Mielipiteesi/suhtautumisesi itsemurhaan?

Vierailija

Itse hyväksyn sen, koska jokaisella täytyy olla oikeus lopettaa oma elämänsä, jos haluaa. Huonona puolena se, että se saattaa tuhota läheistesi elämän pysyvästi tai ainakin pitkäksi aikaa. Vaikea asia monelta kantilta.

Sivut

Kommentit (50)

Vierailija

Ainakin itsemurha pitäisi tehdä niin, ettei aiheuta sillä ongelmia kenellekään muulle, vaikkapa rekkakuskille.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ainakin itsemurha pitäisi tehdä niin, ettei aiheuta sillä ongelmia kenellekään muulle, vaikkapa rekkakuskille.

Onko läheisten kokema suru ja/tai järkytys ongelma?

Vierailija

Minusta on erittäin surullista, jos joku kokee elämänsä niin huonona, että ei näe muuta vaihtoehtoa itselleen. Itsemurha on myös jollain tapaa hyvin itsekäs ratkaisu, koska se aiheuttaa kohtuutonta tuskaa läheisille ja jättää heille helposti syyllisen olon. Vakavasti masentuneen itsemurha on ehkä helpompi hyväksyä osana sairautta kuin sellainen itsemurha, jonka taustalta ei tällaista sairautta löydy.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin itsemurha pitäisi tehdä niin, ettei aiheuta sillä ongelmia kenellekään muulle, vaikkapa rekkakuskille.

Onko läheisten kokema suru ja/tai järkytys ongelma?

On tietysti. Lähinnä nyt ajattelin, että jos tuollaiseen ratkaisuun päätyy eikä löydä muuta vaihtoehtoa, niin ainakaan ei saisi aiheuttaa vaikeuksia ulkopuolisille.

Vierailija

Itsemurha on raukkamainen temppu läheisiä kohtaan. Toisaalta jos vain kituu parantumattomana, niin läheisetkin voivat hyväksyä.

Vierailija

Tutkimuksien mukaan jopa 85% itsemurhaa yrittäneistä, yrityksessä epäonnistuneissa, oli tyytyväisiä siitä, että olivat jääneet eloon. Tämä kertoo jotain siitä, miten moni itsemurha voitaisiin ehkäistä riittävällä psykiatrisella hoidolla, kuntoutuksella ja tukemalla ihmisiä erilaisissa isoissa kriiseissä. Itsemurhan tehneiden läheisillä on yli nelinkertainen riski tehdä itse itsemurha.

Toki jokaisella on oikeus päättää oma elämänsä, mutta jo yhteiskunnallisten kulujen vuoksi itsemurhia täytyisi ehkäistä.

Itselläni on yrityksiä takana (psykoosioireinen vakava masennus) mutta onneksi olen jäänyt eloon ja saan jakaa elämääni lasteni ja perheeni kanssa. Itsemurha on aina valtava tragedia.

Vierailija

Surettaa että jotkut ihmiset kokee sen ainoaksi/parhaaksi vaihtoehdoksi. Läheisten kannalta surullista, mutta jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään.

Itsekästä on tehdä itsemurha niin että aiheuttaa harmia muille, esim hyppäämällä junan eteen tai vastaavaa.

Vierailija

Hyväksyn eutanasian, eli jos on todella sairas ja siihen ei ole odotettavissa parannusta vaan kuolema, niin saa tietysti päättää päivänsä.

Muuten en itsemurhaa hyväksy, se on yleensä erittäin itsekäs ja tyhmä teko, josta läheiset kärsivät jopa seuraavassakin polvessa. Itsemurhan syykin on usein ihan typerä, esim. mustasukkaisuus puolisosta. Ihmiset eivät masennuksissaan ota sitä asiaa huomioon, että voisivat kyllä muuttaa halutessaan elämänsä täysin, vain vankilassa on jotain rajoiteita elämälle, haudassa ei voi enää mitään tehdä. Jos itsemurhan syynä on rahahuolet, sekin on ihan tyhmää, ihmisillä on ollut velkoja aina, ja nykyään niitten takia ei ketään tapeta ei edes nälkäään, apua saa aina kun vaan pyytää. Ja raha on vain rahaa, niin kauan kun on terveys kutakuinkin mallillaan, ei ole mitään hätää. Elämä muuttuu kyllä kun antaa sille tilaisuuden, jos on "rohkeutta" tappaa itsensä, niin miksi ei löydy rohkeutta muuttaa elämäänsä? Koskaan ei tiedä missä on viiden tai kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, kun vaan joskus ajattelee boxin ulkopuolelta, itsemurhaan päätyvät yleensä mielikuvituksettomat nysvät, jotka eivät uskalla mitään muuta tehdä kuin itsarin jotta pääsevät pois elämän vastuusta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minusta on erittäin surullista, jos joku kokee elämänsä niin huonona, että ei näe muuta vaihtoehtoa itselleen. Itsemurha on myös jollain tapaa hyvin itsekäs ratkaisu, koska se aiheuttaa kohtuutonta tuskaa läheisille ja jättää heille helposti syyllisen olon. Vakavasti masentuneen itsemurha on ehkä helpompi hyväksyä osana sairautta kuin sellainen itsemurha, jonka taustalta ei tällaista sairautta löydy.

Mun mielestä on törkeää syyllistää itsemurhaa yrittäneitä jollain lässytyksellä läheisten "syyllisyydestä". Miksi sen kärsivän pitää jatkaa maanpäällisen helvettinsä kanssa kamppailua jotta läheisillä ei tulisi paha mieli? Miksi läheiset ovat tärkeämpiä kuin se tuskassa elävä ihminen?

Olen nähnyt erittäin läheltä tapauksen jossa perheen aikuisesta pojasta ei välitetty lainkaan. Poika jätettiin täysin yksin kaikkien ongelmiensa kanssa, vaikka ne olivat alkaneet jo alakouluiässä näkyä. Kun poika sitten lopulta ei jaksanut kantaa taakkaansa ja jätti tämän maailman, alkoi kauhea parkuminen siitä miten itsekäs poika oli kun teki noin rumasti läheisilleen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksien mukaan jopa 85% itsemurhaa yrittäneistä, yrityksessä epäonnistuneissa, oli tyytyväisiä siitä, että olivat jääneet eloon. Tämä kertoo jotain siitä, miten moni itsemurha voitaisiin ehkäistä riittävällä psykiatrisella hoidolla, kuntoutuksella ja tukemalla ihmisiä erilaisissa isoissa kriiseissä. Itsemurhan tehneiden läheisillä on yli nelinkertainen riski tehdä itse itsemurha.

Toki jokaisella on oikeus päättää oma elämänsä, mutta jo yhteiskunnallisten kulujen vuoksi itsemurhia täytyisi ehkäistä.

Itselläni on yrityksiä takana (psykoosioireinen vakava masennus) mutta onneksi olen jäänyt eloon ja saan jakaa elämääni lasteni ja perheeni kanssa. Itsemurha on aina valtava tragedia.


Mulle on vähän epäselvää miten niiden ehkäisy kuluja vähentää? Oletus on kai että itsemurhaaja olisi tuottava lypsylehmä eli työssäkäyvä veronmaksaja mutta entäs jos työtön tai muu elätti tappaa itsensä? Sehän on pelkkää säästöä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn eutanasian, eli jos on todella sairas ja siihen ei ole odotettavissa parannusta vaan kuolema, niin saa tietysti päättää päivänsä.

Muuten en itsemurhaa hyväksy, se on yleensä erittäin itsekäs ja tyhmä teko, josta läheiset kärsivät jopa seuraavassakin polvessa. Itsemurhan syykin on usein ihan typerä, esim. mustasukkaisuus puolisosta. Ihmiset eivät masennuksissaan ota sitä asiaa huomioon, että voisivat kyllä muuttaa halutessaan elämänsä täysin, vain vankilassa on jotain rajoiteita elämälle, haudassa ei voi enää mitään tehdä. Jos itsemurhan syynä on rahahuolet, sekin on ihan tyhmää, ihmisillä on ollut velkoja aina, ja nykyään niitten takia ei ketään tapeta ei edes nälkäään, apua saa aina kun vaan pyytää. Ja raha on vain rahaa, niin kauan kun on terveys kutakuinkin mallillaan, ei ole mitään hätää. Elämä muuttuu kyllä kun antaa sille tilaisuuden, jos on "rohkeutta" tappaa itsensä, niin miksi ei löydy rohkeutta muuttaa elämäänsä? Koskaan ei tiedä missä on viiden tai kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, kun vaan joskus ajattelee boxin ulkopuolelta, itsemurhaan päätyvät yleensä mielikuvituksettomat nysvät, jotka eivät uskalla mitään muuta tehdä kuin itsarin jotta pääsevät pois elämän vastuusta.

Oww, muistutat äitiäni. Tuollaisia hänkin minulle jutteli kun olin osastolla epäonnistuneen yrityksen jälkeen :) Mielikuvitukseton, itsekäs, typerä ja vastuuton nysvä <3 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksien mukaan jopa 85% itsemurhaa yrittäneistä, yrityksessä epäonnistuneissa, oli tyytyväisiä siitä, että olivat jääneet eloon. Tämä kertoo jotain siitä, miten moni itsemurha voitaisiin ehkäistä riittävällä psykiatrisella hoidolla, kuntoutuksella ja tukemalla ihmisiä erilaisissa isoissa kriiseissä. Itsemurhan tehneiden läheisillä on yli nelinkertainen riski tehdä itse itsemurha.

Toki jokaisella on oikeus päättää oma elämänsä, mutta jo yhteiskunnallisten kulujen vuoksi itsemurhia täytyisi ehkäistä.

Itselläni on yrityksiä takana (psykoosioireinen vakava masennus) mutta onneksi olen jäänyt eloon ja saan jakaa elämääni lasteni ja perheeni kanssa. Itsemurha on aina valtava tragedia.

Jep jep, mut käytäntö suomessa onkin päin p:tä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn eutanasian, eli jos on todella sairas ja siihen ei ole odotettavissa parannusta vaan kuolema, niin saa tietysti päättää päivänsä.

Muuten en itsemurhaa hyväksy, se on yleensä erittäin itsekäs ja tyhmä teko, josta läheiset kärsivät jopa seuraavassakin polvessa. Itsemurhan syykin on usein ihan typerä, esim. mustasukkaisuus puolisosta. Ihmiset eivät masennuksissaan ota sitä asiaa huomioon, että voisivat kyllä muuttaa halutessaan elämänsä täysin, vain vankilassa on jotain rajoiteita elämälle, haudassa ei voi enää mitään tehdä. Jos itsemurhan syynä on rahahuolet, sekin on ihan tyhmää, ihmisillä on ollut velkoja aina, ja nykyään niitten takia ei ketään tapeta ei edes nälkäään, apua saa aina kun vaan pyytää. Ja raha on vain rahaa, niin kauan kun on terveys kutakuinkin mallillaan, ei ole mitään hätää. Elämä muuttuu kyllä kun antaa sille tilaisuuden, jos on "rohkeutta" tappaa itsensä, niin miksi ei löydy rohkeutta muuttaa elämäänsä? Koskaan ei tiedä missä on viiden tai kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, kun vaan joskus ajattelee boxin ulkopuolelta, itsemurhaan päätyvät yleensä mielikuvituksettomat nysvät, jotka eivät uskalla mitään muuta tehdä kuin itsarin jotta pääsevät pois elämän vastuusta.

mites noi vakavasti masentuneet? moni heistä tappaa itsensä.. Tai nuoret homoseksuaalit (joilla on yli viidenkertainen riski tappaa itsensä) heitäkin syrjitään ja halveksitaan stadin ulkopuolella ja heidän läheiset pahimmillaan hylkää kokonaan.. niin moni masennuksissaan tekee itsemurhan. Ethän sä tajua että joillakin ei ole halua elää

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat