Miten löytäisimme toisemme uudestaan?

Vierailija

Olemme mieheni kanssa 25-vuotiaita, suhteessa olleet viiden vuoden ajan. Ensimmäiset vuodet olivat ihaninta aikaa ikinä ja olimme täydelliset toisillemme. Reilu vuosi sitten tulin odottamatta raskaaksi, mutta yllätys oli molemmille iloinen. Raskaus päättyi keskenmenoon, jonka jälkeen masennuimme kai kumpikin ja jotenkin vetäydyimme omiin kuoriimme. Kaiken tämän myötä olen jotenkin kadottanut oman seksuaalisuuteni täysin. Haluja on kyllä, mutta seksi tuntuu aina ahdistavalta ja epämukavalta ja sitä harrastetaankin parin kuukauden välein ikään kuin periaatteen vuoksi.

Joka tapauksessa kahdestaan ollessamme meillä ei ole oikein mitään sanottavaa toisillemme. Rakastamme toisiamme ja haluamme olla yhdessä, mutta jostain syystä meillä tuntuu olevan toisiamme kohtaan myös patoutunutta kiukkua; kun ennen olimme "tiimi", niin nykyään käännymme pientenkin vastoinkäymisten kohdalla toisiamme vastaan. Toisinaan ihan pikku erimielisyydet äityvät isoiksi riidoiksi, joiden päätteeksi molemmat itkevät ja haluamme vain toistemme lähelle.

Helpointa olisi ehkä vain lopettaa suhde, mutta rakastamme toisiamme ja haluamme olla toistemme kanssa. Jotenkin olemme vain kadottaneet toisemme. Haluamme edelleen olla yhdessä, viihdymme toistemme seurassa paremmin kuin muiden ihmisten ja erillään ollessamme ikävöimme toisiamme. Yhdessä ollessamme kuitenkin vain makaamme sohvan pohjalla, tuijotamme televisiota, tylsistymme ja turhaudumme. Kumpikaan ei jotenkin oikein keksi mitään tekemistä tai sanottavaa. Tuntuu, että jotain puuttuu.

Miten löytäisimme toisemme uudestaan? Tai mistä voisi lähteä yrittämään. Ihan toivotonta suhdettahan nyt on täysin turha lähteä elvyyttämään, mutta rakastan tätä miestä niin paljon, enkä vain tunne että meidän juttu olisi tässä.

Kommentit (3)

Vierailija

Meillä on melko sama tilanne. Erona vain se, että meillä raskaus päättyi iloisesti ja meillä on ihana pikkutaapero. Muutoin tämä voisi olla minun kirjoittamani. En siis osaa auttaa, mutta neuvoja kaipaisin minäkin. Kun lapsi viimein nukahtaa, mies röhnöttää sohvalla ja suuttuu, jos minä tulen edes samaan huoneeseen, koska "haluaa olla yksin". Näin siis joka ainut kerta ku lapsi nukkuu. Olen ehdottanut että erotaan niin mies saa yksinäisyyttä niin paljon kuin haluaa, mutta ei sekään käy.

Vierailija

Jaha, seksi on inhottavaa, puhuttavaa ei ole, toisen oleminen kiukuttaa kumpaakin, riitelyttää ja itkettää. Ja silti "rakastamme toisiamme". Ei se kuule siltä näytä. Kioskikirjallisuus myrskyisine rakkaussuhteineen ja glorifioituine rakkauksineen on aikuisille tarkoitettua satua.

Uusimmat

Suosituimmat