||||||| Oletteko koskaan miettineet minkälaiset ihmiset kirjoittelevat nettipalstoille? |||||||||

Paskaa sakkia

Siis kuka haluaa huudella koko maailmalla - usein vielä täysin nimettömänä? Tai minkälainen ihminen saa tyydytystä keskustelusta toisten tuntemattomien kanssa?

Veikkaisin, että narsistit eivät voi olla puuttumatta nettikeskusteluihin. Sosiaalisilta taidoiltaan rajoittuneet pääsevät hekin netissä ottamaan toisiin kontaktia turvallisesti. Sitten ovat nämä piilopervot yms. lastenviettelijät.

Kyllähän normaali-ihmisellä on niin paljon oikeita ihmisiä ystävinä, että heidän kanssa tulee tyydytettyä kanssa käymisen tarve!

Mihin ryhmään sinä kuulut?

Kommentit (14)

Vierailija

Olen N37, FM, KM, Lo. Tutkin sivustoa aikoinaan opintojen puitteissa, ja jäin koukkuun. :) Tämä täällä näkyvä elämän kirjo on huikea! Lisäksi minua viehättää palstan ajankohtaisuus: onpa uutisissa mitä tahansa, siitä löytyy täältä jo ketju. En hauku tai mollaa ketään, mutta saatan kirjoittaa pisteliäästi. Tyhmät kysymykset ansaitsevat tyhmiä vastauksia... Pääasiassa olen rakentava.

Vierailija

En, mutta olen useasti miettinyt, millainen idiootti reunustaa otsikkonsa risuaidalla. Ap, kerro, mikä yllyttää sinut tuohon typerännäköiseen koristeluun?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen N37, FM, KM, Lo. Tutkin sivustoa aikoinaan opintojen puitteissa, ja jäin koukkuun. :) Tämä täällä näkyvä elämän kirjo on huikea! Lisäksi minua viehättää palstan ajankohtaisuus: onpa uutisissa mitä tahansa, siitä löytyy täältä jo ketju. En hauku tai mollaa ketään, mutta saatan kirjoittaa pisteliäästi. Tyhmät kysymykset ansaitsevat tyhmiä vastauksia... Pääasiassa olen rakentava.

Turhaan sä ap:lle vastaat. Tyyppihän on just sellainen, joka ottaa muutaman yleisesti kohkattavan asian ja väittää, että: "Oletko koskaan ajatellut?". Idiootti siis.

Vierailija

Opiskelin tohtoriksi ja halusin saada välillä ajatukset poikki lukemisesta. Erilaiset ihmiskohtalot koukuttivat. Anonymiteetin suojissa kirjoittelee moni vammainen, skitrofreniikko, aspergeri jne. Mielestäni hyvä asia, sillä täällä ulkonäöllä, vammalla tai muulla seikalla kuin verbaalisella lahjakkuudella ei ole merkitystä.

Vierailija

Olen tuikitavallinen nainen, ikä 50+ ja aikaa on, kun otin just lopputilin. Ja oli todellakin syytä. Samalla kun etsiskelen duunia, lueskelen täällä ja vastailenkin, kun tätä elämänkokemustakin jo on. Ehkä voin jopa auttaa jotakuta sen kautta.

Ja sama ajatus, kuin kakkosvastaajalla, että tuoreimmat tiedot täältä on yleensä saanut, kunhan osaa valikoiden lukea :D

Onko lokeroitava palstaihmiset? Uskoisin, että täällä käy kaikenlaiset tyypit mihinkään erityispiirteisiin katsomatta. Ja en itse ainakaan kerro ystäville ihan syvimpiä tuntoja. Riittää usein se, että jos ystävä onkin jostain hyvin tärkeästä täysin eri mieltä, saattaa tulla särö kaveruuteen. Näitäkin on.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Opiskelin tohtoriksi ja halusin saada välillä ajatukset poikki lukemisesta. Erilaiset ihmiskohtalot koukuttivat. Anonymiteetin suojissa kirjoittelee moni vammainen, skitrofreniikko, aspergeri jne. Mielestäni hyvä asia, sillä täällä ulkonäöllä, vammalla tai muulla seikalla kuin verbaalisella lahjakkuudella ei ole merkitystä.

Mulla ihan sama, paitsi opiskelen vielakin, nytkin pidan taukoa kirjoittamisesta. Mutta luulen kylla etta muutaman kuukaudenkin paasta kun olen valmis tulen taalla pyorimaan. :)

Vierailija

||||||| Oletteko koskaan miettineet minkälaiset ihmiset kirjoittelevat nettipalstoille? |||||||||

Oletko miettinyt?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen N37, FM, KM, Lo. Tutkin sivustoa aikoinaan opintojen puitteissa, ja jäin koukkuun. :) Tämä täällä näkyvä elämän kirjo on huikea! Lisäksi minua viehättää palstan ajankohtaisuus: onpa uutisissa mitä tahansa, siitä löytyy täältä jo ketju. En hauku tai mollaa ketään, mutta saatan kirjoittaa pisteliäästi. Tyhmät kysymykset ansaitsevat tyhmiä vastauksia... Pääasiassa olen rakentava.

Sitten sinä osaat vastata jos tutkimusta olet tehnyt: JOs tämä onkin läpileikkaus yhteiskunnasta, niin edustaako tämä myös samalla lailla suomalisen yhteiskunnan henkistä tilaa? Koska silloin ollaan kusessa, niin negatiivista porukka tuntuu olevan. Epäkohtia nostetaan esille, mutta ne ratkaisuesitykset, tai ratkaisuhalutkin näyttävän puuttuvan. Esimerkkin tuo voimallisesti vellonut keskustelu sukupuolten rooleista perheessä, kumpi tekee enemmän ja kuka uhriutuu. Uhreiksi ilmottaununeita on pilvin pimein, toista sukupuolta syytellään mutta hyvin vähän oli elämäänsä tyytyväisiä ja erittäin vähän minkäänlaisia ratkaisuja ongelmiin (kommunikaation parannusta, oman roolin rehellistä tarkastelua) ei ollut muutakuin eroa heti-heittoja. Tuohan voi olla harha jos vastataan niihin itselle kipeisiin ketjuihin, ja tyytyväiset ovat hiljaa. Mutta kun niitä positiivisia ketjuja/kommentteja ei ole juuri minkään vertaa edes aisiosta joiden luulisi olevan niitä hyviä, esimerkiksi hyvin vähän kirjoitetaan omien lasten ihanuudesta, niistä onnellisista asioista.

Yksi rasittava piirre ketjuissa on ollut myös voimakas itsekorostus mihin osa sortuu, ei positiivisessa hengessä vaan siihen liittyy aina muiden arvostelu (minä vs. wt mammat, minä laiha, kaunis hienossa talossani ja terveellinen vs.ne lihavat tyhmät ja rumat loukuissaan). Suomalaisuuteen on perinteisesti kuulunut aitous ja rehellisyys ja jonkinlainen  jalat maassa vaatimattomuus - sitä en ole paljoakaan havainnut.

Miksi sitten itse aloin vilkuilemaan palstaa? Akateeminen nainen, kävin elämänkolhujen aikaan yhdellä vertaistukipalstalla. Nyt kun omat ongelmat on takana eikä enää jaksa lukea ja tukea muita niin säännöllisesti etsin muuta luettavaa, löysin tieni tänne. Muutamat aidot ketjut koukuttivat, ihmisillä aidonoloinen hätä, rehellisiä purkauksia, joskus iloakin. Mutta noita on hyvin vähän, valitettavasti, ja osa niistäkin näyttää olevan tekaistuja. Siirryn pian takavasemmalle, niitä itseä kiinnostavia aitoja ja rehellisiä on todella rasittavaa etsiä moskan seasta. Ehkä en vaan ole kohderyhmää, enemmän sitä suomalaisen henkisen jakauman positiivisempaa päätä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen N37, FM, KM, Lo. Tutkin sivustoa aikoinaan opintojen puitteissa, ja jäin koukkuun. :) Tämä täällä näkyvä elämän kirjo on huikea! Lisäksi minua viehättää palstan ajankohtaisuus: onpa uutisissa mitä tahansa, siitä löytyy täältä jo ketju. En hauku tai mollaa ketään, mutta saatan kirjoittaa pisteliäästi. Tyhmät kysymykset ansaitsevat tyhmiä vastauksia... Pääasiassa olen rakentava.

Sitten sinä osaat vastata jos tutkimusta olet tehnyt: JOs tämä onkin läpileikkaus yhteiskunnasta, niin edustaako tämä myös samalla lailla suomalisen yhteiskunnan henkistä tilaa? Koska silloin ollaan kusessa, niin negatiivista porukka tuntuu olevan. Epäkohtia nostetaan esille, mutta ne ratkaisuesitykset, tai ratkaisuhalutkin näyttävän puuttuvan. Esimerkkin tuo voimallisesti vellonut keskustelu sukupuolten rooleista perheessä, kumpi tekee enemmän ja kuka uhriutuu. Uhreiksi ilmottaununeita on pilvin pimein, toista sukupuolta syytellään mutta hyvin vähän oli elämäänsä tyytyväisiä ja erittäin vähän minkäänlaisia ratkaisuja ongelmiin (kommunikaation parannusta, oman roolin rehellistä tarkastelua) ei ollut muutakuin eroa heti-heittoja. Tuohan voi olla harha jos vastataan niihin itselle kipeisiin ketjuihin, ja tyytyväiset ovat hiljaa. Mutta kun niitä positiivisia ketjuja/kommentteja ei ole juuri minkään vertaa edes aisiosta joiden luulisi olevan niitä hyviä, esimerkiksi hyvin vähän kirjoitetaan omien lasten ihanuudesta, niistä onnellisista asioista.

Yksi rasittava piirre ketjuissa on ollut myös voimakas itsekorostus mihin osa sortuu, ei positiivisessa hengessä vaan siihen liittyy aina muiden arvostelu (minä vs. wt mammat, minä laiha, kaunis hienossa talossani ja terveellinen vs.ne lihavat tyhmät ja rumat loukuissaan). Suomalaisuuteen on perinteisesti kuulunut aitous ja rehellisyys ja jonkinlainen  jalat maassa vaatimattomuus - sitä en ole paljoakaan havainnut.

Miksi sitten itse aloin vilkuilemaan palstaa? Akateeminen nainen, kävin elämänkolhujen aikaan yhdellä vertaistukipalstalla. Nyt kun omat ongelmat on takana eikä enää jaksa lukea ja tukea muita niin säännöllisesti etsin muuta luettavaa, löysin tieni tänne. Muutamat aidot ketjut koukuttivat, ihmisillä aidonoloinen hätä, rehellisiä purkauksia, joskus iloakin. Mutta noita on hyvin vähän, valitettavasti, ja osa niistäkin näyttää olevan tekaistuja. Siirryn pian takavasemmalle, niitä itseä kiinnostavia aitoja ja rehellisiä on todella rasittavaa etsiä moskan seasta. Ehkä en vaan ole kohderyhmää, enemmän sitä suomalaisen henkisen jakauman positiivisempaa päätä.

Kovin kattavaa tutkimusta en ole tehnyt (enkä myöskään lukenut), mutta aihe olisi kyllä kiinnostava! Suppean otannan perusteella anonyymi kirjoittelu on todellakin negatiivisempaa kuin naamatusten käyty keskustelu. Siihen on nähdäkseni parikin syytä.

Kasvottomana kasvottomille vastaanottajalle on paljon helpompi olla tyly, jos jokin juttu ärsyttää. Harva ohittaa sosiaalisen kanssakäymisen normit töksäyttelemällä livenä samaan tapaan.

Toinen syy negatiiviseen sisältöön on se, että iloiset ja helpot asiat käydään herkemmin läpi oikeassa elämässä oikeiden ihmisten kanssa, koska ne eivät ole niin kontroversiaaleja. Sen sijaan ongelmat, paheet yms. salataan oikeilta kavereilta, mutta netissä niitäkin huolia voi purkaa.

En siis missään nimessä tulkitsisi av-juttuja koko yhteiskuntaa edustamaan.

Uusimmat

Suosituimmat