Kommentit (9)

Vierailija

No voisiko joku kertoa meille vanhemmille mitä lapselle vastataan? En todellakaan tiedä, mitä vastaan esim. jos lapsi näkee vaikkapa päidenkatkomisvideoita. Vienkö suoraan lastenpsykiatrian päivystykseen? Muuta ei tule mieleen. Voisiko näissä artikkeleissa joskus myös kertoa, mitä lapsille vastataan, ja miten "selvitetään itsellemme" miten somerikokset näkyvät? Kuka kertoo ensin minulle miten täytyy menetellä?

Marko "Fobba" Forss

Moro!

Tässä tää probleema vähän niin kuin tulee esille. Sitä tietoa pitää vähän kaivaa ja oikeasti perehtyä. Voit aloittaa esim MLL:n sivuilta, joilla on erittäin hyviä vinkkejä lasten kanssa keskusteluun erilaisista aiheista.

Somen osalta voit lukea esim pari vuotta sitten julkaistun kirjani Fobban sosiaalisen median selviytymisopas. Netistä voi tilata, mutta saat myös kirjastosta lainaksi.

Vierailija

Olenkin miettinyt, missä vaiheessa tämä pitäisi tehdä? Lapset alakoululaisia, mutta vielä ei sillä tavalla some ole ajankohtainen kuin se monilla ikäisillään jo ehkä onkin. Youtubesta katsovat ns. valvotusti lastenohjelmia, mutta muuten eivät käytä. Whatsupp viestittelykin rajoittuu lähinnä vanhempiin ja muutamaan kaveriin. Muut some-sovellukset tuntuvatkin siis kovin vierailta kun ei itselläkään niistä tietoa ole.

Marko "Fobba" Forss

Lasten "somekoulutus" tulee aloittaa heti kun käyttö alkaa. Ei eka- tai tokaluokkalainen, mitään kovinkaan kattavaa perehdytystä tarvitse, koska käyttö on enemmän videoiden katselua ja viestittelyä ihan lähimpien ihmisten kanssa. Toki riippuu hieman palveluistakin, että kuinka varovaisena saa olla.

Heti alussa tulisi kuitenkin käydä läpi erilaisia ikävämpiäkin asioita, joita somessa voi tulla vastaan. Alakouluikäisille voi esimerkiksi kertoa, että jossain vaiheessa voi tulla vastaan viestejä, joissa haukutaan tai puhutaan muuta ikävää. Sitten neuvotaan, että näissä tilanteissa tulee tulla näyttämään viestejä vanhemmille. Luodaan heti sellainen ilmapiiri, että ikävistä asioista voi kertoa vanhemmille, eikä se tarkoita sitä, että puhelin lähtee heti lukkojen taakse tms.

Seksuaalirikoksista taas voi puhua ikää vastaavalla tasolla esimerkiksi siten, että käy läpi millaisia valokuvia voi ottaa ja laittaa someen. Voi kertoa, että vastaan voi tulla pyyntöjä, joissa esimerkiksi pyydetään lähettämään pippelin kuva toiselle osapuolelle. Tästä taas kerrotaan kusaamisen tapaan, että tieto asiasta heti vanhemmalle ja korostetaan sitä, että tästä toiminnasta ei koidu rangaistusta itse lapselle.

Tämän toiminnan kun aloittaa tarpeeksi nuorena, niin voipi olla, että silloin esiteini- tai teini-iässä vanhemmille kertominenkin voi onnistua astetta helpommin. Ja kun riittävän usein jutustelee jostain someenkin liittyvästä, niin pysyy suunnilleen kärryillä missä mennään.

Totuudentorvi
Seuraa 
Liittynyt26.1.2017

Paras olisi jos te vanhemmat oikeasti sitten teette kuten artikkelissa neuvotaan. Itselleni kävi todella pahasti netissä tavattuani väärän vaarallisen ihmisen nuorempana, omat vanhempani eivät minua netin oikeaan käyttöön kasvattaneet paitsi minä itse koska he ovat kuitenkin jo keski-ikäisiä he ovat varsinaisia torotoopeja netin käytössä joka jää usein meidän nuorten harteille opettaa vanhemmille miten netti toimii. Kantapäänkautta ja ikuisesti traumatisoitunut netinkäyttäjä nyt olen ja ottaa päähän kun kukaan ei ikinä opettanut että mitä vaaroja siellä vaani. Ihan oikeasti perse pois penkistä ja ottakaa huomioon että vaarat eivät vaani pelkästään ulkona vaan myös digitaalisessa maailmassa. Sitten kun paha on jo tapahtunut ja lapsesi on asiasta ahdistunut vuosikaudet niin ketä aiot syyttää?

Jep.

Vierailija

Vitsi kun lapsistaan bloggaaminen kiellettäisiin, etenkin nämä kaupalliset, lastenvaatteita kerjäävät blogistit ja niitä lapsilleen päälle kuviin väkisin tunkevat.

Uusimmat

Suosituimmat