En viihdy vieläkään paikkakunnalla johon muutimme 5 -vuotta sitten

Vierailija

Ukko pitää tästä kunnasta ja ei töiden vuoksi haluaisi muuttaa pois. Meneekö se aina niin että mies päättää jos hällä on töitä niin sitten mennään hänen ehtojen mukaan?
Eikö minulla ole mitään päätösvaltaa. Hoidan kolmea lasta kotona. Voin pahoin.
Mitä tekisit?

Kommentit (11)

Vierailija

Etsi työpaikka jostain muualta itsellesi niin sitten on syy muuttaa, vaikka jostain sen verran läheltä että ukkosi pystyy silti kulkemaan teidän nykyiselle paikkakunnalle töihin.
Ongelmat tosin todennäköisesti johtuvat muusta kuin paikkakunnasta. Suomena pikkupaikkakunnat ovat kaikki lähes samoja, samat smarketit nje joka paikassa.

Vierailija

Muutin vuonna 2001 Helsinkiin ja edelleen haluan pois täältä. Nyt alkaa lopultakin olla mahdollisuus, koska nuorinkin lapsi on sen ikäinen että on koulut käyty. Ihan vitunmoinen viimeinen paskaläpi tämä pk-seutu, pois on päästävä, anteeksi nyt vain.

Jos sinusta tuntuu ettei sinulla ole sananvaltaa sinua, parisuhdettasi ja perhettäsi koskevissa asioissa, niin kannattanee varmaan keskustella. Joko tilanne muuttuu johonkin suuntaan tai sitten jatkatte tuota samaa rataa. Joskus joutuu tekemään kipeitä valintoja oman hyvinvointinsa eteen, joskus joutuu sinnittelemään ja kärvistelemään. Minä olen kärvistelyt nyt kärvistellyt ja muuttoautot tilataan kesällä. Jee!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Etsi työpaikka jostain muualta itsellesi niin sitten on syy muuttaa, vaikka jostain sen verran läheltä että ukkosi pystyy silti kulkemaan teidän nykyiselle paikkakunnalle töihin.
Ongelmat tosin todennäköisesti johtuvat muusta kuin paikkakunnasta. Suomena pikkupaikkakunnat ovat kaikki lähes samoja, samat smarketit nje joka paikassa.

Ei se niistä kaupoista ja palveluista synny se paikkakunnan tunnelma vaan ihmisistä. Ja kyllä kuule on paikkakunnilla eroja! Suomessa on sellaisia sisäsiittoisia paikkakuntia joissa jokaista sinne tulevaa katsotaan kieroon ja sitten on oikein mukavia, joissa tuntee itsensä tervetulleeksi.

Vierailija

sama :( Muutin kolme vuotta sitten miehen kotikaupunkiin, miehen asuntoon. Olen kyllä saanut töitä läheisestä kaupungista ja samassa kaupungissa on minulle sopivaa vapaaehtoistyötä jossa saan aikaa kulutettua mieluisalla tavalla. Mutta tämä tuppukylä plääh. Täällä ei ole minulle tarjolla harrastusta josta pitäisin (itsekseni ja vaunujen kanssa käyn kyllä lenkillä), ei töitä, ei ole löytynyt sopivia kavereitakaan (kun ei ole niitä harrastuksia joissa niitä tapaisi).

Miehellä on täällä työt, perhe, kaverit, tutut kulmat ja kaikki. Minun perheeni on parin tunnin ajomatkan päässä, samoin sinne jäi myös kaverit ja harrastukset.

Kotona yhden lapsen kanssa on kyllä ihan mukavaa, jos puuhaillaan tosiaan kotosalla tai lähdetään tuohon naapurikaupunkiin, mutta täällä kylällä on niin tylsääää!

Miehen asunto on nyt myynnissä, ostetaan tilalle isompi asunto jossa on 50-50-omistussuhde meillä molemmilla. Mutta kun tämä ei tahdo mennä kaupaksi! Tuntuu, että olen jumissa täällä.

Vierailija

Mä olen asunut 18 vuotta paikkakunnalla jota inhoan. Vuosia olin kotona lasten kanssa, mutta töitä ei ole löytynyt sen jälkeenkään.

Mielellä riittää töitä, mä en saa niitä todennäköisesti kuin opiskelemalla enkä voi pakottaa miestä muuttamaan vieraalle paikkakunnalle ilman töitä enkä mäkään toisi rahaa taloon opiskelujen takia.
Mies yrittäjä, joten hän todennäköisesti ei saisi heti töitä. Maineen luominen tuntemattomana kestää kauan.

Vituttaa kun olen jämähtänyt tänne.

Vierailija

Mulla vähän sama, asun edelleen kotikaupungissani, pienessä paskakylässä joka on just niin sisäsiittoinen ja ahdistava. Esimerkkinä viime kesältä; uus naapuri muutti viereiseen taloon. Ajattelin että no kiva, pojalle leikkikaveri kun näytti samanikäinen poika heillä olevan. No kuinka kävi? Ensimmäistä kertaa satuttiin sitten yhtäaikaa läheiseen leikkipuistoon, tää mamma kantaa lapsensa pois mun lapsen luota, ei tervehdi, ei mitään. Olin ihan tyrmistynyt tästä, kunnes sain tietää että tää nainen on siskoni entisen poikaystävän exä/nyxä/mikälie ja ilmeisesti jostain hyyyyvin katkera. Että sellasta. Kaikki tuntee toisensa parin välikäden kautta ja "tietää" sun elämästä todennäköisesti enemmän kun itse olet osannut kuvitellakaan. Kyllä ahdistaa, mutta oma vanhempi tyttö on jo ehtinyt aloittaa koulun ja miehen työ on täällä joten poismuutto olisi kohtuutonta.

Vierailija

Ikävä kuulla. Yrittäisin varmaan itse jotenkin asettua ja etsiä aktiivisesti "juuria" paikkakunnalle: töitä, opintoja, harrastuksia. 

Töiden perässä muuttaminen, viihtyminen jne. eivät ole sukupuolittuneita asioita. 

Miksi olet kirjoittanut "5 -vuotta"? 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mikä on paikkakunta? Niissä kun on eroja. Esim. hankoo on kun helvetistä. 

Heh, pirullakin on hanko kädessä. 

Mutta miksi hanko mielestäsi on paha? Meillä on kesäasunto Hangossa ja rakastamme paikkaa. Kaunis merenrantakaupunki. Ystävällinen ilmapiiri, tiettyä raikkautta ja menoa ja rauhallisuutta sopivassa suhteessa. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat