Keskustelualueen säännöt

Syöttäkää vaan tyttärillenne e-pillereitä jos haluatte heikot luut


Hormonaalisen ehkäisyn vaikutus luuntiheyteen ja myöhempään murtumariskiin

Luun huipputiheyden muodostuminen on yksi tärkeimmistä naisen myöhempään osteoporoosiriskiin vaikuttavista tekijöistä. Luun huipputiheyteen vaikuttavat perimän (Tuppurainen ym. 2006) ohella myös fyysinen aktiivisuus, ravitsemus ja puberteetin jälkeen sukupuolihormonit. Tytöillä luunmuodostuksen kiihkein ajankohta on ikävuosien 11-14 välillä, ja 90 % luun huipputiheydestä saavutetaan 17 vuoden ikään mennessä (Teegarden ym. 1995) ja lopullinen huipputiheys 30. ikävuoteen mennessä.

Koska luun aineenvaihdunnan tiedetään olevan kiinteässä yhteydessä munasarjan steroidituotantoon, on herännyt epäily hormonaalisen ehkäisyn mahdollisista haitallisista luustovaikutuksista niiden aiheuttaessa epäfysiologisen pienet seerumin estrogeenipitoisuudet. Polatti ym. (1995) totesivatkin laajassa prospektiivisessa tutkimuksessaan, ettei luuntiheys suurentunut viiden vuoden seuranta-aikana niukkahormonisia (20 ?g etinyyliestradiolia + 0,150 mg desogestreelia) ehkäisytabletteja käyttävillä 19-22-vuotiailla naisilla. Sen sijaan hormonaalista ehkäisyä käyttämättömillä verrokeilla luuntiheys suureni 7,5 %. Hartardin ym. (2004) nuorilla kestävyysurheilijoilla tekemässä retrospektiivisessa tutkimuksessa todettiin, että ehkäisytablettien käyttäjien reisiluun kaulan luuntiheys oli 8,8 % pienempi ja lannerangan 7,9 % pienempi kuin ehkäisytabletteja käyttämättömillä. Mitä nuorempana tablettiehkäisy oli aloitettu, sitä matalampi luuntiheys oli. Ehkäisyrenkaan (15 ?g etinyyliestradiolia + 120 ?g etonogestreelia vuorokaudessa) luustovaikutuksien on todettu olevan samansuuntaiset (Massai ym. 2005).

Yleisesti voidaan todeta, että 20 ?g etinyyliestradiolia sisältävien ehkäisytablettien kasvuikäiset käyttäjät eivät saavuta yhtä suurta luun huipputiheyttä kuin yhdistelmäehkäisyä käyttämättömät nuoret (Martins ym. 2006). Myös »gynekologinen ikä» ensimmäistä hormonaalista ehkäisyä aloitettaessa näyttää olevan luuston kannalta tärkeää. Hartardin ym. (2007) aineistossa ehkäisytablettien käytön aloitus pian kuukautisten alettua ja pitkäaikainen käyttö johtivat 18-24-vuotiailla naisilla 10 % pienempään reisiluun kaulan ja 5 % pienempään lannerangan luuntiheyteen verrattuna ei-hormonaalisen ehkäisyn käyttäjiin.

Aikuisilla naisilla, jotka ovat jo saavuttaneet luun huipputiheyden, hormonaalinen ehkäisy ei juuri vaikuta luuntiheyteen toisin kuin hyvin nuorilla. Reed ym. (2003) totesivat kohorttitutkimuksessaan, etteivät 30-35 ?g etinyyliestradiolia sisältäviä ehkäisytabletteja käyttävien ja toisaalta ei-hormonaalista ehkäisyä käyttävien aikuisten naisten luuntiheydet muuttuneet kolmen vuoden seurannassa. Lisäksi on havaittu, että premenopausaali-iässä jopa niukkahormonisten (20 µg etinyyliestradiolia) ehkäisytablettien käyttö parantaa luuntiheyttä (Martins ym. 2006).

Suomessa vähän käytetty medroksiprogesteroniasetaatti (DMPA) estää munasarjan estrogeenituotantoa jopa hypoestrogeeniselle tasolle aiheuttaen siten amenorrean (Bassol ym. 1984). Cromer ym. (1996) vertasivat kahden vuoden seurantatutkimuksessa DMPA:ta ja ihonalaisia levonorgestreelikapseleita käyttävien ja ei-hormonaalista ehkäisyä käyttävien nuorten luuntiheyttä ja totesivat luuntiheyden pienentyneen 3,1 % DMPA-ryhmässä, kun taas verrokeilla ja ehkäisykapselin käyttäjillä se nousi yli 9 %. Sama havaittiin myöhemmin 12-18-vuotiailla tytöillä. Verrokkeina olivat tuolloin yhdistelmäehkäisyn (20 ?g etinyyliestradioli + levonorgestreeli) ja ei-hormonaalisen ehkäisyn käyttäjät (Cromer ym. 2004). Myös 20 ?g etinyyliestradiolia sisältävä pilleri hidasti tässä aineistossa jonkin verran luun muodostusta verrokkeihin nähden (Cromer ym 2004).

Levonorgestreelia vapauttavan kierukan käyttäjät ovat tyypillisesti yli 30-vuotiaita ja osa jo menopaussia lähestyviä, joilla luun haurastuminen alkaa nopeutua. Hormonikierukalla ei kuitenkaan ole osoitettu olevan haitallista vaikutusta luuntiheyteen (Bahamondes ym. 2006, Halmesmäki ym. 2006).

Yhdistelmäehkäisytabletit otettiin käyttöön yli 40 vuotta sitten, mutta niiden mahdollisia luustovaikutuksia, erityisesti vaikutusta murtumiin, päästään tarkastelemaan vasta nyt ensimmäisten käyttäjien saavuttaessa murtumariski-iän. Tablettiehkäisyn vaikutuksia murtumariskiin on tutkittu vähän. Michaelsson ym. (1999) tarkastelivat väestöpohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessaan yhdistelmäehkäisyn käyttöä lonkkamurtumapotilailla ja terveillä verrokeilla. Yhdistelmäehkäisyä käyttäneillä todettiin 25 % vähemmän reisiluun murtumia. Niillä, joilla etinyyliestradiolimäärä oli ollut yli 50 µg, lonkkamurtumien vähenemä oli 44 %. Kuitenkin vuosikymmenien kuluessa ehkäisytablettien etinyyliestradiolimäärä on pienentynyt huomattavasti, ja nykyisin käytössä olevien hyvin niukkahormonisten valmisteiden pitkäaikaisvaikutuksia luustoon on vielä mahdotonta arvioida, eivätkä tulokset ole todennäköisesti vertailukelpoisia varhaisten runsashormonisten ehkäisytablettien luustovaikutusten kanssa.

Tutkimustulokset yhdistelmäehkäisyn vaikutuksesta luuntiheyteen ja murtumiin ovat ristiriitaisia. Laadukkaiden prospektiivisten satunnaistettujen tutkimusten puute eri ikäryhmissä ja eri etinyyliestradioliannoksilla tai eri progestiineilla on silmiinpistävä.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2012 klo 19:05"]


Hormonaalisen ehkäisyn vaikutus luuntiheyteen ja myöhempään murtumariskiin

Luun huipputiheyden muodostuminen on yksi tärkeimmistä naisen myöhempään osteoporoosiriskiin vaikuttavista tekijöistä. Luun huipputiheyteen vaikuttavat perimän (Tuppurainen ym. 2006) ohella myös fyysinen aktiivisuus, ravitsemus ja puberteetin jälkeen sukupuolihormonit. Tytöillä luunmuodostuksen kiihkein ajankohta on ikävuosien 11-14 välillä, ja 90 % luun huipputiheydestä saavutetaan 17 vuoden ikään mennessä (Teegarden ym. 1995) ja lopullinen huipputiheys 30. ikävuoteen mennessä.

Koska luun aineenvaihdunnan tiedetään olevan kiinteässä yhteydessä munasarjan steroidituotantoon, on herännyt epäily hormonaalisen ehkäisyn mahdollisista haitallisista luustovaikutuksista niiden aiheuttaessa epäfysiologisen pienet seerumin estrogeenipitoisuudet. Polatti ym. (1995) totesivatkin laajassa prospektiivisessa tutkimuksessaan, ettei luuntiheys suurentunut viiden vuoden seuranta-aikana niukkahormonisia (20 ?g etinyyliestradiolia + 0,150 mg desogestreelia) ehkäisytabletteja käyttävillä 19-22-vuotiailla naisilla. Sen sijaan hormonaalista ehkäisyä käyttämättömillä verrokeilla luuntiheys suureni 7,5 %. Hartardin ym. (2004) nuorilla kestävyysurheilijoilla tekemässä retrospektiivisessa tutkimuksessa todettiin, että ehkäisytablettien käyttäjien reisiluun kaulan luuntiheys oli 8,8 % pienempi ja lannerangan 7,9 % pienempi kuin ehkäisytabletteja käyttämättömillä. Mitä nuorempana tablettiehkäisy oli aloitettu, sitä matalampi luuntiheys oli. Ehkäisyrenkaan (15 ?g etinyyliestradiolia + 120 ?g etonogestreelia vuorokaudessa) luustovaikutuksien on todettu olevan samansuuntaiset (Massai ym. 2005).

Yleisesti voidaan todeta, että 20 ?g etinyyliestradiolia sisältävien ehkäisytablettien kasvuikäiset käyttäjät eivät saavuta yhtä suurta luun huipputiheyttä kuin yhdistelmäehkäisyä käyttämättömät nuoret (Martins ym. 2006). Myös »gynekologinen ikä» ensimmäistä hormonaalista ehkäisyä aloitettaessa näyttää olevan luuston kannalta tärkeää. Hartardin ym. (2007) aineistossa ehkäisytablettien käytön aloitus pian kuukautisten alettua ja pitkäaikainen käyttö johtivat 18-24-vuotiailla naisilla 10 % pienempään reisiluun kaulan ja 5 % pienempään lannerangan luuntiheyteen verrattuna ei-hormonaalisen ehkäisyn käyttäjiin.

Aikuisilla naisilla, jotka ovat jo saavuttaneet luun huipputiheyden, hormonaalinen ehkäisy ei juuri vaikuta luuntiheyteen toisin kuin hyvin nuorilla. Reed ym. (2003) totesivat kohorttitutkimuksessaan, etteivät 30-35 ?g etinyyliestradiolia sisältäviä ehkäisytabletteja käyttävien ja toisaalta ei-hormonaalista ehkäisyä käyttävien aikuisten naisten luuntiheydet muuttuneet kolmen vuoden seurannassa. Lisäksi on havaittu, että premenopausaali-iässä jopa niukkahormonisten (20 µg etinyyliestradiolia) ehkäisytablettien käyttö parantaa luuntiheyttä (Martins ym. 2006).

Suomessa vähän käytetty medroksiprogesteroniasetaatti (DMPA) estää munasarjan estrogeenituotantoa jopa hypoestrogeeniselle tasolle aiheuttaen siten amenorrean (Bassol ym. 1984). Cromer ym. (1996) vertasivat kahden vuoden seurantatutkimuksessa DMPA:ta ja ihonalaisia levonorgestreelikapseleita käyttävien ja ei-hormonaalista ehkäisyä käyttävien nuorten luuntiheyttä ja totesivat luuntiheyden pienentyneen 3,1 % DMPA-ryhmässä, kun taas verrokeilla ja ehkäisykapselin käyttäjillä se nousi yli 9 %. Sama havaittiin myöhemmin 12-18-vuotiailla tytöillä. Verrokkeina olivat tuolloin yhdistelmäehkäisyn (20 ?g etinyyliestradioli + levonorgestreeli) ja ei-hormonaalisen ehkäisyn käyttäjät (Cromer ym. 2004). Myös 20 ?g etinyyliestradiolia sisältävä pilleri hidasti tässä aineistossa jonkin verran luun muodostusta verrokkeihin nähden (Cromer ym 2004).

Levonorgestreelia vapauttavan kierukan käyttäjät ovat tyypillisesti yli 30-vuotiaita ja osa jo menopaussia lähestyviä, joilla luun haurastuminen alkaa nopeutua. Hormonikierukalla ei kuitenkaan ole osoitettu olevan haitallista vaikutusta luuntiheyteen (Bahamondes ym. 2006, Halmesmäki ym. 2006).

Yhdistelmäehkäisytabletit otettiin käyttöön yli 40 vuotta sitten, mutta niiden mahdollisia luustovaikutuksia, erityisesti vaikutusta murtumiin, päästään tarkastelemaan vasta nyt ensimmäisten käyttäjien saavuttaessa murtumariski-iän. Tablettiehkäisyn vaikutuksia murtumariskiin on tutkittu vähän. Michaelsson ym. (1999) tarkastelivat väestöpohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessaan yhdistelmäehkäisyn käyttöä lonkkamurtumapotilailla ja terveillä verrokeilla. Yhdistelmäehkäisyä käyttäneillä todettiin 25 % vähemmän reisiluun murtumia. Niillä, joilla etinyyliestradiolimäärä oli ollut yli 50 µg, lonkkamurtumien vähenemä oli 44 %. Kuitenkin vuosikymmenien kuluessa ehkäisytablettien etinyyliestradiolimäärä on pienentynyt huomattavasti, ja nykyisin käytössä olevien hyvin niukkahormonisten valmisteiden pitkäaikaisvaikutuksia luustoon on vielä mahdotonta arvioida, eivätkä tulokset ole todennäköisesti vertailukelpoisia varhaisten runsashormonisten ehkäisytablettien luustovaikutusten kanssa.

Tutkimustulokset yhdistelmäehkäisyn vaikutuksesta luuntiheyteen ja murtumiin ovat ristiriitaisia. Laadukkaiden prospektiivisten satunnaistettujen tutkimusten puute eri ikäryhmissä ja eri etinyyliestradioliannoksilla tai eri progestiineilla on silmiinpistävä.

[/quote]
0 0
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Nykyiset ja aikaisemmat 80-90v mummot

jolla varmasti 99% on heikot luut (osteoporoosi)eivät ole mitään hormonaalista ehkäisyä käyttäneet.

ja tuskin yksikään vanhempi lapsellee e-pillereitä syötää vaikka ehkäisyvalistusta antaakin.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2012 klo 19:10"]

jolla varmasti 99% on heikot luut (osteoporoosi)eivät ole mitään hormonaalista ehkäisyä käyttäneet.

ja tuskin yksikään vanhempi lapsellee e-pillereitä syötää vaikka ehkäisyvalistusta antaakin.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0

Mä söin pillereitä 25v, eikä ole ollut murtumia tms.

Lopettamisesta on nyt 12 vuotta.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2012 klo 19:15"]

Lopettamisesta on nyt 12 vuotta.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0

Blaa blaa.

Olen syönyt pillereitä nyt 23 vuotta eikä ainuttakaan luunmurtumaa ole koskaan tullut vaikka välillä mm. harrastuksissa on luut ryskyneet oikein kunnolla. Olen myös jäisillä keleillä liukastunut muutaman kerran pahastikin mutta luut ovat pysyneet ehjinä.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2012 klo 19:25"]

Olen syönyt pillereitä nyt 23 vuotta eikä ainuttakaan luunmurtumaa ole koskaan tullut vaikka välillä mm. harrastuksissa on luut ryskyneet oikein kunnolla. Olen myös jäisillä keleillä liukastunut muutaman kerran pahastikin mutta luut ovat pysyneet ehjinä.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
Aihe vapaa