Jos kuulee ääniä (kuuloharha), niin "kuuleeko" ne vai ovatko ne ajatuksia?

Vierailija

Luuleeko ensimmäisillä kerroilla, että ääni tosiaan tulee jostain, vai onko se enemmänkin pään sisäinen ajatus, jota ei kuule vaan jonka ajattelee?

Kommentit (12)

Vierailija

Siis useimmillahan on päässä ajatuksissa kaikenlaista monologia ja dialogia käynnissä koko ajan, eikä se ole kuuloharhaa jos se tosiaaan on selvästi ajatuksissa eikä kuulu ikään kuin korvien kautta kuuluvana äänenä. Toisaalta oikean auditiivisen kuuloharhan kokevakin voi usein jollain tasolla tietää ettei se ääni tule ulkomaailmasta, vaikka se kuulostaa siltä.



Itse sain nuorena kuuloharhoja tilapäisesti kerran kun ryyppäsin silloisen juopon miesystävän kanssa kaksi viikkoa putkeen etelänlomalla. Säikäytti hieman kotona krapulamorkkiksissa kun hanurimusiikki raikasi taukoamatta taustalla vaikka tasan tiesin ettei sellaista voi oikeasti mistään tulla. Se piinasi minua pari päivää niin yksin autossa kuin kotona yölläkin.

Vierailija

Kuulin aina pienenä "aivoissani" naisen äänen joka toisti samaa lausetta monta kertaa.

Päässä "humisi" ja mielessä takoi samalla, että muista,muista,muista mutta kun se meni ohi niin en ikinä muistanut mitä ääni sanoi.

Vielä tänä päivänä harmittaa etten tiedä mikä se lause on...jäi olo että jotain tärkeää en nyt tiedä vaikka pitäisi!

Viimeisen kerran kuulin äänen kun olin 13v. ja säikähdin niin pahasti etten ole sen jälkeen kuullut mitään ylimääräisiä ääniä :(

Vierailija

Kuuloaivokuori aktivoituu harhoissa aivan kuten kuulisit oikean äänen. Sitten on sinun omasta päättelykyvystäsi kiinni, miten tämän kuulohavainnon tuklkitset (väsymyksestä, ryyppäyksestä tai avaruuden viesteistä johtuvaksi).

Vierailija

ollut itseäni solvaavia ohimeneviä ajatuksia. Ne "kuulostavat" jonkun miehen ilkeältä ääneltä, mutta en siis kuule niitä ääninä vaan ne ovat ajatuksia. Vierailta ne kuitenkin itselleni tuntuvat, kun yhtäkkiä ajatus sanoo jotain tyyliin "vitun ääliö, susta ei ole mihinkään".



Tämäkö ei siis ole kuuloharha? Ajatusharhako sitten...?

Vierailija

Lainaus:

ollut itseäni solvaavia ohimeneviä ajatuksia. Ne "kuulostavat" jonkun miehen ilkeältä ääneltä, mutta en siis kuule niitä ääninä vaan ne ovat ajatuksia. Vierailta ne kuitenkin itselleni tuntuvat, kun yhtäkkiä ajatus sanoo jotain tyyliin "vitun ääliö, susta ei ole mihinkään".



Tämäkö ei siis ole kuuloharha? Ajatusharhako sitten...?




se on vain sun sisäistä puhetta. Meillä kaikilla on sisäistettynä erilaisia "ääniä" menneisyydestämme. Useimmilla on eniten äänessä oma kertojanääni, se minä-ääni joka ajatuksissa vaikka kun kaupassa yksinäni selostaa siellä "ai niin, sitten piti muistaa vielä ne teepussit ja maito" ja muuta sellaista.



Mutta on ihan tavallista että sisäinen puhe jakautuu eri "äänisiin" rooleihin, silloin kun on joku ristiriitatilanne. Päässä voi taistella esimerkiksi ääni joka sanoo että älä nyt mene ostamaan sitä kaljaa ja mässyä, koska haluat laihtua, ja toinen ääni joka sanoo "mene vaan ostamaan, aloita sitten huomenna se kuuri, ansaitset sen herkuttelun tänään". Tai tosiaan niin että vaikka kun mokaa niin ankara sisäistetty rooliääni aktivoituu ja syyttää. Minulla tuollaisena äänenä toimii äitini ääni, koen aina että äiti toruu minua kun olen mokannut jotain: "sinä et sitten koskaan ole onnistunut missään, olet pelkkä veltto surkimus".



Ei nuo tuollaiset mitään harhoja ole vaan ihan ihmismielen tapa ajatuksissa prosessoida asioita.

Vierailija

siinä unen ja hereilläolon välimaastossa käynyt niin, että kuulen ihan selvästi että joku sanoo jotain. Yleensä naisen ääni. Herään ääneen ja mietin mitä se mahtoi sanoa, sit mietin että tapahtukohan se oikeasti. Sit käyn yleensä kämpän läpi ettei siellä ketään ylimääräisiä ole ja vakuutan itselleni että untahan se oli.



Viimeksi pari yötä sitten olin juuri nukahtamaisillani ja uni oli juuri alkamassa (muistan vielä nähneeni kyllä oviaukosta valon, eli silmät on olleet auki) ja mulle sanoi joku naisääni ihan selvästi "noniin, sitten.." ja havahduin.

Vierailija

Lainaus:

siinä unen ja hereilläolon välimaastossa käynyt niin, että kuulen ihan selvästi että joku sanoo jotain. Yleensä naisen ääni. Herään ääneen ja mietin mitä se mahtoi sanoa, sit mietin että tapahtukohan se oikeasti. Sit käyn yleensä kämpän läpi ettei siellä ketään ylimääräisiä ole ja vakuutan itselleni että untahan se oli.



Viimeksi pari yötä sitten olin juuri nukahtamaisillani ja uni oli juuri alkamassa (muistan vielä nähneeni kyllä oviaukosta valon, eli silmät on olleet auki) ja mulle sanoi joku naisääni ihan selvästi "noniin, sitten.." ja havahduin.




Aivot on osin unessa ja osin hereillä joten valve- ja unifantasiamaailma sekottuvat. Tätä kutsutaan hypnagogiseksi vaiheeksi.

Vierailija

Ajoin pari viikkoa sitten pahan kolarin. Joitakin sekunteja ennen kuin rysähti kunnolla kuulin kuljettajan viereiseltä penkiltä selvästi miehen äänen, joka sanoi "irrota kädet ratista ja suojaa pääsi."

Tein niin kuin ääni käski, ja luultavasti sen ansiosta selvisin hengissä. Pääni olisi nimittäin mennyt tuulilasista läpi, mutta kädet suojasivat sitä, ja levittivät osuma-aluetta niin, että isku vaimeni.

Autossa ei ollut lisäkseni muita ihmisiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat