Avio- ja avoliitosta eroaminen

Vierailija

Onko avoliitosta helpompi lähteä? Missä kulkee raja, mitä et antaisi anteeksi avopuolisolle mutta aviopuolisolle kyllä?

Kommentit (3)

Vierailija

Näin ihan käytännön juttuja ajatellen: jos ei ole paljon yhteistä omaisuutta, lapsia yms. niin avoliitosta on helpompi lähteä kävelemään. Ottaa vain omat kamansa mukaan ja muuttaa pois. Avioliitossa hieman suurempi vaiva (vähintään pitää hakea se avioero). Jos taas on lapset ja yhteinen talo ja sijoitusomaisuudet voi avioliitosta eroaminen olla helpompaa kun on tarkemmat säännöt menettelyistä.

Noin niinkun henkistä puolta ajatellen, varmaan yhtä vaikeaa molemmista jos olosuhteet samat. Kai siinä avioliitossa toki on ajateltu sitoutua varmemmin, joten en ehkä ihan pienten erimielisyyksien takia lähtisi. Mutta en pitäisi itselle näiden kahden eroa suurena. Yhdessä ollaan jokatapauksessa sama oliko se sormus sormessa vai ei.

Vierailija

Jos on yhteisiä lapsia ja lainaa, niin eipä siinä ole eroa. Ei ainakaan mitään, mitä mä arvottaisin avoliitosta lähdölle helpommaksi. Ihan yhtä sitoutunut olen mieheeni oli papin aamen tai ei.
Ainoa mitä hieman mietin, on omakohtainen kokemukseni rakkauden määrästä, kun en halunnut avioliittoon. Eli en sillälailla rakasta miestäni, enkä halunnut siis naimisiin. Luulin rakastavani, mutta rakastuttuani todella ja halutessani tämän toisen naivan minut tajusin, mikä ero on rakkaudella ja rakkaudella.
MUTTA. Se mies, jonka kanssa olisin halunnut rakkaudesta naimisiin olisi ollut sata kertaa huonompi kumppani kuin avoliittojärkimiesvalintani on. Emme päätyneet naimisiin. Mutta se episodi sai (ikävä kyllä?) silmäni avautumaan sille, mitä minä haluan?
En ole enää varma haluanko jatkaa tätä avoliittoa. Katsotaan nyt. Mies koittaa tehdä minua tyytyväiseksi, onhan se sympaattista, mutta olen itse aivan hajalla omista historioistani johtuen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat