Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Sillähän ei voi olla mitään merkitystä, että toinen joukko näistä on koulussa puoli vuotta toista joukkoa nuorempia. Eli puoli vuotta on ollut vähemmän aikaa kasvaa ja oppia ja rauhoittua. Haloo, jos johtavat psykiatritkin ovat skeptisiä näille kaikenmaailman diagnooseille kun niitä tuppaavat saamaan juuri ne nuoremmat lapset. Ai kun ei, tällä kertaa jumalan sana oli D-vitamiini. Hohhoijaa.

Vierailija

D-vitamiinin puute?

Tästä on tutkimuksia.

10µg riittää kesyrotalle, ei ihmiselle.

THL on tehnyt valtavan karhunpalveluksen kansanterveydelle ja -taloudelle vastustamalla vitamiinien ja muiden ravintolisien käyttöä. Pelkästään D-vitamiinin riittävä saanti säästäisi terveydenhuollon kuluissa arviolta 2,5 miljardia euroa vuodessa. Summa on lähes yhtä suuri kuin valtion puolustusmenot (2,7 mrd).

Suomessa kaikki potee D-vitamiinin puutosta kohdusta hautaan, jos ei syö sitä purkista RIITTÄVÄSTI (50-150 µg/vrk) läpi vuoden ja läpi elämän.

D-vitamiinin puutos lisää riskiä sairastua lukuisiin eri sairauksiin. Toki tarvitsee muutenkin syödä kunnon ruokaa eikä elää leivällä ja margariinilla. Nykyinen virallinen D-vitamiinin suositus ja saanti ruuasta riittää ehkäisemään vastasyntyneillä riisitaudin, ei muuta. Kiitoskukkasen sairastumisestaan voi lähettää THL:ään.

D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa virallisterveellisestä ruokavaliosta, runsaasti kalaa ja suositusten määrän D-vitaminoituja maitotaloustuotteita sekä teollisia (margariinit ja levitteet) rasvoja alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg / päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Voi siis kysyä, miksi Suomessa viranomaiset eivät laadi suosituksia, jotka perustuvat todelliseen tutkittuun tietoon?

Vierailija

Nythän uudet tutkimukset viittaisivat siihetn että LIIALLINEN d-vitamiini voi aiheuttaa mm. keliakiaa ja muita suolistosairauksia.

Vierailija

Liiallinen D-vitamiini?

Paljonko on liikaa?

Liika D-vitamiini ei kyllä mitään sairauksia aiheuta, mutta se puute sitäkin enemmän.

Vierailija

Sinänsä jännää, että tieteelliseen tutkimukseen ei kuulu esittää tutkimusta erillään ja keskeisintä on perustelut. THL kyllä unohtaa nämä aina, koska THL on valtaa käyttävä auktoriteetti, jonka päämääränä on hallita yleistä mielipidettä, ei välttämättä totuutta.

Tässä perusteluna on d-vitamiini, joka on selvästi korrelatiivisesti saatu lopputulos, ilman järkevää biokemiallista / biomolekylaarista lähtokohtaa (josta voisi päätellä kausaliteettia).

Väittämä voi olla tosi, kunnes Ursula Schwab esittää asian toisin (huom! tieteelliseen tietoon ei pitäisi liittyä ollenkaan auktoriteettien kunnioittamista, vaan tiedon luotettavuus tai valvoittavuus riippuu esitettyjen perusteiden pitävyydestä ja vakuuttavuudesta).

Ilmiön jatkotutkiskelussa olisi syytä huomioida muut ajalliset tekijät, kuten mikä on vanhempien stressitila talvella vs. kesällä, millaiset epigeneettiset tekijät (ravitsemus, ympäristöolosuhteet) ohjelmoivat kehittyvää sikiötä jne.

Vierailija

Moni suomalainen kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille. 

Vaikka äitejä ja isiä ei nykyään saisi syyllistää, niin vajaiden lasten syntyminen on silti pääasiassa heidän syytään. Sopisi siis itse kunkin vähän ajatella, mitä syö ja syöttää mukulalleen.

Vierailija

Lasten normaaleista ongelmista tehdään sairauksia, joihin syötetään lääkkeitä, vaikka ongelmat olisivat ratkaistavissa muutoinkin.

Psykiatriassa istutaan suljetussa huoneessa ja äänestetään uusia sairauksia usein kädennostolla. Mitään näin syntyneistä "sairauksista" ei voida testata tai havaita objektiivisesti. Ainoa asia jonka mukaan edetään, on käyttäytyminen. 

He kutsuvat tätä häiriöksi, mutta tarkoittavat sairautta. Miltei kaikkea on sitten nykypäivänä hoidettava lääkkeillä.

Kun kyse on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi määritellystä ADHD diagnoosista, niin siihen riittää jos lapsi liikuttelee käsiä ja jalkoja, ei kuuntele, puhuu paljon, ei leiki hiljaa, keskeyttää muita ja vielä jotain muuta, sopii se jo puoleen väestöstä.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm#ADHD_ja_ADD_sairauksien...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Moni suomalainen kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille. 

Vaikka äitejä ja isiä ei nykyään saisi syyllistää, niin vajaiden lasten syntyminen on silti pääasiassa heidän syytään. Sopisi siis itse kunkin vähän ajatella, mitä syö ja syöttää mukulalleen.

Mutta mistä tämä kertoo? Onko ruokateollisuus mennyt liian pitkälle jalostaessaan mahdollisimman halvalla tuotettua ruokaa? Vai onko niin, että ihmisten keho ei osaa enää itse tuottaa tarvittavia asioita (synteesit)? Mikä on suolistobakteereiden (mikrobiomin) osuus tässä kokonaisuudessa? Olemmeko kiinnitäneet liikaa huomiota siihen, että ruoka on puhtaasti ihmiselle sopivaa, mutta emme ole huomioineet meissä asustavia bakteereita ja muita tärkeitä symbiontteja?  Entäs jos syöt vitamiineja suoraan purkista, miten käy niiden kehon biokemiallisten reaktioiden, jotka normaalisti tuottavat vitamiineja esimerkiksi ravinnosta?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Sillähän ei voi olla mitään merkitystä, että toinen joukko näistä on koulussa puoli vuotta toista joukkoa nuorempia. Eli puoli vuotta on ollut vähemmän aikaa kasvaa ja oppia ja rauhoittua. Haloo, jos johtavat psykiatritkin ovat skeptisiä näille kaikenmaailman diagnooseille kun niitä tuppaavat saamaan juuri ne nuoremmat lapset. Ai kun ei, tällä kertaa jumalan sana oli D-vitamiini. Hohhoijaa.

Ei oppimisvaikeuksia diagnosoida niin, että alkuvuodesta syntynyt Liisa ja loppuvuodesta syntynyt Lauri asetetaan samalle viivalle, katsotaan kumpi lukee ekan luokan lopussa ja sitten lätkäistään diagnoosi Laurille kun ei osaa vielä lukea, mutta Liisa osaa. Kannattaisi perehtyä siihen miten oppimisvaikeuksia tutkitaan ja diagnosoidaan ennen johtopäätösten tekemistä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillähän ei voi olla mitään merkitystä, että toinen joukko näistä on koulussa puoli vuotta toista joukkoa nuorempia. Eli puoli vuotta on ollut vähemmän aikaa kasvaa ja oppia ja rauhoittua. Haloo, jos johtavat psykiatritkin ovat skeptisiä näille kaikenmaailman diagnooseille kun niitä tuppaavat saamaan juuri ne nuoremmat lapset. Ai kun ei, tällä kertaa jumalan sana oli D-vitamiini. Hohhoijaa.

Ei oppimisvaikeuksia diagnosoida niin, että alkuvuodesta syntynyt Liisa ja loppuvuodesta syntynyt Lauri asetetaan samalle viivalle, katsotaan kumpi lukee ekan luokan lopussa ja sitten lätkäistään diagnoosi Laurille kun ei osaa vielä lukea, mutta Liisa osaa. Kannattaisi perehtyä siihen miten oppimisvaikeuksia tutkitaan ja diagnosoidaan ennen johtopäätösten tekemistä.

No sille ei nyt vain voi mitään, että se Liisa ja Lauri todellisuudessa asetetaan samalle viivalle kun koulu alkaa. Kummankin pitäisi pystyä keskittymään ja rauhoittumaan samalla tavalla siellä luokassa ja joskus käy niin, että se nuorempi ei pysty ikänsä puolesta siihen vielä niin hyvin kuin se vanhempi. Ihan maalaisjärjellä voisi ajatella, että tuollainen asetelma voi aiheuttaa rauhattomuutta ja levottomuutta ja myöskin kokemusta siitä, ettei ole yhtä hyvä kuin muut, jotka jaksavat keskittyä ja turhautumista siitä, ettei sitten opi samalla vauhdilla, mikä voi vaikuttaa motivaatioon, jne. jne. Mutta tämähän nyt on tällaista tylsää humanistista näkökulmaa, joten pakkohan sen on olla väärin. Kun kerta vitamiini. 

Ei mut oikeasti varmasti voi olla kaikenlaisia syitä kaikenlaisille ilmiöille, mutta monet alan ammattilaisetkin ovat alkaneet ihmettelemään, että miksi usein juuri se luokan nuorin saa sen adhd tai muun diagnoosin. Eihän siinä ole mitään järkeä, että pahimmassa tapauksessa joku lapsi lääkitään vain koska se nuorempi kuin vertaisryhmä.

Mutta joo, sulla oli niitä johtopäätöksiä. Mulla nyt vain tällaisia ajatuksia. 

Vierailija

Naisia hedelmöitetään, ei vauvoja. Vauvoja voidaan vaikka siittää, mutta varmaan se on toimittajan(kin) mielestä liian ruma sana.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Missään tilastoissa ei ole todettu, että joku luokan nuorin olisi joku ADHD lapsi.

Öö, eikös tämänkin jutun alussa ollut tällainen kappale: "Tutkimuksen mukaan vauvoilla, jotka saivat alkunsa tammi-, helmi- tai maaliskuussa, oli todennäköisemmin oppimishäiriöitä kuin heinä-, elo- tai syyskuussa hedelmöitetyillä. Oppimishäiriöitä olivat muun muassa ADHD, lukivaikeus ja muut lukemiseen liittyvät ongelmat."

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat