Kaverini on riitautunut sukulaisten kanssa ja ihmetteli miksi. Kun kerroin syyn, väittää mua ilkeäksi ihmiseksi

Vierailija

Puoli vuotta jaksoin "sympatisoida" läheisyysriippuvaista kaveriani hänen ongelmiensa kanssa (joita hän vaan toisti kuin rikkinäinen levy). Sukulaisten kanssa on riidoissa, mies ei ymmärrä, töissäkään hän ei saa vastuuta ja kun oli kysynyt miksi niin olivat sanoneet (nätisti) ettei sovellu juuri niihin tehtäviin mitä haluaisi tehdä. Tänään kaverini taas valitti kun kukaan ei ymmärrä, mulla paloi pinna ja kerroin miksi suku ja muut ihmiset oikeasti ovat pahoja ihmisiä.

Käskin katsomaan peiliin, samoin että olet niin epävarma ja takerrut niin pieniin asioihin ja otat sen myötä kaiken sanomisen itseesi vaikka oikeasti on kyse vitsistä.

En varmaan sitä kaveria enää tule näkemään, mutta toivoisin että ottaisi edes opikseen nyt.

Kommentit (3)

Vierailija

Jos ihan vain noin sanoit, niin eihän tuosta voi mitään oppia. Jos oikeasti haluaisit, että kaverisi oppisi jotain, niin sun tarttis mennä vähän syvemmälle sen sielunmaailmaa. Ja se ei ole ihan noin helppoa, että oksentaa ulos ärtymyspäissään ns. suorat sanat.

Jos toinen on epävarma, niin ei se käskemällä muutu itsevarmemmaksi. Vai pitäisikö sun mielestä keskivertojampan kyetä siiten? Pieniin asioihin takertuminen on jo jotain konkreettisempaa, mihin tarttua. Mutta ei sekään ihan sormia napsauttamalla käy, joten siinäkin olisi käyttöä ystävän tuelle.

Mutta toisaalta pointsit siitä, että otit aran asian puheeksi. Eihän se todellakaan ole reilua, että kaikki tietää missä on vika, mutta kukaan ei kerro asianosaiselle. Toivon vaan, ettet ilmaissut asiaa oikeasti ihan noin karusti kuin mitä tässä kerroit.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat