Miehen lapsi ja ero ehkä tulossa, auttakaa!

Vierailija

Nyt on hyvät neuvot kalliit! Kukaahan ei voi tähän valmista vastausta antaa, mutta omat ajatukset alkaa olla jo niin sotkussa tämän kanssa, etten tosiaankaan tiedä kuinka tässä toimisin.

Kyse on siis parisuhteestani. Suhde on ollut yli vuoden ajan siinä pisteessä, että olen vakavasti miettinyt eroa. Ystäväni, joille olen tästä puhunut ihmettelevät miksi en vaan eroa, kun ei ole mitään sidoksia. Ei olla naimisissa, ei ole yhteisiä lapsia ja asun miehen talossa, joten periaatteessahan olisi vaan helppo pakata kamat ja lähteä.

Vaan kun ei ole. Syynä on tuo miehen pieni tyttö. Minullekin niin uskomattoman rakkaaksi tässä vuosien aikana tullut. Omiahan minulla ei ole, mutta voisin väittää, että välitän kuin omastani. Jos eroan niin en näe tuota lasta enää, ehkä koskaan!? Kyllä, tiedän ei minulla ole mitään oikeuksia tuota lasta nähdä tai olla hänen elämässään. Tuntuu silti vaan niin tyhjältä ajatellakin elämää ilman häntä.

Asiaa ei helpota se, että tyttö asuu meille vuoroviikoin ja mahdollisen eromme takia hänen olisi muutettava kokonaan äidilleen, koska mies ei vuorotyön ja runsaiden työreissujen vuoksi pystyisi enää pitämään tyttöä koko viikkoa. Osittain läheiset välimme ovatkin varmaan sen seurausta, että olen hoitanut tätä tyttöä viimeiset 5 vuotta joka toinen viikko, joskus koko viikonkin kun isällään on ollut pidempi reissu. Tiedän, että eromme olisi tytöllekin vaikea paikka.

Oikeastaan viimeisen vuoden olenkin tässä suhteessa ollut yksinomaan tuon tytön takia, enkä todellakaan tiedä kuinka toimisin. Miehen kanssa olen keskustellut, hän haluaisi jatkaa suhdetta, mutta ei näe mitään suhteen ongelmia eikä näin ollen ole valmis tilannetta korjaamaankaan. Vuoroviikon loppumisesta oli huolissaan lähinnä sen vuoksi, että epäilee ettei tytön äiti olisi innokas ottamaan kokonaisvastuuta tytön hoidosta. Alunperinkin tuohon vuoroviikkoon ryhdyttiin äidin toiveesta tytön ollessa n. 3v. Hänellä ei koskaan ole ollut ongelmaa sen suhteen, että hoidan tyttöä paljon. Joskus on pyytänytkin, että voisinko ottaa tytön extra viikonlopuksi, kun hänellä on ollut jotain tärkeää menoa. Eli sinänsä tämä hoitokuvio on sopinut meille kaikille hyvin. Ei helpota tästä kuviosta lähtemistä.
Omaakin sydäntä puristaa, kun ajattelenkin tuota lasta :(

Tytön äidissä ihmetyttää myös muutama asia. IKINÄ en tytölle ole pahaa sanaa äidistään sanonut, vaan ihan mielessäni miettinyt. Esimerkkejä on lukuisia, mutta esim. jos on sovittu että tyttö tuodaan hänelle kello 18 ja tyttö onkin ovella 17.45, niin äiti ei päästä sisään, vaan mentävä takaisin autoon odottamaan tai pihalle seisoskelemaan!! En edes tiennyt tästä ennen kun itse ensimmäistä kertaa vein tyttöä äidille. Äiti perustellut tätä sillä että hänen oma aikansa kestää siihen asti kun on sovittu, eli kello 18 ja siksi ei ennen tätä ota tyttöä vastaan. Tuon jälkeen en ole tietty vienyt ajoissa. Myöhässä tuominen sen sijaan ei haittaa. Lisäksi äiti on kieltänyt tyttöä soittamasta hänelle isäviikolla, koska silloin kaikki asiat kuuluu isälle tai minulle, eikä äitiä näillä vaivata. Ok, tavallaan ymmärrän, mutta jotenkin julmalta tuntuu, että kieltää omaa lastaan soittamasta. Voisihan hän soittaa ihan vaan siksi jos on ikävä tms. Muutenkin joitain äidin oudohkon kuuloisia periaatteita olen kuullut.

Osasinkohan kuvailla tilannetta nyt järkevästi. Vähän tästä nyt tuli tämmöinen tajunnanvirran vuodatus, mutta kaipaan siis oikeasti neuvoja/tukea tähän. Jos vaan saisin tän suhteen toimimaan niin kaikki olisi hyvin, mutta kun mies ei edes halua keskustella aiheesta. Mä en oikeasti tiedä kuinka kauan voin elää näin, mutta yhtä lailla se ero ahdistaa. Joka kerta kun vakavissani mietin pois muuttoa ja alan katsella asuntoja, niin kirjaimelliseti alkaa oksettaa ja mietin vaan että menetän tässä oikeasti perheenjäsenen, mulla ei ole mitään oikeutta tavata tuota tyttöä ja hänenkin elämä muuttuu täysin. Voi itku miten alkoi taas ahdistaa ja itkettää koko tilanne :(

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

No niin kuin ei voi olla vain lasten takia parisuhteessa omien lastensa isän kanssa, et myöskään voi olla tämän lapsen vuoksi hänen isänsä kanssa parisuhteessa, jos oikeasti sinulla on paha olla siinä suhteessa.

En oikein tiedä, miksi et näkisi lasta enää koskaan. Tietysti keskustelet eron selväksi ensin  miehesi kanssa, ja tämä tytön asia on yksi asia muiden joukossa. Jos isä sallii sinun tavata tyttöä ja viettää hänen kanssaan aikaa, niin asia on ok. Toki sinun pitäisi jutella myös tytön äidin kanssa (kun olette päättäneet erosta). Otat yhteyttä äitiin ja kerrot että teidän parisuhde on päättymässä ja olet muuttamassa pois, mutta toivoisit voivasi kuitenkin tavalla tai toisella pysyä mukana tytön elämässä, aikuisena ystävänä. Äiti on luottanut sinuun tähän asti, joten miksei hän luottaisi sinuun vastedeskin.

Vierailija

Onnistuisiko eroaminen hyvissä väleissä niin, että tyttö voisi jatkossa käydä sinun luonasi? Varmasti olisi molemmille vanhemmille ok.

Vierailija

Voisiko miestä saada parisuhdeterapiaan. Esim. perheasiain neuvottelukeskukseen. Siellä ne auttaisi miestä näkemään niitä ongelmia.

Vierailija

Jos eroaisitte, niin luulisi molemmille vanhemmille olevan loistava ratkaisu, että sinä hoitaisit tyttöä isäviikoilla silloin, kun isä on töissä. Vanhempien ei tarvitsisi keksiä mitään uusia ratkaisuja. Oikeastaan kaikki jatkuisi kuten ennenkin, sinä vain olisit eri osoitteessa.

Tässä tietysti sinun täytyy joustaa sen verran, että etsit oman asuntosi mahdollisimman läheltä isän asuntoa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko eroaminen hyvissä väleissä niin, että tyttö voisi jatkossa käydä sinun luonasi? Varmasti olisi molemmille vanhemmille ok.

Näin tosiaan toivon, mutta sitähän en voi tietää :( ehdotinkin miehelle että jos ero tulee niin voisin silti hoitaa tyttöä kun hän on töissä. Mies ei osannut sanoa muuta kun ettei se pitkän päälle toimisi kuitenkaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko eroaminen hyvissä väleissä niin, että tyttö voisi jatkossa käydä sinun luonasi? Varmasti olisi molemmille vanhemmille ok.

Näin tosiaan toivon, mutta sitähän en voi tietää :( ehdotinkin miehelle että jos ero tulee niin voisin silti hoitaa tyttöä kun hän on töissä. Mies ei osannut sanoa muuta kun ettei se pitkän päälle toimisi kuitenkaan.

Mies sanoo niin, koska toivoo että sinä et haluaisikaan erota.

Vierailija

Eikö tossa järkevä ratkaisu olisi, että lapsi muuttaa äidilleen kokonaan, ja sinä ja isä olette mollemmat (erikseen) hoitoapuna, ja lapsi kyläilee sopivissa jaksoissa isällään ja sinulla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko eroaminen hyvissä väleissä niin, että tyttö voisi jatkossa käydä sinun luonasi? Varmasti olisi molemmille vanhemmille ok.

Näin tosiaan toivon, mutta sitähän en voi tietää :( ehdotinkin miehelle että jos ero tulee niin voisin silti hoitaa tyttöä kun hän on töissä. Mies ei osannut sanoa muuta kun ettei se pitkän päälle toimisi kuitenkaan.

Mies sanoo niin, koska toivoo että sinä et haluaisikaan erota.

Niin todennäköisesti :( Kuitenkin on totta ettei mulla ole mitään oikeuksia, voin toki tarjoutua ottamaan isän töiden ajaksi ja toivoa että saan tavata, mutta jos mies tai tytön äiti eivät jossain vaiheessa enää haluakaan minua kuvioon niin sitten en paljon mitään voi. Tiedän että asian jankkaaminen ei tilannetta muuta ja joku ratkaisu on pakko tehdä kuitenkin :(

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko eroaminen hyvissä väleissä niin, että tyttö voisi jatkossa käydä sinun luonasi? Varmasti olisi molemmille vanhemmille ok.

Näin tosiaan toivon, mutta sitähän en voi tietää :( ehdotinkin miehelle että jos ero tulee niin voisin silti hoitaa tyttöä kun hän on töissä. Mies ei osannut sanoa muuta kun ettei se pitkän päälle toimisi kuitenkaan.

Mies tarkoittanee sitä, että siinä tapauksessa hän etsii pian uuden naisen, joka sitten vuorostaan alkaa hoitamaan tyttöä. Eli pidemmän päälle sinua ja palveluksiasi ei tarvita.

Vierailija

Kuinka vanha tyttö on? Jos oikeasti haluat säilyttää välit tyttöön, pysyt miehen kanssa suhteessa ainakin niin kauan kunnes tyttö pystyy itse pitämään välejä sinuun. Mikään muu keino ei ole varma, vaan arvailua.

Vierailija

Vaikka mies suuttuisi erosta ja siksi yrittäisi "kostaa" sinulle asettamalla kapuloita suhteeseenne, on eronne kuitenkin lapsen äidille neutraalimpi asia. Luulisin, että äiti tajuaa että lapsi on ollut paljon sinun hoteissasi ja vastuillasi - onhan hän ollut saman miehen kanssa aiemmin. Ja äiti varmasti ymmärtää senkin, että olet tullut lapselle tärkeäksi aikuiseksi, jonka totaali menettäminen ei olisi lapsen etu millään lailla.

Laita vaikka facen kautta yyveetä äidille jossain vaiheessa, että toivot ystävyyden lapsen kanssa jatkuvan, vaikka ero isästä on tulossa todeksi. Ja juttelet tottakai sitten jossain vaiheessa myös tytön kanssa, että ero ei ole ainakaan hänen syynsä, ja että haluat edelleen pysyä tytön elämässä tuttuna aikuisena.

Vierailija

Tyttöhän ei ole mikään vauva enää, jos olet häntä jo viisi vuotta hoitanut. Aloituksesta ymmärtää, että tyttö oli silloin 3 v. joten olisi nyt 8-vuotias. Vaikka tuon ikäinen ei vielä kovin itsenäisesti liikuskele, niin on kai lapselle kuitenkin puhelin. Puhelimitse voit pitää tyttöön yhteyttä, jolloin siteenne ei täysin katkea. Ja pian tulee jo aika, jolloin voitte tavata ilman, että asia järjestetään vanhempien kautta. Ei nyt tietysti kannata selän takana alkaa toimimaan, mutta että jonkinlainen yhteys edes säilyisi.

Vaan nyt kun tuon tuohon kirjoitin, niin totean, että aikamoisen laihalta lohdulta tuo kyllä kuulostaa. Riippuu aika paljon siitä millaiset ympyrät tytöllä on ja liikkuuko kodin ulkopuolella muutenkaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat