä maailmassa vain itseään.

Kun on tyytyväinen oloonsa, heijastuu se lapseenkin ja kaikki voittavat:)

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat