Olen 32-vuotias enkä ole koskaan seurustellut!

Vierailija

Haluaisin kyllä. En saa kiinni siitä, mikä sen estää. En halua olla yksin loppuelämääni.

Sivut

Kommentit (57)

Vierailija

Minä aloin seurustelemaan 33-vuotiaana. Alussa tuntui oudolta, mutta nopeasti sitä tottuu. Taisin vaan päättää, että sinkkuus saa nyt riittää. Joitain kuukausia meni kunnes löysin sopivan miehen. Kaikki piti pistää peliin. Mutta tässä sitä ollaan. Yli vuosi yhdessä ja suunnitteilla häät ja lapsi/lapsia.

Vierailija

Sama täällä :( Joskus on joku yrittänyt lähestyäkin, mutta kun itsetunto on tarpeeksi monta kertaa murskattu, niin sitä ei vaan usko, että olisi sen arvoinen. Viime aikoina olen miettinyt, että ehkä minusta ei vaan ole enää seurustelun, kun on ollut aina yksin. 

Vierailija

Mä oon 38v ihan kaunis, mukava ja hyväkroppainen nainen enkä minäkään ole koskaan seurustellut. Mä en vaan kiinnosta miehiä, mut onneksi elämässä on kaikkea muuta hyvää. En kyllä haluaisi olla loppuelämää yksin ja seksiäkin olisi kiva kokeilla joskus, mut näin elämä on mennyt. 

Vierailija

Minäkin olen päälle kolmekymppinen ikisinkku. Kukaan ei ole koskaan osoittanut mitään kiinnostuksen merkkejä minua kohtaan eikä kukaan ole myöskään herättänyt kiinnostusta. Välillä mietin, että missaanko jotain olennaista elämästä. Onneksi tilanteeni ei kuitenkaan varsinaisesti stressaa tai masenna, vaan olen ihan tyytyväinen yksinoloon. Eniten ehkä se vaivaa, että jos joskus haluaisin puolison, en varmaan sellaista onnistuisi löytämään. En minä ainakaan nuoremmaksi ja viehättävämmäksi tässä ajan kuluessa muutu.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä oon 38v ihan kaunis, mukava ja hyväkroppainen nainen enkä minäkään ole koskaan seurustellut. Mä en vaan kiinnosta miehiä, mut onneksi elämässä on kaikkea muuta hyvää. En kyllä haluaisi olla loppuelämää yksin ja seksiäkin olisi kiva kokeilla joskus, mut näin elämä on mennyt. 

Lähdetkö treffeille ensi viikolla? Leffaan/keikalle/teatteriin ja syömään?

Vierailija

Minä olen 30-v. enkä koskaan seurustellut. Menen varmaan huoriin, niin saa ainakin nussimisesta kokemusta jos ei parisuhteeseen koskaan pääse.

Vierailija

Koetteko muut häpeää tästä aiheesta? Vai kerrotteko avoimesti kuinka asia on?

Itse olen neljä vuotta sitten muuttanut uuteen maahan, joten ystävyydet täällä ovat aika nuoria. Eivät siis tiedä elämäntarinaani. Enkä yksinkertaisesti saa sanottua tätä ääneen. Jos asiaa aletaan lähestyä keskusteluissa, vaihdan puheenaihetta tai nopeasti mainitsen, ettei minulla oikein ole hyviä kokemuksia tältä elämänalueelta. Luulevat varmaan, että minulla on väkivaltainen ex, tai vastaavaa...

Mutta tottahan tuo on, mitä sanon. Ei ole hyviä kokemuksia, ei - kun ei kerta ole mitään kokemuksia. Että meninkin nuorempana uskomaan niihin valheisiin, että jokaiselle on joku jossakin. Että rakastuminen, parisuhde ja seksi ovat elämän paras osa. Että nainen löytää aina miehen ja perhe on perustettuna viimeistään kolmekymppisenä.

Voi että kun olisin ollut fiksumpi, tarkkanäköisempi. En olisi viimeistä vuosikymmentä tuhlannut toivomiseen. Aloitteiden tekemiseen. Jatkuvaan pettymiseen. En olisi näin rikki kuin nyt, koska olisin tajunnut, että kaikkia vain ei ole tarkoitettu parisuhteeseen. Kaikki nyt vaan eivät saa kokea rakkautta, toisen ihmisen kosketusta, hellyyttä, välittämistä. Olisi niin paljon helpompaa olla toivomatta koko asiaa. Ei tarvitsisi tänäkin viikonloppuna itkeä yksin sängyssä, kun mies, johon ihastuin valitsikin jonkun toisen. Kuten aina.

(Ja silti vieläkään en saa tapettua tuota raivostuttavaa optimistia sisältäni. Miksi se vieläkin toivoo? Miksi??)

Vierailija

Mä pistän paremmaksi. Mä olen 25 vuotias enkä ole koskaan seurustellut. Seksikerrat voit laskea kahen käden sormilla :D m25

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä oon 38v ihan kaunis, mukava ja hyväkroppainen nainen enkä minäkään ole koskaan seurustellut. Mä en vaan kiinnosta miehiä, mut onneksi elämässä on kaikkea muuta hyvää. En kyllä haluaisi olla loppuelämää yksin ja seksiäkin olisi kiva kokeilla joskus, mut näin elämä on mennyt. 

Seksin kokeilu kyllä onnistuu, missä asut?
T.pihtarin kanssa lapsen takia.

Vierailija

Sama ikä ja ajatus. Tapailin kyllä hetken erästä joitakin vuosia sitten etten neitsyt ole. Mutta ihastumiset ovat aina olleet yksipuolisia, puolin tai toisin. En halua kuitenkaan parisuhdetta jos henkilö ei aidosti kiinnosta. Menee tämä näinkin, mutta en tällaista suunnitellut, aika on vain kulunut. Luottamus ihmisiin on ollut kortilla menneiden asioiden takia ja sekin vaikuttaa, mutta en usko, että ylitsepääsemättömästi.

n32

Vierailija

En tiedä teistä mutta olen nyt päättänyt mennä keväällä johonkin livesinkkutapahtumaan, koska nettideittailu ei näemmä ole minun juttu. En yksinkertaisesti saa irti itsestäni, jos en tiedä puhunko suoraan bittiavaruuteen vai oikealle ihmiselle. Lisäksi minulla on ominaisuuksia, jotka on helpompi näyttää kuin selittää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 38v ihan kaunis, mukava ja hyväkroppainen nainen enkä minäkään ole koskaan seurustellut. Mä en vaan kiinnosta miehiä, mut onneksi elämässä on kaikkea muuta hyvää. En kyllä haluaisi olla loppuelämää yksin ja seksiäkin olisi kiva kokeilla joskus, mut näin elämä on mennyt. 

Seksin kokeilu kyllä onnistuu, missä asut?
T.pihtarin kanssa lapsen takia.

Juu taas näitä, naisellehan onkin mieltä ylentävää tulla jonkun varatun polkemaksi vaikka toiveissa on aito ja rehellinen parisuhde.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä oon 38v ihan kaunis, mukava ja hyväkroppainen nainen enkä minäkään ole koskaan seurustellut. Mä en vaan kiinnosta miehiä, mut onneksi elämässä on kaikkea muuta hyvää. En kyllä haluaisi olla loppuelämää yksin ja seksiäkin olisi kiva kokeilla joskus, mut näin elämä on mennyt. 

Kuinkas usein olet tehnyt aloitteita kiinnostaville miehille?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat