Valvova lapsi, väsynyt äiti.

Oppiiko tekemällä?

Moron!

Aloitetaan tekemällä pieni yhteenveto nykyisestä tilanteesta. Olen piirun yli parinkymppin ikäinen mies, joka on tässä nyt kuukauden päivät ollut parisuhteessa vajaa parikymppisen YH-äidin kanssa. Perheessämme kolmantena touhuaa 1v8kk ikäinen tyttö. Työskentelen vartiointialalla jossa työvuorot ovat lähes poikkeuksetta yötöitä. Asumme nykyisin yhdessä.

Varsinaiseen "ongelmaan"

Lapsi on muuten terve, ei allergioita tai mitään sairauksia, mutta nukkuminen varsinkin öisin teettää tuskaa. Takana jakso jolloin ei meinannut syödä juuri mitään, nykyisin syö jo paljon paremmin. Olen mielelläni mukana valvomassa vuorollani ja hoitamassa lasta jota rakastan kuin omaani. Mutta aina se ei ole mahdollista töideni takia. Lapsen äiti alkaa olla hyvin väsynyt valvomiseen, eikä aina ehdi päivisinkään nukkua kun itse nukun 16 tunnin työvuorojen aiheuttamia univajeita pois. Olen pyrkinyt pitämän oman unen määräni niin minimissä kuin mahdollista (jotta töistäni selviän ja saan leivän pöytään) jotta voisin iltapäivisin antaa äidille aikaa nukkua hieman ennen kuin itse menen töihin ja ennen kuin yöllinen parkuralli taas alkaa.

Olen töissä noin 15 yötä/kk ja vapaani käytän lapsen ehdoilla ja annan äidille mahdollisimman paljon aikaa levätä. Leikin lapsen kanssa, tiskaan, laitan ruokaa, vaihdan vaipat ja kylvetän. Tulemma lapsen kanssa hyvin toimeen, eikä hän vierasta minua. Aamuisin kun tulen töistä hän juoksee syliin nauraen ja vetää sormesta perässään leikkimään ennen kuin ehdin kenkiä riisua <3

Lapsi nukkuu päivisin tunnin tai kahden päiväunia, klo. 12-15 välillä, jolloin alkaa itsekkin jo väsymystään ilmaista. Iltaisin lapsi menee nukkumaan 20-21 välillä. Mutta lapsi ei nuku täysiä öitä. Lapsi herää väliin jo ennen puolta yötä, eikä ala nukkumaan uudelleen vaikka on silmin nähden väsynyt. Olipa kyseessä minä tai äitinsä, niin mikään ei tunnu auttavan uudelleen nukuttamiseen. Jos sängyn vierellä tai sängyssä silittelet ja/tai laulat lapselle, kiitoksena vain huutoa, lyömistä ja potkimista. Jos siirryt kauemmas vuoteesta, parku vain yltyy. Lapsi ei anna ottaa syliin tai koskea, mutta poiskaan ei saa mennä. Jos ottaa lapsen vuoteeseen viereen, niin huuto jatkuu yhtälailla, ja me molemmat saammee nyrkkiä ja kantapäätä. Jos maitoa tarjoaa niin pullo lentää seinään.

Lapsi saattaa valvoa pahimmillaan 5-6 asti aamulla. Koko ajan selvästi väsynyt, mutta ei tahdo nukkua. Kiukkua lisää jatkuvaan se että mikään ei onnistu. Pienissä väsyneissä käsissä ei lelut pysy, kompastelee ja kaatuilee kulkiessaan. Ainoa millä rauhoittuu niin se kun saa katsella piirrettyjä telkkarista tai tabletista, mutta sekään ei ole unensaannin kannalta hyväksi keskellä yötä. Muutenkin telkkari suljetaan hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Päivisin lapsi katsoo telkkaria enemmän jos minä olen ollut yön töissä ja äiti tarvitsee aikaa kotitöille. Jos olen vapaalla niin vuorotellen leikimme lapsen kanssa ja pidämme kotia pystyssä.

Lapsi nukkuu vuorokaudessa ehkä 6-8 tuntia, useissa pätkissä, väliin ei edes tahdo päiväunille taipua. Usein silmin nähden väsynyt, mutta kun yrität sänkyyn peitellä, sohvalle sylissä nukuttaa ja kärrytellä pihalla, lapsi vain huutaa naama sinisenä koska hänen touhunsa keskeytettään. Kun ei asialle mitään tee niin lapsi rättiväsyneenä nukahtelee pystyyn ja kolhii itseään, leikit ei onnistu kun koordinaatio pettää ja sitten on taas itkun paikka.

Unikouluakin olivat kokeilleet, ennen kuin minä tulin kuvioihin. Siitä seurasi se että lapsi pelkää nyt pimeää ja yksin jäämistä, ja alkoi öisin heräillä tarkistamaan että onko äiti vielä vieressä. Olen huolissani äidin jaksamisesta. Tukipiirimme ovat varsin suppea. Lapsen biologinen isä ei ole kuvioissa kuin elatuksen maksussa ja synttärikortissa, lapsen äidin äiti ei ole kykenevä olevaan avuksi kuin muutaman tunnin päivässä, lapsen isomummo on muutaman kerran ottanu lapsen yöksi jotta lapsen äiti on saanut nukuttua. Isomummokin vain on iäkäs eikä häntä viitsitä koko aikaa pyytää vahtimaan lasta jotta äiti saa nukkua. Omat sukulaiseni jotka mielellään avuksi olisivat asuvat toisessa päässä Suomea, äidin muut sukulaiset 50km päässä toiselle paikkakunnalla.

Äiti on lapsen kanssa taistellut yli puoli toista vuotta melkein kokonaan yksin, lapsivapaita iltoja viettäny kaksi kertaa ennen minua, minun aikanani mummo on ottanut lapsen yöksi viisi kertaa jotta äiti on saanut nukkua.

Olen miettinyt pääni puhki että mitä voin tehdä helpottaakseni äidin jaksamista, ja mitä voisin tehdä jotta lapsi nukkuisin eheämpiä öitä. Onko tässä nyt vain neuvolassa lääkärin toteama "se on vain uhmaikään kuuluvaa kiukkua" vai jotain muuta. Olen rakkaistani huolissani kun lapsi ei saa tarpeeksi unta ja äitinsä on jaksamisen kanssa todella tiukoilla. Suurin pelkoni on että tämä johtuisi minusta ja lapsi purkaa vierastamistaan minua kohtaan kiukkuamalla äidilleen.

Kommentit (3)

Vierailija

Jotain sillä lapsella on vikana kun tuollain huutaa. Menkää lääkäriin ja pyytäkää lähetä lastenlääkärille. Olkaa kovana ja vaatikaa tutkimuksia ja apua.

Neuvolantäti

Hei!

Kuulostaa väsyttävältä tilanteelta ja olet tehnyt paljon auttaaksesi asianlaitaa parempaan suuntaan. 

Lapset ovat hyvin erilaisia unen suhteen ja kerrot, että tyttöystäväsi lapsi on ollut ihan pienestä vauvasta saakka levoton nukkuja. Sellaisessa tilanteessa menee helposti solmuun, kun asioihin ei näytä tulevan parannusta. Tuon ikäinen lapsi on iässä, jossa nukkuminen voi muutenkin muuttua levottomaksi, koska lapsi ottaa ympäristöään haltuun aivan uudella tavalla. Levoton uni onkin siis ihan luonnollinen asia tässä ikäkaudessa. 

Kuulostaa, että teillä on järkeviä päätöksiä taustalla. Television ja muiden laitteiden sulkeminen ennen nukkumaanmenoa on hyvä asia. Samoin se, että lapsen kanssa puuhastellaan ja leikitään. Kerroit, että lapsi nukkuu 6-8 tuntia / vrk ja pätkissä. Se vaikuttaa aika lyhyeltä määrältä ja ei ihme, että olette väsyneitä.

Olette varmasti kokeilleet monia asioita mutta haluaisin antaa vielä pari pientä vinkkiä, joista saattaa olla apua. 

Lapsen kanssa kannattaa seurustella vain päivisin. Voisitte kokeilla vaikka viikon ajan sellaista, että koetatte valvottaa lasta päivällä ja aikaistaa yöunille menemistä. Lapsen rytmi näyttäisi olevan nyt melko sekaisin ja hän ei oikein erota päivää yöstä. Rytmisyyteen ohjaaminen on kuitenkin tärkeää ja auttaa normalisoimaan tilanteen. Lapselle tulee määrätietoisesti tehdä selväksi, että yöt ovat nukkumista varten ja päivällä leikitään. Yöllä pakolliset hoitotoimenpiteet tehdään niin nopeasti ja yksitotisesti, välttäen kaikkea seurustelua, kuin on mahdollista. Ensimmäiset yöt ja päivät ovat taatusti yhtä helvettiä mutta kun jaksaa pysyä määrätietoisena, on mahdollista saada edistystä asiaan. 

Lapsi kannattaa aina ohjata hellävaraisesti nukahtamaan omaan sänkyynsä. Kerroit, että lapsi on oppinut pelkäämään pimeää ja ei halua jäädä pimeään huoneeseen yksin. Kun kehittää toistuvat iltarutiinit, joiden aikana lapselle antaa huomiota ja hellyyttä, oppii hän vähitellen luottamaan siihen, että omaan sänkyyn nukahtaminen on ihan hyvä juttu. Jos lapsen antaa nukahtaa syliin tai kärryihin ja lapsi siirretään sieltä omaan sänkyyn nukahtamisen jälkeen, syntyy lapsen havahtuessa tilanne, jossa lapsi huomaakin olevansa eri paikassa kuin nukahtaessa. Tämä voi aktivoida lapsen pelon tunteen ja hän alkaa itkeä hädissään.On hyvä kehittää iltarutiinit, jotka toistuvat joka ilta samoina ja laittaa lapsen sen jälkeen omaan sänkyynsä. Kun lapsi saanut huomiota, hellyyttä ja rakkautta päivän ja illan aikana, uskaltaa hän ehkä nukahtaakin omaan sänkyynsä. Iltarutiini voi olla vaikka seuraavnalainen: lapsi syötetään ja samalla jutustellaan mukavia. Sitten iltapesu, vaipanvaihto ja sylittelyhteki, johon yhdistetään vaikka loruttelua, satujen lukemista, laulamista tai muuta kivaa, joka ei aktivoi liikaa lasta. Kaikenlainen hyppyyttäminen ja kutittelu iltaisin voi aiheuttaa levottomuutta, jolloin lapsen on vaikea rauhoittua. Toiset lapset vain ovat toisia herkempiä ja heidän hermostonsa tuottavat helposti elimistöä aktivoivia hormoneja.

Tärkeää iltarutiinien noudattamisessa on se, että ne toistuvat aina samanlaisina ja lapsen ei anneta nukahtaa niiden aikana. Kun lapsi alkaa osoittaa väsymyksen merkkejä, hänet nostetaan sänkyyn, suukotetaan/silitellään hetki ja toivotetaan hyvää yötä. Sitten huoneesta lähdetään. Huoneeseen voi jättää himmeän yövalon, jos lasta ei halua jättää pimeään. Lapselle jää näin turvallinen olo ja hän nukahtaa hetken kuluttua itsekseen. Tämäkään ei toimi heti ja kannattaakin jatkaa sitkeästi ainakin viikon, ennen kuin kokeilee jotain muuta tapaa.

Jos mikään ei auta, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Kannattaa toimia ennen kuin asia pitkittyy ja mutkistuu. Varata vaikka heti ylimääräinen aika neuvolasta. Neuvolasta voi saada lähetteen unikouluun, jolla tilanteen voi nollata. On tärkeää puhua terveydenhoitajalle, koska hänellä voi olla monia vinkkejä, jotka auttavat eteenpäin.

Jos äiti on hyvin väsynyt ja hän ei kykene enää itse nukkumaan, voi neuvolalääkäriltä pyytää nukahtamislääkereseptiä ( tämä onnistuu kysymällä asiasta terkkarilta, joka ottaa yhteyttä lääkäriin, joka laittaa reseptin apteekkiin ). Omalla kohdallani tämä auttoi katkaisemaan tilanteen, jossa olin valvonut viikon yhteen menoon lapseni sairastumisen vuoksi. Sen koommin en ole noita lääkkeitä tarvinnut mutta silloin ne olivat suureksi avuksi.

Kaikkea hyvää teille kaikille. Toivon, että tilanne rauhoittuu ja saatte kaikki riittävästi unta.

Vierailija

Viestissä 3 näyttäisi olevan paljon hyviä ideoita. Itse lisäisin niihin vielä sen, että lapsi saattaa pelästyä myös sitä jos nukahtaessa on aikuinen läsnä, mutta herätessä ei.  Alle 3v lapsi tarvitsee unta n 11-14 tuntia vuorokaudessa.  Itse tekisin niin että lyhentäisin noita päikkäreitä esim. 30min pituisiksi, ei kokonaan pois, koska takaisin opettelu voi olla vaikeaa. Lapsen pistäisin sänkyyn klo 20 ja nostaisin ylöis siinä klo 9. Vaikka lapsi nukkuisi klo 9 niin herätellään rauhassa ja kerrotaan, että on aamu ja nyt on aika nousta. Sama yöllä, jos lapsi herää niin pidetään sängyssä, mutta kerrotaan että nyt on yö ja yöllä nukutaan. Mitään muuta juttelua yöllä ei tarvita, toistetaan samaa lausetta uudelleen, jos on pakko. Jos lapsi lähtee sängystä niin viedään takaisin sänkyyn ja kerrotaan että nyt on yö ja yöllä nukutaan. Jos lapsi nousee sängyssä istumaan/seisomaan, niin laitetaan makuulleen ja toistetaan taas että nyt on yö ja yöllä nukutaan.  Koita kuitenkin välttää kaikkea mikä herättää lapsessa mitään tunnereaktioita.

Mitä itse teette lapsen nukahtaessa? Onko koko kämpässä valot, telkkari, pesukone yms. päällä? Jääkö lapsen leikit kesken? Kertokaa lapselle että kohta on iltahommat ja leikit pitää lopettaa. Mikä siinä pimeässä pelottaa, möröt? Yksinäisyys? Tehkää esim mörkösprayta  ja suihkutelkaa yhdessä ennen nukkumaan menoa. Onko lapsen korvat katottu? Korvatulehdus ja liimakorva voivat oireilla noin, voit kokeilla antaa särkylääkettä ja käydä lääkärissä.

Uusimmat

Suosituimmat