Aihe vapaa: Onko psykosomaattinen astma sama kuin oikea astma

mutta joskus ahdistus ja paniikkihäiriö voivat saada aikaan astmalta tuntuvia oireita, esim. ihmiselle tulee tunne ettei saa henkeä tai että vaikka henki kulkee, jotenkin hengitys ei "auta" vaan olisi hapenpuute. Tämä voi johtaa jatkuvasti tihenevään hengitykseen ja hyperventilaatioon, jopa pyörtymiseenkin, toisinaan.

Mutta siis tuollaisessa ei ole kyseessä oikea astma eikä keuhkoputket oikeasti supistu vaan potilas vaan tuntee noin. Todellinen astma ei ole psykosomaattinen sairaus, vaikka 1900-luvun alussa niin uskottiinkin. Nykyisin ne tiedetään somaattisiksi sairauksiksi.

Itselläni stressi kyllä pahentaa astma- ja allergiaoireita joskus paljonkin. Aikanaan saatoin saada kohtauksenkin, jos oikein tuli ahdistava paikka. Nykyisin mulla on tablettimuotoinen peruslääkitys eli en muista saaneeni suoranaista astmakohtausta ahdistuksen takia.

Ihminen on kokonaisuus. Stressi voi saada aikaan mahahaavan. Paniikkihäiriöllä ja astmalla on yhteys siten, että jos on toinen niistä on taipumus saada toinenkin. Varsinaisesti sairausnimikkeenä ei taida olla tuollaista, psykosomaattinen astma.

Uuden tutkimuksen mukaan runsas D-vitamiini helpottaa astmaa. Se esimerkiksi parantaa keuhkojen toimintakykyä ja astmahoidon tehokkuutta.
http://www.tohtori.fi/?page=3509935&id=0546887

Olen saanut erinomaisen hyvää palautetta D-vitamiinista astmaa potevien lasten vanhemmilta. Astman oireet lievenevät ja infektiot jäävät pois. Nyt uudet tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että D-vitamiinilisä on todella tarpeen sekä lapsi- että aikuispotilaille. Mitä enemmän veressä on D-vitamiinia, sitä lievemmät ovat oireet ja sitä paremmin lääkitys auttaa, kertoivat amerikkalaisen National Jewish Health -instituutin tutkijat viime viikolla American Academy of Allergy, Asthma, and Immunology -kongressissa.
http://terveyshymy.fi/tohtori-tolonen/d-vitamiini-auttaa-astmassa

Dear Dr Cannell: D for childhood asthma
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/08/16/dear-dr-cannell-d-for-childhood-asthma/

1 µg (mikrogramma) = 40 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 ng/ml = 25 nmol/L

50 ng/ml = 125 nmol/L

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

D-vitamiini, kortikosteroidit ja luuston mineralisoituminen astmassa

Kortikosteroideilla hoidetuilla astmaa sairastavilla lapsilla D-vitamiinin puute näyttäisi liittyvän luuston huonoon mineralisoitumiseen.

Laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa seurattiin 780:tä iältään 5 - 12-vuotiasta astmaa sairastavaa lasta yli neljän vuoden ajan. Seerumin D-vitamiinipitoisuus mitattiin kertaalleen tutkimuksen alussa. Luustontiheyttä seurattiin vuosittain DEXA:lla.

Kun (pahentuneen) astman hoidossa käytettiin myös suun kautta otettavia kortikosteroideja, osoittautui luun mineralisoituminen sitä heikommaksi, mitä useamman kortikosteroidikuurin lapset olivat saaneet. Tämä kortikosteroidiannokseen liittyvä vaikutus ilmeni erityisesti pojilla, joilla seerumin D-vitamiinipitoisuudet olivat pienet. (Tse SM ym. J Allergy Clin Immunol 2012;130:53)

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247