Onko huolimattomasta tunarista äidiksi

Vierailija

Voiko odottaa mokailevan kömpelön parantavan tapojaan raskauden myötä vain onko turvallisempaa alkaa katsella uutta naista?

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Joo, voi olla, ettei liiallinen suurpiirteisyys mihinkään katoa lasten myötä. Toisaalta sinäkin kuulostat ilkeältä nimittelevältä ihmiseltä, mahtaisit olla aikamoinen lyttääjä ja mitätöijä isänä. Lapsillesi voisi olla aika nöyryyttävää opetella perustaitoja, kuten haarukalla ja veitsellä syömistä ja kengännauhojen sitomista. Mitäpä jos jättäisit perheen perustamisen väliin? Ei se ole mikään pakko.

Vierailija

Kyllä huolimaton tunarikin lapsen synnytettyä saa, ja sen jälkeenhän aloittaja voikin hoitaa lapsen kun ilmeisesti paremmin osaa.

Vierailija

Riippuu millä tavalla on huolimaton. Onko keskittymishäiriöitä ja vaikeuksia esimerkiksi pysyä kärryillä kellonajoissa. Vai onko aina myöhässä. Onko ihminen kärsivällinen vai onko pinna kireällä. Onko ihminen itsekäs vai pelkästään vaan laiska. Onko hän energinen vai hyvin helposti väsyvä. 

Äitinä voi olla monenlaisella persoonalla, mut äitinä oleminen on myös ihan raakaa kellontarkkaa työtä. Pitää jaksaa univelkaisenakin huolehtia omat ja lapsen asiat.  Pitää olla johdonmukainen ja kärsivällinen ja lempeä. Jos tukiverkkoja ei ole, omaa aikaa ei ole, kummallakaan vanhemmista, ja se helposti johtaa siihen että se huolimattomuus ja sotkuisuus ja muu lisääntyy, kun ei vaan jaksa.

Minä olen huolimaton ihminen mut äitinä ei vaan voi olla. Lapsille on huolehdittava aina kunnon vaatteet ja tarvikkeet hoitoon ja kouluun, on valvottava läksyt, vietävä harrastuksiin, huolehdittava hyvä päivärytmi ja kunnollista ruokaa oikeina aikoina. Kodin on oltava edes jotenkin siisti ja vaatteiden ehjiä ja puhtaita. Kun lapset kasvavat, on talossa omien lasten lisäksi aina myös lasten kavereita joten pelkissä kalsareissa ei voi hypellä koko päivää, kukaan.

Mulla on nykyään koko ajan koko päivän ajan jotain tekemistä. Koska todella halusin lapsia tämä on sen arvoista etten voi enää haahuilla ja haaveilla ja stressitaso on joskus tosi korkea, kun on huolehdittava koko paketista (työn ja opintojen lisäksi) ja tehtävä se hyvin. Jos en olisi ollut niin varma että haluan lapsia ja pidän hoivaamisesta, kokisin itseni todennäköisesti tosi kuormittuneeksi ja mietin olisiko pitänyt jäädä lapsettomaksi.

Vierailija

Ap Tarkoitan sitä että kaikki mihin hän koskee särkyy. Myöhästelee (lähtee kun pitäisi olla jo perillä). Ei huomioi liikenteessä toisia (auto taas kolhuilla, toisinaan pysäköi sen niin että jää jumiin esim. mutaan, lämpöroikkaa ei muista koskaan laittaa). Ruoka jää usein pöydälle yön yli. Lompakossa ei ole ikinä seteleitä eikä kesähelteillä varmasti ole vesipulloa laukussa. Yksinkertaisesti keskittyy vain itseensä eikä edes ymmärrä miksi pitäisi ennakoida mitään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ap Tarkoitan sitä että kaikki mihin hän koskee särkyy. Myöhästelee (lähtee kun pitäisi olla jo perillä). Ei huomioi liikenteessä toisia (auto taas kolhuilla, toisinaan pysäköi sen niin että jää jumiin esim. mutaan, lämpöroikkaa ei muista koskaan laittaa). Ruoka jää usein pöydälle yön yli. Lompakossa ei ole ikinä seteleitä eikä kesähelteillä varmasti ole vesipulloa laukussa. Yksinkertaisesti keskittyy vain itseensä eikä edes ymmärrä miksi pitäisi ennakoida mitään.

Hällä voi olla jotain neurologista häikkää, tai sitten hän on vaan hetken lapsi. Myös ihminen, joka on kovin ahdistunut, käyttäytyy helposti huolimattomasti ja kömpelösti, koska se sisäinen ahdistus vie häneltä kaiken energian ja keskittymiskyvyn.

Mut toisaalta, jos hän elämässään on selvinnyt näinkin pitkälle noin, niin tottahan se on että kaikkien ei tarvitse kaikkea ennakoida. Ei se ole tavatonta jos ihmisellä ei ole käteistä tai hän ei ota vesipulloa mukaan. Molempia on saatavilla helposti sitten kun niitä tarvitsee.

Vierailija

Eka vuosi pari voi olla opettelua ja kuka ei olisi hakenut vähän täydennystä kaupasta? 

Vanhemmuuteen kasvaa. Tärkeintä on osata jutella - sun pitäis jutella näistä sen äidin kanssa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ap Tarkoitan sitä että kaikki mihin hän koskee särkyy. Myöhästelee (lähtee kun pitäisi olla jo perillä). Ei huomioi liikenteessä toisia (auto taas kolhuilla, toisinaan pysäköi sen niin että jää jumiin esim. mutaan, lämpöroikkaa ei muista koskaan laittaa). Ruoka jää usein pöydälle yön yli. Lompakossa ei ole ikinä seteleitä eikä kesähelteillä varmasti ole vesipulloa laukussa. Yksinkertaisesti keskittyy vain itseensä eikä edes ymmärrä miksi pitäisi ennakoida mitään.

Nainen on osittain laiska kun tietää että sinä kuitenkin hoidat niin sen ei tartte.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole tavatonta jos ihmisellä ei ole käteistä tai hän ei ota vesipulloa mukaan. Molempia on saatavilla helposti sitten kun niitä tarvitsee.

On se silloin jos näiden unohtelusta on koitunut harmia mutta tekee silti samoja virheitä aina uudestaan. Kaikki mokaa silloin tällöin mutta harva jatkuvasti ja varsinkaan samassa asiassa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap Tarkoitan sitä että kaikki mihin hän koskee särkyy. Myöhästelee (lähtee kun pitäisi olla jo perillä). Ei huomioi liikenteessä toisia (auto taas kolhuilla, toisinaan pysäköi sen niin että jää jumiin esim. mutaan, lämpöroikkaa ei muista koskaan laittaa). Ruoka jää usein pöydälle yön yli. Lompakossa ei ole ikinä seteleitä eikä kesähelteillä varmasti ole vesipulloa laukussa. Yksinkertaisesti keskittyy vain itseensä eikä edes ymmärrä miksi pitäisi ennakoida mitään.

Nainen on osittain laiska kun tietää että sinä kuitenkin hoidat niin sen ei tartte.

Voi olla muuten totta.

Vierailija

No minä olen pärjännyt ihan hyvin, mutta mies on erittäin huolellinen ja aikaansaava. Toisaalta lasten kohdalla luonteestani poiketen tsemppaan ja valmistaudun ihan mielettömästi, jotta eivät koskaan myöhästy, että on oikeat varusteet jne. mutta tarvitsen tähän todella paljon aikaa ja energiaa.

Epäjärjestelmällisen miehen kanssa en kyllä pärjäisi. Mä muistan kyllä yleensä asiat, esimerkiksi päiväkodin naamiaiset, uimakouluilmoittautumisen, kaverin synttärit jne. Mutta kun on kyse esim konkreettisesta ehtimisestä jonnekin tai pakkaamisesta niin mies yleensä ottaa päävastuun.

Ja mulla ei ole ADHD:ta tms., kyse on ihan luonteesta. 2 lasta.

Vierailija

No mä olen huolimaton tunari äiti. Olen yh ja enemmän kuin yksi lasta mulla ei oikein vois olla. Veikkaan ap että ette pidemmän päälle tule pysymään yhdessä, jos nyt jo menee hermot. Mä toivoisin puolisoks miestä joka on melko huithapeli myös että kestää mua. Mulla on hyvät puoleni äitinä, olen spontaani enkä vauhkoa sotkuista ja vahingoista, kerta itse olen samanlainen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Riippuu millä tavalla on huolimaton. Onko keskittymishäiriöitä ja vaikeuksia esimerkiksi pysyä kärryillä kellonajoissa. Vai onko aina myöhässä. Onko ihminen kärsivällinen vai onko pinna kireällä. Onko ihminen itsekäs vai pelkästään vaan laiska. Onko hän energinen vai hyvin helposti väsyvä. 

Äitinä voi olla monenlaisella persoonalla, mut äitinä oleminen on myös ihan raakaa kellontarkkaa työtä. Pitää jaksaa univelkaisenakin huolehtia omat ja lapsen asiat.  Pitää olla johdonmukainen ja kärsivällinen ja lempeä. Jos tukiverkkoja ei ole, omaa aikaa ei ole, kummallakaan vanhemmista, ja se helposti johtaa siihen että se huolimattomuus ja sotkuisuus ja muu lisääntyy, kun ei vaan jaksa.

Minä olen huolimaton ihminen mut äitinä ei vaan voi olla. Lapsille on huolehdittava aina kunnon vaatteet ja tarvikkeet hoitoon ja kouluun, on valvottava läksyt, vietävä harrastuksiin, huolehdittava hyvä päivärytmi ja kunnollista ruokaa oikeina aikoina. Kodin on oltava edes jotenkin siisti ja vaatteiden ehjiä ja puhtaita. Kun lapset kasvavat, on talossa omien lasten lisäksi aina myös lasten kavereita joten pelkissä kalsareissa ei voi hypellä koko päivää, kukaan.

Mulla on nykyään koko ajan koko päivän ajan jotain tekemistä. Koska todella halusin lapsia tämä on sen arvoista etten voi enää haahuilla ja haaveilla ja stressitaso on joskus tosi korkea, kun on huolehdittava koko paketista (työn ja opintojen lisäksi) ja tehtävä se hyvin. Jos en olisi ollut niin varma että haluan lapsia ja pidän hoivaamisesta, kokisin itseni todennäköisesti tosi kuormittuneeksi ja mietin olisiko pitänyt jäädä lapsettomaksi.

Ethän sinä edes kuulosta yhtään huolimattomalta. Tarkoitatko, että parikymppisenä vietit rentoa elämää ja söit mäkkiruokaa omituisina kellonaikoina sohvalla simpsoneita katsellen, mutta äidiksi tullessa skarppasit? Sellainen kuulostaa ihan normaalilta ihmiseltä. Minusta aidosti huolimaton ihminen = kykenemätön huolellisuuteen, myös vanhempana. Eli sattuu semmoista että lapsen naama on likainen kaupassa, koska äidillä ei ole paperia mukana ja ei muistanut pyyhkiä lapsen naamaa kotona, ja että lapsi voi olla pikkuisen myöhässä harrastuksesta koska aikuinen ei osannut lähteä ajoissa, vaikka koetti. Ei laiminlyöntiä, mutta arjen pikku mokia paljon. Mutta tietenkin voi olla eri näkökulmia tasoissa huolimattomuudessa. Minulle sinä et ole huolimaton, jos työ, opiskelu ja monta lasta hoituu moitteetta! Eihän se kenellekään helppoa ole, mutta joillekin mahdotonta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kyllä huolimaton tunarikin lapsen synnytettyä saa, ja sen jälkeenhän aloittaja voikin hoitaa lapsen kun ilmeisesti paremmin osaa.

Et pidä hyvänä että mies etukäteen vähän miettii näitä asioita, kuten että onko kumppanista hyväksi äidiksi?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat