Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Ei pieleen mennyt synnytys ole mikään uskon asia. Ei monikaan olisi hengissä jos olisi vain luontoon luottanut. Siksi lääketiede on kehittynyt ettei naisten tarvitsisi kuolla synnytyksessä. Enemmän tätä kaunistelua kuulee, jopa synnytysvalmennuksessa kuin niitä toisia tarinoita jossa kaikki ei mennyt hyvin.

Vierailija

Vaikka kaikki lääketieteellisessä mielessä menisikin hyvin, niin pysyvien vahinkojen saaminen on silti ihan oikea uhka: yhdyntäkivut jotka eivät lakkaa, laskeumat ja ulospäin tursottava ruma emätin, peräpukamat, pidätysongelmat... raskaudesta ja imetyksestä noin muuten nyt puhumattakaan: harva nainen selviää ilman löysää vatsanahkaa, lisääntyneitä raskausarpia ja muotoaan muuttaneita rintoja (riipparit tai tyhjät nahkapussit) salamiviipalenänninpihoilla. 

Mikäs siinä jos ei ikinä katsele omaa vartaloaan, antaa miehelle seksiä kerran kuussa pimeässä ja peiton alla, välttelee uimarantoja ja pukeutuu vain muodottomiin kaapuihin. 

Itseä ei niinkään pelota vaarallisimmat synnytyskomplikaatiot vaan tuo KAIKKI MUU.

Vierailija

Kyllä nykyään kuulee vain kauhujuttuja ja sitä,kuinka halutaan kaikki mahdolliset kivunlievitykset,jotta ei tunne mitään. Itse olen 3 synnytyksestä kahdessa viimeisessä mennyt sairaalaan ja synnyttänyt 20 minuutin sisällä ilman mitään kivunlivityksiä, ja kotiutunut vuorokauden sisällä. Eli kyllä meitä nopeita luomusynnyttäjiäkin on. Olisi hyvä tiedostaa,että kiputuntemukset ovat erilaisia. Ei ole tarvetta pelotella,voisi olla vähemmän pelkosektioitakin.

Vierailija

Missä saa luomusynnyttää? Siis ilman sikiöön kiinnitettyä sydänkäyrää monitoriin tuottavaa piuhaa, ilman tippakanyylia kädessä, juuri niin tehden kuin itse tahtoo, kieltäytyen tutkimuksista supistuksen aikana.

Ilma kipulääkettä saa synnyttää, mutta että sairaalassa niin, että supistuksia ei katsota käyrältä - missä näin saa tehdä?

Vierailija

Nama on naita juttuja jossa voi pelata pahinta ja toivoa parasta. Kukaan ei voi etukateen kertoa mitaan juttu paattyy.... Mulla oli huono kokemus.... Synnytin imukupilla ilman kivunlievitysta.. olin shokissa. Paikat ei ikina palautuneet. Mies ei ole nauttinut seksista synnytyksen jalkeen paitsi takaapain, etta voi itse sormin pienentaa minun aukkoa. Lapsi on aivan ihana ja kuulostaa varmaan tosi tylsalta, mutta en kadu raskautta/synnytysta.. vaikka varmaan paadymme miehen kanssa eroon ihan pian. Seksi vaan ei toimi.  Ja lapsikin on jo koululainen. 

Vierailija

no jopas on kommentteja... ihan sama perseen heltat sun muut.... itellä kaikki meni synnytyksessä päin sitä itseään. synnytys kesti 25tuntia ja päättyi kiireelliseen sektioon. kivunlievitys aloitettiin kun takana oli 12 tuntia synnytystä. juu toki olisin synnyttänyt vaikka luomuna jos kaveri olisi sieltä ulos tullut. seurauksena kaottiinen synnytys jossa kohtuni repesi sektion yhteydessä ja vuosin yli 2 litraa verta. luojan kiitos nyky lääketieteelle. ilman sitä ei olisi enää minua eikä lastani!

eikä tämä ole mikään "kauhutarina" vaan tosi, joka voi toisille todellakin tapahtua. enkä tarinalla tykkää "mässäillä" se jätti aika kurjat muistot mieleeni 😢

Vierailija

Aika usein tehdään näitä artikkeleita, ettei synnytystä tarvitse turhaan pelätä. En ole nähnyt vielä yhtään artikkelia synnytysvammojen kuten laskeumien yleisyydestä ja niiden korjauksista. Keskustelupalstoilta saa lukea, miten moni on joutunut hakemaan korjausleikkauksen yksityiseltä. Ne, joilla ei sitä mahdollisuutta ole, jäävät sitten kaiketi ilman hoitoa. Koska tässä asiassa nostetaan kissa pöydälle?

Vierailija

Olin aina pelännyt synnytystä ja siitä koituvia kipuja, ajattelin kuitenkin että miksi minulle kävisi niin huono tuuri että jotain menisi pieleen. No niinhän siinä kävi, epiduraali ei jostain syystä toiminut, vauvan pää jäi jumiin eikä tullut tarpeeksi alas. Jouduin siis juuri siihen järkyttävään painajaiseen, jota olin aina pelännyt - järkyttävän kivun kouriin eikä kukaan voinut minua auttaa…Edelleenkin itkettää pelkkä ajatus synnytyksestä. Ihana vauva syntyi sitten sektiolla, ja kaikki meni ok mutta aivan järkyttävä kokemus :´(

Vierailija

Stellan on oikeassa. Ihan liikaa traumojaan ääneen purkavat ne, joiden synnytys on valitettavasti mennyt pieleen. He puhuvat tästä kokemuksesta aina ja kaikille ja vuosikaupalla. Siis oikeasti vuosien ja vuosien jälkeen vielä.

Itsellä takana kolme sujuvaa synnytystä, joista yritän muistaa kysyville niitä hyviäkin puolia  kertoa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
no jopas on kommentteja... ihan sama perseen heltat sun muut.... itellä kaikki meni synnytyksessä päin sitä itseään. synnytys kesti 25tuntia ja päättyi kiireelliseen sektioon. kivunlievitys aloitettiin kun takana oli 12 tuntia synnytystä. juu toki olisin synnyttänyt vaikka luomuna jos kaveri olisi sieltä ulos tullut. seurauksena kaottiinen synnytys jossa kohtuni repesi sektion yhteydessä ja vuosin yli 2 litraa verta. luojan kiitos nyky lääketieteelle. ilman sitä ei olisi enää minua eikä lastani!

eikä tämä ole mikään "kauhutarina" vaan tosi, joka voi toisille todellakin tapahtua. enkä tarinalla tykkää "mässäillä" se jätti aika kurjat muistot mieleeni 😢

Tämähän on todella ikävää ja harmillista, mutta onneksi todella harvinaista. Siksi ei ole oikein, että aina näitä tarinoita tullaan tänne palstoille jakamaan. Synnytyksiä tapahtuu kuitenkin, no, koko ajan.

Vierailija

Endorfiinituopillisen lisäksi minulle yksi shotti oksitosiinia kiitos! Oli meinaan aika euforinen olo synnytyksen jälkeen, kun sai terveen, ihanan vauvan kainaloon tuhisemaan. Tosin synnytyksen ihanuutta en niinkään kehuisi kuin sen tulosta. Mahtavaa silti jos ja kun jotkut kokevat sen(kin) tapahtuman upeana. Itsekin luin ennen synnytystä vain hyviä synnytyskertomuksia ja sitä suosittelen kaikille ensisynnyttäjille. Turha pelon lietsominen ei ainakaan ole kenellekään hyväksi.

Vierailija

Eikö huonoista kokemuksista saa puhua? Miksei? Ensimmäiseen synnytykseen menin avoimin mielin. Mutta luonto ei tiennytkään, henki oli vähällä lähteä. On minullakin oikeus siitä puhua, niinkuin niilläkin joilla se on ollut kaunis kokemus.

Vierailija

Itselläni ensimmäinen synnytys oli ihan horroria... Hengitystekniikka oli ihan hukassa, missään sitä ei oltu varsinaisesti opetettu tai sen merkitystä kerrottu. Lapsivedet menivät 37 tuntia ennen lapsen syntymää. Minut pakotettiin sänkyyn makuulle käyrää varten viimeisiksi tunneiksi ja vauva syntyi avotarjonnassa... Kaikki meni lopulta hyvin ja lapsi syntyi terveenä. Traumat se kuitenkin jätti... Toista lasta en meinannut edes uskaltaa hommata. Kun raskauduin sitten uudelleen valmistauduin ihan eri tavalla... Kävin synnytysvalmennuksessa ja opettelin hengitystekniikoita. Toki halusin kipulääkkeitä ja sainkin ihan loppuhetkillä kun tuntui että kipu käy sietämättömäksi mutta hengittelyllä ja kävelemällä sain kivun pysymään tuntia sietokyvyn rajoissa. Vaikka sain lääkettä, oli se silti voimaannuttava kokemus. Ja helpotus että synnytys voi olla myös "helppo"...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Missä saa luomusynnyttää? Siis ilman sikiöön kiinnitettyä sydänkäyrää monitoriin tuottavaa piuhaa, ilman tippakanyylia kädessä, juuri niin tehden kuin itse tahtoo, kieltäytyen tutkimuksista supistuksen aikana.

Ilma kipulääkettä saa synnyttää, mutta että sairaalassa niin, että supistuksia ei katsota käyrältä - missä näin saa tehdä?

Kotona voi hyvin luomusynnyttää eikä kukaan tule häiritsemään. Miksi edes kyselet tällaisia älyttömyyksiä??

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Aika usein tehdään näitä artikkeleita, ettei synnytystä tarvitse turhaan pelätä. En ole nähnyt vielä yhtään artikkelia synnytysvammojen kuten laskeumien yleisyydestä ja niiden korjauksista. Keskustelupalstoilta saa lukea, miten moni on joutunut hakemaan korjausleikkauksen yksityiseltä. Ne, joilla ei sitä mahdollisuutta ole, jäävät sitten kaiketi ilman hoitoa. Koska tässä asiassa nostetaan kissa pöydälle?

Suurin osa synnytyksistä menee ongelmitta eli periaatteessa kätilöä tarvitaan aniharvoin  muuhun kuin anamaan henkistä tukea synnyttäjälle. Se ei kuitenkaan muuta tosiasiaa että aivan tavallinen synnytyskin voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen vaikka kohdun revettyä tai kohdun jäädessä vuotamaan atonian vuoksi. Silloin voi selvitä ainoastaan sairaalassa missä on kirurgitiimi ja riittävästi verituotteita saatavilla. Jokaisen synnyttäjän on mietittävä haluaako hän synnytyselämyksen vaikka kotona vai varmistaa lapsensa ja itsensä pysyvän hengissä.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat