Minulla on yksi lapsi ja ihana elämä

Vierailija

Meillä on yksi lapsi ja elämä hänen kanssaan on todella helppoa ja mukavaa. Teimme lapsen aika nuorina ja olemme sitten opiskelleet sekä olleet työelämässä. Haluaisin kuitenkin todennäköisesti kaksi lasta, mutta pelkään, että se hankaloittaisi elämäämme PALJON. Tästä syystä toivon isoa ikäeroa lapsille. Toisen lapsen aika olisi todennäköisesti esikoisen ollessa 7-8 vuotias. Millaisia kokemuksia teillä on tuollaisesta ikäerosta? Emme siis toivo toisesta lapsesta esikoiselle kaveria. Nyt on ollut ihanaa, kun olemme voineet täysillä olla esikoisen kanssa ja antaa hänelle paljon huomiota, käydä paljon matkoilla ja tapahtumissa, jne. Myös talouden kannalta yksi lapsi on ollut hyvä ratkaisu, mutta todennäköisesti kaksikin menisi.

Sivut

Kommentit (22)

Ehkä ei kannata tehdä sitä toista. Mun lähipiiristä nähtynä elämä menee täysin uusiksi sen toisen myötä. Kaikki muuttuu vaikeammaksi ja vanhempia kaduttaa. Tämä siis tosiaan minun lähipiirissä. En usko, että kaikilla menee näin. Itsellä vain yksi lapsi ja elämä hyvä näin. En haikaile toista.

Vierailija

Mulla on 2,5 v ja 1 v lapset. Elämä on ihanaa. Lapset on niin söpöjä keskenään. En tekisi lapsia noin isolla ikäerolla. Pieni ikäero on helpompi, kun lapsilla on suurinpiirtein samanlaiset tarpeet, eikä isompi lapsi ole ymmärtänyt olla mustasukkainen, kun ei muunlaista elämää enää muistakaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mulla on 2,5 v ja 1 v lapset. Elämä on ihanaa. Lapset on niin söpöjä keskenään. En tekisi lapsia noin isolla ikäerolla. Pieni ikäero on helpompi, kun lapsilla on suurinpiirtein samanlaiset tarpeet, eikä isompi lapsi ole ymmärtänyt olla mustasukkainen, kun ei muunlaista elämää enää muistakaan.

Minä en ole koskaan halunnut lapsia pienellä ikäerolla. Minulla itselläni on veli kahden vuoden ikäerolla ja siinä ei ollut mitään kivaa tai hienoa, yhtä tappelua ja mustasukkaisuutta. Vanhemmat olivat kroonisen väsyneitä. ap

Vierailija

Ja tässä ei nyt ole kysymys siitä, että pitäisikö lapset tehdä pienellä ikäerolla, koska en missään nimessä halua lapsia pienellä ikäerolla. Teen lapsia rakkaudesta ja haluan, että jokainen lapsi on lapsuudessaan se vauva, joka saa paljon huomiota eikä esikoisen tarvitse itsenäistyä liian aikaisin. Minä vain uskon, että on tämän ainokaiseni etu, että hän saa olla ainoa lapsi nämä vauva- ja leikki-ikäisenä olovuodet. Hän voi niin hyvin ja on onnellinen lapsi, oikein kukoistaa. ap

marjukka

Meillä on myös yksi lapsi, joka on nyt n. 2 vuotias. Olen itse 26 ja mies 27. Olemme harkinneet toista lasta, mutta ainakin tällä hetkellä olemme tulleet siihen tulokseen, että yksi lapsi olisi meidän perheelle sopiva. 

Rakastan lastani yli kaiken, mutta myönnän, että hänen kanssaan kaikki ei ole ollut helppoa. On allergioita ja univaikeuksia ja olen välillä ollut tosi väsynyt ja uupunut, vaikka mies onkin paljon auttanut esim. yövalvomisten suhteen. 

Koemme molemmat, että juuri nyt elämä on hieman alkanut helpottuun. Haluamme tulevaisuudessa matkustella, ostaa oman kodin ja sisustaa sen kauniisti, viettää myös aikaa ystäviemme ja omien harrastuksiemme parissa. Samalla haluamme myös antaa kaikkemme lapsellemme ja näin tämä on hyvä.

Toinen lapsi voisi sekoittaa arkea ja pakkaa aivan liikaa! 

Vierailija

marjukka kirjoitti:
Meillä on myös yksi lapsi, joka on nyt n. 2 vuotias. Olen itse 26 ja mies 27. Olemme harkinneet toista lasta, mutta ainakin tällä hetkellä olemme tulleet siihen tulokseen, että yksi lapsi olisi meidän perheelle sopiva. 

Rakastan lastani yli kaiken, mutta myönnän, että hänen kanssaan kaikki ei ole ollut helppoa. On allergioita ja univaikeuksia ja olen välillä ollut tosi väsynyt ja uupunut, vaikka mies onkin paljon auttanut esim. yövalvomisten suhteen. 

Koemme molemmat, että juuri nyt elämä on hieman alkanut helpottuun. Haluamme tulevaisuudessa matkustella, ostaa oman kodin ja sisustaa sen kauniisti, viettää myös aikaa ystäviemme ja omien harrastuksiemme parissa. Samalla haluamme myös antaa kaikkemme lapsellemme ja näin tämä on hyvä.

Toinen lapsi voisi sekoittaa arkea ja pakkaa aivan liikaa! 

Kiva kuulla, minäkin olen 27v., joten aikaa tehdä toinen olisi vielä. Elämä on tällä hetkellä tosi ihanaa yhden lapsen kanssa. ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 2,5 v ja 1 v lapset. Elämä on ihanaa. Lapset on niin söpöjä keskenään. En tekisi lapsia noin isolla ikäerolla. Pieni ikäero on helpompi, kun lapsilla on suurinpiirtein samanlaiset tarpeet, eikä isompi lapsi ole ymmärtänyt olla mustasukkainen, kun ei muunlaista elämää enää muistakaan.

Minä en ole koskaan halunnut lapsia pienellä ikäerolla. Minulla itselläni on veli kahden vuoden ikäerolla ja siinä ei ollut mitään kivaa tai hienoa, yhtä tappelua ja mustasukkaisuutta. Vanhemmat olivat kroonisen väsyneitä. ap

Jos sinä et halua, niin ei se tarkoita että joku toinen ei voisi olla eri mieltä. Minä olen tyytyväinen ratkaisuuni ja minunkin elämä on ihanaa. Uskon myös että lapseni elämä on ihanaa, siitäkin huolimatta että sinulla oli huono lapsuus. Minä ja mieheni emme ole väsyneitä.

Vierailija

Minulla on 6v lapsi, enkä tosiaankaan lähtisi tähän elämäntilanteeseen uutta vauvaa hankkimaan! Iso ikäero voi olla hyvä tai huono, ei sitä voi tietää etukäteen, eikä lasten puolesta päättää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 2,5 v ja 1 v lapset. Elämä on ihanaa. Lapset on niin söpöjä keskenään. En tekisi lapsia noin isolla ikäerolla. Pieni ikäero on helpompi, kun lapsilla on suurinpiirtein samanlaiset tarpeet, eikä isompi lapsi ole ymmärtänyt olla mustasukkainen, kun ei muunlaista elämää enää muistakaan.

Minä en ole koskaan halunnut lapsia pienellä ikäerolla. Minulla itselläni on veli kahden vuoden ikäerolla ja siinä ei ollut mitään kivaa tai hienoa, yhtä tappelua ja mustasukkaisuutta. Vanhemmat olivat kroonisen väsyneitä. ap

Jos sinä et halua, niin ei se tarkoita että joku toinen ei voisi olla eri mieltä. Minä olen tyytyväinen ratkaisuuni ja minunkin elämä on ihanaa. Uskon myös että lapseni elämä on ihanaa, siitäkin huolimatta että sinulla oli huono lapsuus. Minä ja mieheni emme ole väsyneitä.

Tässä ei nyt kysytty kokemuksia pienistä lapsista pienellä ikäerolla, vaan kokemuksia suuremmista ikäeroista. Muuten ketju täyttyy kohta väsyneistä "meillä on 1,2- ja 3-vuotiaat enkä ole lainkaan väsynyt"-kommenteista. Ei auta minua mitenkään nämä kommentit, koska en usko niihin. ap

Vierailija

Ja lähinnä sitä, että miten 7-8 vuotias on sopeutunut vauvaan? Itse ajattelin, että jäisin ehkä äitiyslomalle esikoisen mennessä kouluun. Näin hän saisi turvallisen alun koulutaipalelleen, kun olisin kotona vastaanottamassa häntä, ja vauvan kanssa olisi helpompaa kun esikoinen olisi päivät koulussa. ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mulla on 2,5 v ja 1 v lapset. Elämä on ihanaa. Lapset on niin söpöjä keskenään. En tekisi lapsia noin isolla ikäerolla. Pieni ikäero on helpompi, kun lapsilla on suurinpiirtein samanlaiset tarpeet, eikä isompi lapsi ole ymmärtänyt olla mustasukkainen, kun ei muunlaista elämää enää muistakaan.

Aijaa. Mulla on poika 1 v 4 kk ja tyttö 2 kk. Sisaruksillani on lapset 7-10 v ikäeroilla, joita olen hoitanut paljon. Sanoisin, että pieni ikäero ei kyllä ole ainakaan helpompi. Mustasukkaisuutta ei meilläkään ole vielä ollut, mutta tiedän, että riitoja leluista ym. on tulossa roppakaupalla. Varsinkin nyt talviaikaan liikkuminen 2 pienen kanssa on tosi hidasta ja raskasta. Molemmat ovat täysin autettavia vielä. Onnellinen olen, mutta myös kuolemanväsynyt. Kumpikaan lapsista ei vielä ole edes sen ikäinen, että saisin toisen välillä vaikka viikonlopuksi mummolaan.

Alakoululainen taas yleensä on ennemminkin innoissaan vauvasta kuin mustasukkainen (pilalle hemmotellut ainokaiset asia erikseen). Sen ikäiset usein juoksevat jo kavereillakin, joten äidillä jää aikaa olla myös yksin vauvan kanssa. Koululaista ei ole pakko ottaa joka paikkaan mukaan, ja 1 lapselle on helpompi saada hoitaja, jolloin äiti saa myös omaa aikaa.

Siitä en tiedä, kannattaako ap:n nyt sekoittaa pakkaa uudella vauvalla, jos elämä nyt on mukavan helppoa. Jos ei haittaa ettei se vuoden päästä olekaan niin helppoa niin sitten toivotatte vauvan vaan tervetulleeksi..

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ja lähinnä sitä, että miten 7-8 vuotias on sopeutunut vauvaan? Itse ajattelin, että jäisin ehkä äitiyslomalle esikoisen mennessä kouluun. Näin hän saisi turvallisen alun koulutaipalelleen, kun olisin kotona vastaanottamassa häntä, ja vauvan kanssa olisi helpompaa kun esikoinen olisi päivät koulussa. ap

Meillä ikäeroina 3,5 ja 8 vuotta. 5 vuoden ikäero "pahin" ottavat välillä kovinkin yhteen.

Vierailija

Meillä lapset 0,2,4,6 ja eipä tää nyt niin ihmeen raskasta ole ollut.Koiranpenikan kanssa on raskaampaa kuin yhdenkään lapsen kanssa.Olen tehnyt elämäni helpoksi.Ulkoillaan syödään ja nukutaan tarpeeksi ja kaikki tehdään rauhassa,ei turhaa raapottamista,sopii meille.Niistä on toisilleen seuraa,edellisen vaatteet ja kengät tallessa ja sopii ja vehkeet kerran hankittu..

En voisi ajatella elämääni muunlaiseksi..

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat