Kasvojen toinen puoli laiska- mistä johtuu?

Vierailija

Olen ennenkin huomannut erityisesti kuvissa joissa hymyilen, että vasen suupieli nousee huomattavasti korkeammalle kuin oikea. Nyt se on kuitenkin vähän pahentunut.. En myöskään saa vinkattua oikealla silmällä, vaikka vasemmalla se onnistuu.



Voiko toinen puoli olla vain laiska, vai onko merkki jostain?

Sivut

Kommentit (36)

Vierailija

mun äidillä on joku sairaus, jonka takia toinen puoli kasvoja on tuollainen, samoin yhdellä hänen siskoistaan, ollut siis lapsesta asti. En nyt vaan muista millään sairauden nimeä.

Vierailija

Lainaus:

mun äidillä on joku sairaus, jonka takia toinen puoli kasvoja on tuollainen, samoin yhdellä hänen siskoistaan, ollut siis lapsesta asti. En nyt vaan muista millään sairauden nimeä.




Oliko sillä sairaudella jotakin muita oireita ja onko se vakavaa..? Kerro jos muistat nimen. Kiitos vastauksesta.



Ei tämä nyt niin kauheasti elämääni vaivaa, mutta onhan se vähän häiritsevää. Enemmän minua häiritsee jatkua väsymys, mille ei ole löydetty syytä. Kaipa sitä voisi taas lääkärille mennä, olen vaan kovin huono lähtemään.



-ap

Vierailija

oireistossa on mukana sekä suupieli että silmä, ei ole sentraalinen (eli aivoperäinen) syy vaan perifeerinen, itse kasvohermoon liittyvä syy. Kasvohermohalvauksessa voi taustalla olla esim. virustulehdus tai borrelioosi, joskus aivohermoa painava prosessi, esim. sylkirauhasen kasvain. Ks.Kasvohalvaus (Bellin pareesi)



Lääkärikirja Duodecim

16.1.2012

neurologian erikoislääkäri Sari Atula ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Timo Atula

Kasvohalvauksen syyt

Milloin hoitoon

Kasvohalvauksen oireet

Kasvohalvauksen itsehoito

Kasvohalvauksen hoito ja ennuste

Kasvohalvauksen ehkäisy

Kasvohalvaus johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä. Kummankin kasvonpuoliskon lihaksia hermottaa kyseisen puolen kasvohermo. Kasvohermohalvauksessa toisen kasvohermon toiminta häiriintyy, jonka seurauksena saman puolen kasvojen lihastoiminta heikkenee tai lakkaa. Mikäli muiden hermojen häiriöitä ei ole todettavissa, on syy lähes poikkeuksetta ainoastaan kasvohermon alueella, ei aivoissa.



Kasvohalvauksen syyt



Yleisin kasvohalvauksen syy on niin sanottu Bellin pareesi, joka johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä aivojen ulkopuolisella kulkureitillä. Aivoista lähtevä kasvohermo kulkee mutkikasta luukanavaa pitkin osin lähellä korvakäytävää ja pienikin hermoon kohdistuva ärsytys voi aiheuttaa sen toiminnan häiriön. Tavallisesti mitään erityistä syytä halvaukseen ei ole osoitettavissa. Tällöin halvausta kutsutaan Bellin pareesiksi. Bellin pareesin syytä ei tunneta, mutta aiheuttajaksi on epäilty herpes-virusta. Siihen sairastuu vuosittain 2–3 henkeä 10 000 ihmistä kohden. Siten noin joka kuudeskymmenes suomalainen saa kasvohermohalvauksen elämänsä aikana.



Kasvohermon toiminta voi joskus häiriintyä myös muista syistä. Näin voi tapahtua punkkien levittämän borrelioosin (ks. artikkeli «Borrelioosi eli Lymen tauti»1) myöhäisvaiheessa ja kasvojen alueella esiintyvän vyöruusun (ks. «Vyöruusu (Herpes zoster)»2) yhteydessä. Hyvin harvoin kasvohermo voi vaurioitua kasvaimen vaikutuksesta.



Milloin hoitoon



Kun todetaan kasvohalvauksen oireita, pitää hakeutua päivystystapauksena (saman päivän aikana) hoitoon. Lääkehoito tehoaa parhaiten nopeasti aloitettuna.



Kasvohalvauksen oireet



Bellin pareesiin liittyvä kasvohalvaus alkaa melko nopeasti ja saavuttaa huippunsa 2–3 päivän kuluessa. Halvausta ennen voi tuntua kipuja korvan seudussa, kasvoissa tai niskassa, mutta useimmiten kipuja ei ole. Halvaus näkyy toisella puolella kasvoja suupielen roikkumisena ja nenän ja suupielen ryppyjen oikenemisena. Lisäksi silmäluomea on vaikea sulkea kunnolla ja otsanrypyt siliävät (ks. kuva 1). Kasvojen kosketustunto on tallella, mutta iho saattaa tuntua turralta. Makuaistissa saattaa esiintyä häiriöitä.





Kuva 1. Kasvohalvaus

Suurenna kuva

Jos halvaus johtuu aivoverenkiertohäiriöstä, halvausoireita esiintyy vain kasvojen alaosassa. Tämä johtuu siitä, että kasvojen yläosan hermotus tapahtuu aivojen molemmilta puolilta. Näin ollen toispuoleinen aivohalvaus aiheuttaa tyypillisesti vastakkaisen suupielen roikkumisen, mutta silmäluomi ei roiku ja otsaa pystytään rypistämään normaalisti. Lisäksi aivoperäisessä kasvohalvauksessa esiintyy aivoverenkiertohäiriöstä riippuen yleensä muitakin aivohalvauksen (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»3) oireita. Nämä kaksi tilannetta on siis helppo erottaa toisistaan.



Kasvohalvauksen itsehoito



Bellin pareesin kulkuun ei voi itse elintavoilla vaikuttaa. Silmäluomen halvauksen vuoksi silmä ei aina sulkeudu kokonaan. Tällöin on vaarana silmän sarveiskalvon vaurio kuivumisen vuoksi. Silmää kostutetaan tipoilla ja silmän räpytystä voi auttaa sormella, mutta on varottava raapaisemasta kynnellä sarveiskalvoa. Yöksi laitetaan pitkävaikutteisimpia tippoja tai voiteita. Jos halvaus on täydellinen, silmä voidaan teipata kiinni tai käytetään suojakupua, joista saa neuvoja hoitopaikasta.



Kasvohalvauksen hoito ja ennuste



Kasvohalvauksen vuoksi on aina hakeuduttava lääkäriin sen syyn selvittämiseksi. Jos kyseessä on tyypillinen kasvohermohalvaus ilman muita hermo-oireita, erityisiä tutkimuksia ei tarvita. Muissa tapauksissa tehdään pään alueen kuvaustutkimuksia. Jos halvaukselle löytyy syy, hoito on aiheuttajan mukainen.



Bellin pareesiin ei ole parantavaa hoitoa. Tila yleensä paranee itsekseen. Kortisonihoidolla voidaan edistää paranemista. Viruslääkeistä ei ole todettu olevan hyötyä, ellei kyseessä ole vyöruusun aiheuttama tilanne. Jos silmäluomi ei sulkeudu, tarvitaan sarveiskalvon suojaamiseksi kostuttavia lääkkeitä ja muita toimenpiteitä. Jos halvaus on täydellinen, silmä voidaan teipata kiinni tai käytetään suojakupua silmän päällä.



Jos Bellin pareesi on vain osittainen, 95 % potilaista parantuu täysin. Täydellisen halvauksen jälkeen yli puolet potilaista paranee täysin ja lopuistakin suurin osa hyvin tai kohtalaisesti. Kolmasosalle jää joitain kasvojen toiminnan häiriöitä.



Kasvohalvauksen ehkäisy



Bellin pareesiin ei tunneta ehkäisykeinoja. Borrelioosiin liittyviä myöhäisvaiheen oireita, kuten kasvohalvausta voidaan tehokkaasti estää taudin ensihoidolla heti punkin pureman jälkeen. (ks. «Borrelioosi eli Lymen tauti»1 ) Aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa on mahdollista huomattavasti vähentää elämäntavoilla (ks. aivoinfarkti)



Käytettyjä lähteitä



Pitkäranta A. Perifeerinen kasvohalvaus. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 30.5.2011. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim..



Aiemmat kirjoittajat:

sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Artikkeli on tarkastettu 16.1.2012

Artikkelin tunnus: dlk00695 (020.695)

© 2012 Kustannus Oy Duodecim

Palaute | Tulosta | Lähetä artikkeli

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi



Katso myös

Ääreishermojen sairaudet »

Kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia) »

Kurkunpään sairaudet »

Näköhäiriöt lapsella »

Äänen käheys tai katoaminen »

Karsastus lapsella »

Näköhermotulehdus (optikusneuriitti) »

Toiminnallinen heikkonäköisyys »

DNA-tutkimukset »

Uutta Terveyskirjastossa

Elämä pelissä »

Uutta kauden 2012–2013 influenssarokotuksissa »

Terveyskirjaston lukijakyselyn palkinnot on arvottu »

Näytä aiemmat »

Terveyskirjaston uudet artikkelit

Mitä jokaisen matkailijan pitää tietää matkavakuutuksesta (07.01.2013) »

Terveyttä pankkiin eli miten pysyn oman elämäni ohjaksissa (30.11.2012) »

Förmaksflimmer (28.11.2012) »

För tidig förlossning (28.11.2012) »

Tupakkariippuvuuden mekanismit (23.11.2012) »

PUPPP, reisi (23.11.2012) »

Iholymfooma, kylki (23.11.2012) »

Huulikohju (venous lake) ylähuulessa (15.11.2012) »

Tuliluomi kasvoissa (15.11.2012) »

Vatsa vaivaa – ja närästää? (Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito) (14.11.2012) »

Uutispalvelu Duodecim

Lihavuusleikkaus parantaa monta riskitekijää »

Huonot työolot saavat löhöämään vapaa-ajalla »

Perheateria saa lapset syömään vihanneksia ja hedelmiä »

Antibiootit tehottomia yskän hoidossa »

Stressi ja tyytymättömyys suurentavat aivohalvauksen vaaraa »

Näytä aiemmat »



© 2013 Kustannus Oy Duodecim • Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fiohessa terveyskirjaston artikkeli:



Vierailija

Mulla on aivan samanlaista! Vasen puoli naamasta jotenkin väsyy, ja just kuvissa sen huomaa. Etenkin urheilusuorituksen jälkeen on todella huomattava.



Tähän liittyy myös kirjoitusongelmia, eli kun tunnen että vasen puoli on "väsynyt", teen myös paljon kirjoitusvirheitä.



Kerran tuli hirveä vasemman puolen päänsärky ja menin työterveyslekurille ja kerroin kaikki nämä, koska tottakai huoletti. Hän teki jonkun pikatestin jossa piti koskettaa sormilla nenänpäähän ja vissiin laskea numeroita väärinpäin tmv.



Todennäköisesti mulla on tuolloin päällä migreenikohtaus joka on siis yleensä päänsärytön.

Vierailija

Kasvohalvauksen oireet eivät kyllä ihan täsmää omiini, kiitos kuitenkin hyvästä linkistä!



Voihan se toki olla, että minullakin on jotenkin vain laiska tuo toinen puoli.. Mietityttää vaan tuo paheneminen, itse kun en ole edes urheillut. Katsooko ne nuita aivojuttuja tuollaisilla "sormi nenään" testeillä? Voisikohan niitä kokeilla kotona?



Asun vähän pienemmällä paikkakunnalla, menin tänään päivystykseemme vähän yli kolme, mutta se oli mennyt kolmelta kiinni.. Menen sitten uudestaan huomenna aamulla. Oikea käsikin tuntuu jotenkin kummalta.



-ap

Vierailija

Jos se noin pahenee koko ajan niin et todellakaan voi odottaa aamuun!



Kyllä siellä jollain lähipaikkakunnalla päivystys on auki.



Nyt todellakin järjestät itsesi päivystykseen!



Jos on vaikea järjestää lastenhoitoa niin ota ne mukaan, ja taksilla pääsee jos omaa autoa ei ole (sairasmatkakuluihin saat lääkäriltä todistuksen, jolla saa kulut kelasta)



Vierailija

millä aikavälillä nuo kasvo-oireet on pahentuneet ja tuo käden oireilu alkanut? Onko sulla tai suvussa migreenitaustaa? Liittyykö nyt päänsärkyä tai huonoa oloa? Jos oireissa oikeasti on tuoretta pahentumista ja käden oireilukin on uutta, tarvii ihan oikeasti mennä päivystykseen ja vielä tänään. Aivojuttujen kanssa ei kannata leikkiä. Sun iltapäivystys on varmaan sitten joko jossain keskustan terveyskeskusksessa tai sairaalan puolella, jos terveysasema menee kiinni noin aikaisin.

Vierailija

No hymykuvia kun katselee niin kasvo- oireet näyttää olleen jo monta vuotta. Siis oikea puoli kyllä nousee kun pakotan, mutta ei läheskään niin paljon kuin vasen. Eli ei se ihan toimintakyvytön ole. Käden oireilu on puolestaan aika uutta. Sekin lähinnä toimimattomuutta (ei juurikaan puutumista). Migreenitaustaa ei ole, eikä oikeastaan päänsärkyä tai huonoa oloakaan... Meinaatteko oikeasti että pitäisi jo tänään lähteä? Kuitenkin muuten ihan normaali olo, vähän väsynyt vaan. On toki päivystys sairaalalla, vähän kauempana vaan.



-ap

Vierailija

Lainaus:

Siellä varmaan vähän asiantuntevampaa porukkaa...



T. Se jolla on vain särytön migreeni (tosin näistä puheista huolestuin taas...)




Laitan lapset nukkumaan ja soitan sitten. Minkälaisia testejä sinulle tarkalleen ottaen tehtiin silloin lääkärissä? Ovatkohan ne ihan luotettavia..?



-ap

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat