Apua, en tiedä miten toimia, perheriita!

Vierailija

Lapset nahisteli keskenään, haukkuivat toisiaan. Lasten isä, aviopuoliso, meni 'selvittämään' riitaa, kielsi toista haukkumasta, mutta sanoi "En tarvitse tuollaisia lapsia ollenkaan". En muista miten sitten meni, mutta jotain minun piti tehdä ja sitten vähän ajan päästä toinen valitti toisen haukkumisesta ja sanoi että muuttaisi muualle.. (sanoin että minä en luovu kummastakaan, molemmat asuu mun luona). Isä huutaa tuolle lapsen sanomalle: "kohta minä oikeasti panen teidät jonnekin". Siihen sanoin varmaan, erotaan sitten. Jotenkin ärsyttää tuollainen hylkäämispuhe. Itse en ole mielestäni lapsilleni koskaan noin puhunut, vaikka täydellinen äiti en olekaan. Kysyin kyllä minne mies meinas muka laittaa, niin sanoi "en tiedä, järki menee noiden kanssa". Nukkuu varmaan sohvalla.

Sivut

Kommentit (26)

Vierailija

Eli siksikö sain noita miinus peukkuja kun sanoin "erotaan sitten"?

Stressi on saanut väsymään, mutta ihmettelen asennetta silti.
ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä uhkaan antaa mustalaisille.

Minusta näissä kuulee äänensävystä asian todellisen laidan, mielestäni mies oli tosissaan 'ei jaksa lapsiaan'.

Ap

Vierailija

Tuo on aika satuttavaa puhetta lapselle, että isä uhkaa hylätä. Pitäs ton ukon mennä johonki hoitoihin, ei varmaan vedä hissi ihan ylös asti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ukko jatkaa mykkäkoulua. Olenko minä syypää johonkin? Ap

No, uhkailithan sä sitä erolla. Jos ukko oli tollo uhkaillessaan lapsiaan niin et sinäkään oikein toiminut kun heti vedit erokortin esiin. Noin ei vaan toimita, että ollaan heti erolla uhkaamassa jos toinen ei toimi kuten sinä haluat. 

Vierailija

Miehesi käyttäytyi tyhmästi, noin ei saa lapsille sanoa. Itsekin kuitenkin syyllistyit samaan hylkäämispuheeseen (erotaan), jolloin sama viesti tuli lapsille molemmilta vanhemmilta.

Minä sinuna unohtaisin nyt miehen (ja oman) mielipahan, ja huolehtisin siitä, mitä lapset mahtavat ajatella.

Jos jatkatte yhdessä, niin seuraavaa riitaa ei sitten käydä lasten edessä. Vaikka olisit eri mieltä miehen sanomisista, juttele siitä kahden kesken. Mies itse sitten korjaa sanomisensa lapsille, jos on tarvetta.

Vierailija

Ja ehkä tosiaan kannattaisi olla enemmän huolissaan siitä isän jaksamisesta. Onko huolia tai stressiä jostain? Pystyttekö ylipäänsä puhumaan asiasta? Osaako isä pyytää lapsilta anteeksi, ja selittää että ei ollut tosissaan, mutta tuntui niin väsyttävältä? Riitelevätkö lapset paljon? Uhkaillaanko teillä usein erolla?

Ja sit se itsestäänselvyys: noin ei tietystikään saisi sanoa.

Vierailija

Mä joskus suutuksissani kehotin etsimään paremmat perheet tai että vien ne lapsimarkkinoille. Nyt jo isoja, silti harmittaa aivan kamalasti vieläkin!!!!

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat