Kukaan ei tiedä kuinka paha olo mulla on.

Vierailija

Tää on yhtä kärsimystä. Ei edes mieheni tiedä koko totuutta.
En saa kerrottua kenellekään. Tekis mieli itkeä mutta itku ei vaan tule.

Kommentit (13)

Vierailija

Voimia, olen ollut ja aina hetkittäin nykyäänkin samassa tilanteessa. Mikä saa sinut voimaan noin pahoin? Mulla oli sinänsä ihan tyhmiä juttuja - pitkäaikainen parantumaton sairaus (ulospäin jonkinlainen näyttäminen, "ei tää nyt niin paha ole, hyvin mä pärjään"), huono itsetunto... Mutta mulle ne on isoja.

Tää on jo alku, kun tänne pääsit sanomaan! Puhuminen auttaa, vaikka tiedän miten vaikeaa se on. Voisitko mennä terveyskeskukseen kertomaan pahasta olosta, jos ne osaisi ohjata eteenpäin? Itse sain apua niin. Ulkopuoliselle/ammattilaiselle puhuminen oli jotenkin paljon helpompaa, kun lähipiirin turha huolestuttaminen. Mun ongelma on se, etten ajattele, että ketään oikeasti kiinnostaa. Ammattilaiselle sentään maksetaan. 

Tunnistan myös tuon tunteen, kun itku ei tule. Mun on aina ollut vaikea itkeä, paitsi elokuvia katsellessa, kirjoja lukiessa ym. Joskus tarvii itkeä, sillon mä kaivan surullisen elokuvan avuksi. En mitään ahdistavaa, mutta esimerkiksi mun "lemppari" itketysleffa on Hachiko. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jollet kerro sitä totuutta meille, niin ketään ei tasan kiinnosta.
Jollet osaa muuta kun ilkeillä, voit siirtyä muualle.

Mä en ap tunne sua, enkä tiedä mikä sua painaa, mutta tsemppiä <3 Älä välitä ilkimyksistä.

Vierailija

Sama juttu. Oon niin umpikujassa että toivon kuolevani. Syön masennuslääkkeitä ja käyn terapiassa mutta ei ne auta. Rahaa vaan menee niihinkin.

Vierailija

No ei tietenkään jos et kerro.Joskus avautuminen voi auttaa ja joskus se pahentaa tilannetta.Se on fifty-sixty.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kestä se kuin mies, äläkä ruikuta kuin ämmä.

Hehhehhe, se menee just toisin päin. Nainen on se joka kestää kuin ämmä, mies on se joka ruikuttaa kuin jäbä.

Vierailija

En edes tiedä mikä on pohjimmiltaan se ongelma, mutta työ ahdistaa (huono johtaminen ja yksi töykeä työkaveri), läheisen sairaus, pelottaa että mulla sama sairaus, rahahuolet (pakko olla töissä vaikka tekis mieli olla vaan kotona pidempään). Siinä muutamia tämänhetkisistä huolista.
Olo ihan hirvee, ahdistaa, panikoin. En näytä ulospäin, en halua huolestuttaa läheisiä lisää. Koko kroppa jännittyneenä ja jatkuva oireiden tarkkailu. Kierrän kehää.
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestä se kuin mies, äläkä ruikuta kuin ämmä.

Hehhehhe, se menee just toisin päin. Nainen on se joka kestää kuin ämmä, mies on se joka ruikuttaa kuin jäbä.

Nyt on niin neitsyen jutut, ettet ole varmaan koskaa saanut munaa, etkä tule saamaankaan

T: Miehekäs mies

Vierailija

Mulla auttoi ahdistukseen se, että aloin harrastaa liikuntaa, ihan kunnon rasituksella, vähän itseään rääkäten. Kun kroppa on fyysisesti väsynyt, ei enää jaksa miettiä ja tulee parempi fiilis . En väitä,että tämä yksinään toimii pahaan ahdistukseen, mutta voi ainakin vähän helpottaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mulla auttoi ahdistukseen se, että aloin harrastaa liikuntaa, ihan kunnon rasituksella, vähän itseään rääkäten. Kun kroppa on fyysisesti väsynyt, ei enää jaksa miettiä ja tulee parempi fiilis . En väitä,että tämä yksinään toimii pahaan ahdistukseen, mutta voi ainakin vähän helpottaa.

Hyvä idea, mutta ei ole aikaa. Kun vihdoin pääsen töistä kotiin, on lapsen läksyt ym asiat hoidettavana. Siinä vaiheessa olen nukn lopen uupunut etten jaksa kun tuijottaa telkkaria.
Ap

Uusimmat

Suosituimmat