Väkivallan kestäminen

Vierailija

Hei palstalaiset, mikä on mielipiteenne asiaan, että voiko jatkuvasta väkivallasta traumatisoitua teini-ikäinen tai aikuinen? Elin suhteessa, jossa väkivallan pelko oli jatkuva. Alkoi, kun olin 15 ja pääsin muuttamaan pois kun olin 20. Etsin töitä 2 vuotta enkä päässyt muuttamaan pois aiemmin. Sosiaalityöntekijäni tiesi, sukuni tiesi, soitin moneen auttavaan puhelimeen (monta kertaa, koska olin TODELLA stressaantunut), ja sieltä sanottiin, että tämä linja on varattu ihmisille, joilla on vakavia ongelmia. Voisitko olla soittamatta enää. Kävin lääkärissäkin kaksi kertaa paikkaamassa haavoja, eivätkä sanoneet muuta kun että valmista tuli, hei hei.
Olenko heikko kun pyysin apua tuossa tilanteessa?

Kommentit (7)

Vierailija

Ja kysymyksesi oli? 

Sinua ei siis autettu, koska ihmiset ovat mulkkuja. No, voinhan minä sinulle kertoa, että sinua ei autettu, koska ihmiset ovat mulkkuja.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ja kysymyksesi oli? 

Sinua ei siis autettu, koska ihmiset ovat mulkkuja. No, voinhan minä sinulle kertoa, että sinua ei autettu, koska ihmiset ovat mulkkuja.

Löydät kaksikin eri kysymystä tekstistä, aivan alusta ja aivan lopusta.

Vierailija

Tietenkin voi traumatisoitua. Paljon oudommalta kuulostaisi, jos väkivaltaisella kohtelulla ei olisi mitään vaikutusta, olisi täysin immuuni sille. Eikä ole heikkoutta pyytää apua, tai jos on, niin sitten heikkous on vain hyvä asia, terve merkki.

Vierailija

Kyllä, voit traumatisoitua tai olla traumatisoitumatta. Itse sain säännönmukaisesti pataan läpi lapsuuden aina 17-vuotiaaksi asti ja silti minusta on kasvanut käsittääkseni "normaali" nainen. Vanhempiini en tietenkään ole enää missään yhteydessä. Tuntuu, että jätät jotakin kertomatta aloituksessa. En usko, että tilannettasi olisi sivuutettu noin, mikäli faktat olisivat edellä esittämäsi. Jos taasen kirjoituksesi on totta, niin lainsäädäntöä on rikottu mennen tullen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kyllä, voit traumatisoitua tai olla traumatisoitumatta. Itse sain säännönmukaisesti pataan läpi lapsuuden aina 17-vuotiaaksi asti ja silti minusta on kasvanut käsittääkseni "normaali" nainen. Vanhempiini en tietenkään ole enää missään yhteydessä. Tuntuu, että jätät jotakin kertomatta aloituksessa. En usko, että tilannettasi olisi sivuutettu noin, mikäli faktat olisivat edellä esittämäsi. Jos taasen kirjoituksesi on totta, niin lainsäädäntöä on rikottu mennen tullen.

(Olen ap)

En halua paljastaa kovin paljoa. Mutta yllätyin itsekin, ettei kukaan tehnyt asialle mitään. Tuosta tilanteesta on nyt 2 vuotta ja olen parantunut merkittävästi, en enää pelkää saavani turpaan jos seison väärässä paikassa väärään aikaan.

Vierailija

Oikeasti jatkuvasta väkivallasta ei voi olla traumatisoitumatta, mitta ihminen ei vältämättä tajua itse traumatisoituneensa, vaantuntee olonsa normaaliksi (osin koska ei tiedä, mitä normaali ees on ja osin, koska traumat ehkä pysyvät piilossa kunnes jokin tapahtuma nostaa ne pintaan).

Ja ap ei ole ollut heikko hakiessaan apua.

En minkään usko, että tuossa ihan koko tarina on - jotain ap ei kerro. Toisaalta on ap haastanut riitaa miten pahasti tahansa, väkivallan ei koskaan saa antaa jatkua., ei edes rangaistusinstituutiossa (nuorisovankila, tms, tulee mieleen paikkana, jossa ap olisi vinut kokea väkivaltaa toisilta vangeilta ja olla tuolla lailla jumissa). Tältä ohjalta sosiaalityöntekijöt ovat toimineet väärin.

Vierailija

Minä olen yllättynnyt ettet itse tehnyt asialle mitään aiemmin.Itsekkin olen kokennut kaikenlaista mutta varmaankin koska kasvoin perheessä missä oli turha odottaa minkäänlaista tukea tai turvaa en ajattele samallalailla kun sinä että joku muu tekisi asioita puolestani.Tai elämästäni parempaa tai helpompaa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat