Joulu yksin...);;;

Vierailija

Olen 20 vuotias ja huoleni on siis joulu yksin. Vanhempieni luokse en mene. He ovat eronneet ja kukaan ei oikein ole tekemisissä toistensa kanssa. Ahdistaa olla heidän luonaan, koska tekopyhä kireä meininki. Yhteys minun ja vanhempieni välillä on katkennut jo aikaa sitten. Vältän draamailut ja kenenkään vaivaantumisen käymällä kummankin luona vain pikaisesti aattona. Ainoa ihminen johon olen hyvissä läheisissä väleissä on siskoni, mutta hän viettää aattoillan ihanasti poikaystävänsä kanssa kaksin. Tätä minäkin toivoisin joulultani, läheisyyttä, joten myönnän olevani hieman kateellinen, mutta myöskin iloinen siskoni puolesta.

Minäkin olen parisuhteessa. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa pian vuoden, mutta hän on jo ilmaissut suunnitelmansa joulusta......Ja ilmeisesti näköjään minä en sisälly niihin suunnitelmiin. Olen vähän loukkaantunut ja surullinen sillä toivoin, että voisin viettää jouluni hänen kanssaan. Se olisi ollut täydellinen joulu, mutta ei. En sisälly hänen joulun suunnitelmiinsa. Fine.

Olen siis yksin. Ensimmäistä kertaa. Ystäväni ovat perheidensä kanssa. Tämä ajatus tuntuu niin raskaalta ja ahdistavalta. Joulu on aina lapsuudesta asti ollut mulle niin kovin tärkeä. Lapsuuden joulu muistot ovat kaikki hyviä, kun perheemme vielä oli koossa. Joulu on ollut mulle aina niin tärkeä ja vuoden pirteintä aikaa. Olen odottanut, että pääsen laittamaan joulua ja haaveillut näin herkkänä tunne ihmisenä romanttisesta läheisyyden täyteisestä joulusta. Mutta nyt joudunkin olemaan ypösen yksin......Ensimmäistä kertaa. Itkin täällä jo yksikseni asiaa. Ilkeää myöntää, mutta tuli jo ikävä viime joulua, joka siis oli aivan ihana. Vietin sen silloin silloisen entisen poikaystäväni kanssa. Ei minulla ole siis kyseistä henkilöä ikävä vaan sitä hetkeä, niitä muistoja....

Kuinka moni muu viettää joulunsa yksin vasten tahtoaan? Miten selviätte siitä?

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Mä en vietä joulua yksin. Viinapullo on kaveri. Kokeile säkin. Huuhtoo ainakin mun aattoillan murheet mukanaan.

Vierailija

Toinen kerta tulossa. Se ensimmäinen meni ihan hyvin, nyt ei ahdista niin paljoa. Onneksi mulla oli lahjoja ja tein vähän jouluruokia ja laitoin joulukoristeita.

Vierailija

Voi kunpa saisin olla joulun yksin!! En ole yhtään jouluihminen.

Mutta aina kotiimme on kutsuttu jouluaatoksi sellaisia ihmisiä, jotka eivät pääse sukulaistensa luo tai ovat muuten vain yksinäisiä.

Vierailija

Hei ap, voisitko ajatella, että tekisit jouluna jotain vapaaehtoistyötä? Kysele SPR:ltä tai muilta järjestöiltä, missä voisit olla apuna.
Tai vanhainkodit, turvakodit, lastensairaalat, eläinten löytökodit jne. voisivat tarvita sinua. Eläinten löytökodeissa varmaan oltaisiin kiitollisia ulkoiluttajista jne.
Itse olen päivystänyt turvakodissa parikin joulua just sun ikäisenä, kun en mahtunut oikein kenenkään juhlaan mukaan.
Tee tästä erilainen joulu!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mikä sen paskakasan joulusuunnitelma sitten on?

Hetkinen nyt...Parisuhdetta takana vajaa vuosi niin ei kai silloin vielä sen koko elämän pidä pyöriä jonkun misun ympärillä tai esim. tuoda koko suvun eteen?! Kai sitä vielä tuossa vaiheessa on oikeus johonkin omaankin jouluna?!

Vierailija

Mulla ei ole koskaan tullut vastaan tilannetta, että mä en olisi kelvannut jouluseuraksi tuon ikäisessä seurustelusuhteessa. Vähän outoa mielestäni.

Mutta silloin kun en ole seurustellut, en ole tosin parkunut, vaan välillä tykännytkin olla yksin. Jää turha hössötys pois. Olen ostanut kaappiin just sitä ruokaa mistä pidän, käynyt kävelyllä aattona ja hautausmaalla itsekseni ja nukkunut hyvät sikeät. Ja olen ollut myös töissä jouluna ja lasta saamassa jouluaattona!

Eihän se nyt ole kuin yksi päivä vuodesta.

Vierailija

Tee vapaaehtoistyötä, Niinkuin joku ehdotti! :) Pääset jakamaan iloa muiden kanssa. Tiedä vaikka saisit siitä jonkin ihan oman joulutradition! Tai käy kirkossa, kävelyillä, hautausmailla jne.

Vierailija

Ota elävän oppimateriaalina, jota ei pidä ohittaa. Yksi aika tärkeä taito aikuisuudessa on, että yksinkin pitää osata olla. Itsensä kanssa. Ja keksiä itsensä kanssa juttuja ja tekemistä. 

Jos et mahdu poikaystäväsi jouluun nyt niin mahdutko uuteenvuoteekaan, jne.

Vierailija

Ihan parasta!<3 Ei tarvite puhua kenellekään, ei tarvitse kuunnella ketään. Peitto korville, kirja, suklaa ja punaviini. Rauha ja hiljaisuus, jota pitäisi osata arvostaa ja kunnioittaa, eikä tehdä ongelmaa!

Tuolla on tavaton määrä lapsia, nuoria, vanhuksia, jne yksin, eikä vain jouluna... Sinulla on vielä aikaa ottaa selvää miten voisit olla läsnä heidän joulussa ja elämässä muutenkin.

Vierailija

Olin ekan kerran joulun yksin (tai lemmikin kanssa...) varmaan sun ikäisenäsi. Mun vanhemmat myös eronneet ja äiti oli tuolloin lomamatkalla (varmisti kyllä multa moneen kertaan sopiiko). Siskon perheen luona kävin päivällä ja olisin saanut viettää siellä koko aatonkin, mutta mua jotenkin kovasti kiehtoi ajatus yksinäisestä joulusta. Jääkaapissa oli hyviä ruokia, pelailin jotain Tetristä ja valvoin myöhään. Oli ihan hauskaa.

Olen tämänkin joulun yksin (tai siis lemmikin kanssa...), tilanteet nyt vaan meni niin. Olen myös hiljattain eronnut, jälleen olisi vaihtoehtojakin (kuten sullakin ap, muistathan) missä viettää, mutta haluan mieluiten olla yksin. Aion taas kokkailla hyviä ruokia ja ostaa laatikon viiniä, tissuttelen sitä, kattelen Netflixiä ja chillaan.

Ehkä annat liian suuren painoarvon sille, että olet jouluna yksin. Ymmärrän että olet jouluihminen ja haluaisit olla läheistesi kanssa, mutta muista, että on oma valintasi olla menemättä äidillesi tai isällesi. Siskollasi on omat suunnitelmat ja poikakaveri jostain käsittämättömästä syystä valitsi noin. Se on kuitenkin vain yksi juhlapäivä, se menee yksin juuri sillä tavalla kuin haluat sen menevän. Jos haluat mässätä itsesäälissä, voit tehdä senkin - tai voit tehdä siitä aivan niin jouluisan kuin haluat, vaikka sinulla ei olekaan seuraa. Tai sitten teet tosiaan erilaisen joulun ja teet vapaaehtoistyötä tms.

Hyvää joulua kuitenkin, täällä ainakin on ihan takuulla seuraa aattonakin! =D

Vierailija

Lähde kyselemään missä voisit olla apuna, niin se oma napa unohtuu. Itse tein vapaaehtoistyötä nuorena aikuisena paljonkin ja se avarsi mieltäni tosi paljon. Silloin ei ole enää kyse siitä, miten saisi joulun kulumaan, vaan vähän enemmästä, koko horisontin avartumisesta ja se on sun ikäisenä tosi tärkeää. Lähde ottamaan selvää, miten paljon apua tarvitaan, ihan sun lähelläkin. Itse olin ystävätoiminnassa mukana, turvakodissa ja näkövammaisten kirjan- ja lehdenlukupalvelussa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat