Lapsettomien ystävieni kanssa en ota puheeksi lapsiani

Vierailija

Mikäli oma-aloitteisesti kysyvät heistä jotain, niin vastaan tietysti kysymykseen lyhyesti. Jos haluavat tietää lisää, tekevät sitten lisätiedusteluja.

Välttelen myös yhteiskunnallisia aiheita, jotka koskevat lähinnä vain lapsiperheitä kuten vanhempainvapaat, lapsilisän suuruus ym. Monet näistä aiheista kyllä kiinnostavat toki lapsettomiakin, ovathan he veronmaksajia ja usein hyvinkin valppaana rahavirtojen suunnasta ja suuruudesta.

Näin on toiminut hyvin ja ystävyyssuhteeni lapsettomiin on säilynyt loistavasti. En kuuna päivänä utele heidän mahdollisista lapsihaaveistaan. Jos itse puhuvat näistä, niin kuuntelen. Voi olla, että joku pitäisi minua etäisenä ja kylmänäkin ystävänä. Mutta minä koen antavani tilaa toiselle. Lasten asioista saa jauhaa aivan tarpeeksi vertaistilanteessa olevien kanssa ja tietysti kiinnostuneiden sukulaisten.

Kommentit (2)

Vierailija

Itsekin toimin useimmiten näin. Usein saan kuitenkin kuunnella tylsiä juttuja lapsettoman ystäväni koirasta.

Vierailija

Ymmärrän pointin. Juttelen mäkin lapsettomille kavereille lapsestani vähemmn kuin lapsellisille. Mutta että en ollenkaan? Olen 1,5v kanssa kotona eikä minulle juuri tapahdu muuta joten eipä ei minulla muuta jutun aihetta elämästäni ole. Ei jaksaisi menneitä toistaa. Ajankohtaiset, yhteiskunnalliset asiat lähinnä ahdistaa. Juoruta voi mutta ei sekään oikeen innosta.

Uusimmat

Suosituimmat