Keinot vähissä masentuneen teinin kanssa - vertaisapu olisi nyt tarpeen!

Vierailija

Teini ei jaksa enää mitään. Ei halua mennä kouluun, ei jaksa keskittyä, ei saa nukuttua, ruokahalu olematon. Mitään varsinaista syytä tuolle ei ole, ei ongelmia kotona (isänsä sairasti syövän viime vuonna, mutta kuntoutunut jo töihinkin), koulussa on yksinäinen, muttei varsinaisesti kiusattu.
Mitä tehdä?
On käyty koulupsykologilla, mutta hänellä on ohjeita tyyliin, että hanki harrastus. Millä energialla, kun ei tahdo edes suihkuun tai kouluun jaksaa? Nyt ollaan kohta tapaamassa nuorisopsykiatrian työntekijöitä, joille pitää tehdä tietysti tilanne inhorealistisen selväksi.
Oletteko vastaavassa tilanteessa pakottanut teinin kouluun vai antaneet olla kotona?

Sivut

Kommentit (95)

Vierailija

Mä patistaisin. Ei se lapsen masennus kotiinjäämälöä parane, helposti vaan pahentaa yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunteita. Hyvä, että hoitopolku jatkuu, lapsesi tarvitsee terapiaa. Voimia!

Vierailija

Voisko se kirjoittaa mietteitä paperille? Anna sille työkaluja selvitä tuosta.
Aivan varmasti miettii syntyjään syviä jos isänsä sairastanut syövän, ehkä pelkää sitä että tulee itsellekin?! Terapia auttaisi. Sinä kuuntelet, olet tukena ja huolehdit että teinillä on hyvä olla(puhtaus, ruoka, tuet sosiaalisuutta)

Kiusataanko koulussa?

Vierailija

Onko yksinäisyys koulussa vain yksinäisyyttä vai liittyisikö siihen kuitenkin kiusaamista? Onko kavereita kuitenkin ollut joskus? Eristäminenhän on yksi kiusaamisen muoto, ja usein nuoret eivät halua kertoa kokemastaan kiusaamisesta vaan se tulee esille esim. niin, että nuori jää koulussa yksin. Auttaisiko koulun vaihtaminen, jos saisi kavereita toisesta koulusta?

Vierailija

Hei!

Hyvä, että teillä on hoitokontakti. Lapsesi voi olla jo siinä jamassa, että tarvitsee osastohoitoa. Ei kannata kaunistella tilannetta. Osastolla pyritään saamaan unirytmi kuntoon ja sitä kautta muitakin asioita selvitellään. Ehkäpä nuori tarvitsee lääkehoidon tuekseen. Tsemppiä teidän perheeseen!!

Vierailija

Ehdottomasti laitat kouluun. Sovi vaikka lyhyemmät päivät koulun kanssa jos ei mikään muu toimi. Pahemmaksi tilanne menee jos jää pitkäksi aikaa pois koulusta ja jää jälkeen. Älkää kaunistelko tapaamisilla lapsen oloa jotta saatte kunnon hoitoa.

Vierailija

osta lapsellesi päiväkirja, saa kirjoittaa  tuntemuksiaan ylös mutta niitä ei tarvitse kenellekään näyttää ! :)

Vierailija

Ainakin minun oli ja on vieläkin helpompi kirjoittaa ajatukseni ylös. Jos hankkisit teinille päiväkirjan? Jos yhtään tykkää kirjoittaa.

Nukkuuko teini öisin vai olisiko tarvetta unilääkitykselle? Itse en kovin mielelläni pumppaisi teiniä täyteen lääkkeitä, mutta itse en pystynyt nukkumaan ilman niitä, enkä pysty vieläkään.

En tiedä mikä auttaisi teiniäsi, mutta minulle se oli se, että sain kirjoittaa. Pääsin psykologille. Sain unilääkkeet. Ja koko masennuksen ajan olin masennuksesta huolimatta tärkeä ja rakas äidilleni, muista kertoa se.

N17

Vierailija

Mun masennus ei ainakaan parantunut sillä, että äiti patisti mut kouluun niinäkin päivinä kun teki mieli vain kävellä matkalla auton alle ja heitteli säännöllisesti "No mutta eihän tossa ole mitään järkeä, sulla on asiat tosi hyvin, ei sulla ole mitään syytä olla masentunut."-tyylisiä juttuja.

Vierailija

Mä olen entinen masentunut nuori. Masennus alkoi ysiluokalla, jolloin tavaksi tuli lintsaaminen (jäin kotiin nukkumaan.) Muutin omilleni, jolloin toisen asteen koulutuksen saaminen venyi, koska en vain aina jaksanut.

Mun neuvo on, että kotiin jääminen EI todellakaan auta. Koulutuksesta jääminen syrjäyttää ja pitkittää masennusta vuosikausilla. Työttömänä persaukisena kotona makaamalla oma olo vain pahenee seuratessa, kun oma ikäluokka etenee elämässä.

Itseäni olisi auttanut monesti esimerkiksi opon tapaaminen, jolloin joku olisi auttanut rästihommien kanssa. Masentunut ei jaksa suunnitella, ja voi hävetä avun pyytämistä liikaa. Opon kanssa voi tehdä sellaisen lukujärjestyksen, jonka mukaan jaksaa.

Vierailija

Suosittelen menemään ihan erikoislääkärille. Voi puhua jo vakavasta masennuksesta, jos arjen perusrutiinit tuottavat suoriutumisvaikeuksia. 

Sanoisin toisin kuin toiset, että älä patista nyt yhtään mihinkään. Masennus on sairaus, ei se parane äidin kannustavalla puheella. Lapsesi tarvitsee terapiaa ja mahdollisesti lääkityksen sitä tukemaan. 

Toimi nopeasti!

Vierailija

Kotiin jääminen EI auta, mutta toisaalta masentuneen voi olla todella vaikea mennä sinne kouluun, se voi olla ylitsepääsemätöntä! Ei se sitä tahallaan tee. Kerro totuus nuorisopsykiatriselle hoitotiimille, ne on asiantuntijoita ehkä enemmän kuin koulupsykologi. Kuulostaa sille, että osastojakso voisi olla paikallaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ; uni, syöminen ..

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä olen entinen masentunut nuori. Masennus alkoi ysiluokalla, jolloin tavaksi tuli lintsaaminen (jäin kotiin nukkumaan.) Muutin omilleni, jolloin toisen asteen koulutuksen saaminen venyi, koska en vain aina jaksanut.

Mun neuvo on, että kotiin jääminen EI todellakaan auta. Koulutuksesta jääminen syrjäyttää ja pitkittää masennusta vuosikausilla. Työttömänä persaukisena kotona makaamalla oma olo vain pahenee seuratessa, kun oma ikäluokka etenee elämässä.

Itseäni olisi auttanut monesti esimerkiksi opon tapaaminen, jolloin joku olisi auttanut rästihommien kanssa. Masentunut ei jaksa suunnitella, ja voi hävetä avun pyytämistä liikaa. Opon kanssa voi tehdä sellaisen lukujärjestyksen, jonka mukaan jaksaa.

Kas vaan,  taas yksi jälkiviisas nero lisää. Esität että sinut olisi pitänyt pakottaa tekemään jotain mitä et halunnut tehdä. Varmaan kaikki teki parhaansa mutta olit jääräpää etkä noudattanut hyviä neuvoja. 

Tee niin että otat itse vastuun tekemisistäsi. Halusit nuorena lintsata koulusta= Lintsasit koulusta. Halusi venyttää toisen asteen koulutuksen saamista = Teit niin.

Vierailija

Kun sinne asiantuntijan vastaanotolle menette, niin sinä äiti et sitten tunge mukaan sinne vastaanottohuoneeseen! Vaikka teillä olisikin luottamukselliset välit, niin siitä huolimatta nuorella voi olla sellaisia ajatuksia, joita hän ei halua kertoa äidin kuullen, ettei pelästyttäisi tai loukkaisi mammaansa. Sinä äitinä pidät huolen, että kotona ulkoiset olot ovat kunnossa (ravinto, puhtaus jne.), mutta et rupea terapoimaan. Anna asiantuntijoiden, ammattilaisten hoitaa se puoli, äläkä tenttaa vastaanoton tai terapiaistunnon jälkeen, mistä puhuttiin ja mitä nuori kertoi. Se ei kuulu sinulle.

Vierailija

lääkäri antaa sellaiset mömmöt ettei paluuta ole. tyttärestäsi tulee narkkis. Lue ensin miten kohtalotovereille on käynyt. 

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat