Olitko joskus vapaaehtoisesti lapseton?
Kartoitetaas kuinka moni on ollut nuoruudessaan vela, mutta myöhemmin on mieli muuttunut. ;) Mutta hei, ei lasketa tähän aborttivastaisten vahinkolapsia, vaan ihan oikeasti, että olit nuorempana ehdottomasti sitä mieltä että et halua lapsia, mutta vanhemmalla iällä halusitkin niitä.
Kartoitetaas kuinka moni on ollut nuoruudessaan vela, mutta myöhemmin on mieli muuttunut. ;) Mutta hei, ei lasketa tähän aborttivastaisten vahinkolapsia, vaan ihan oikeasti, että olit nuorempana ehdottomasti sitä mieltä että et halua lapsia, mutta vanhemmalla iällä halusitkin niitä.
[/quote]Oon ollut
nyt 38-vuotiaana on tullut kova vauvakuume, ja on päällä yritys löytää ensin se mies että jos vielä ehtisi edes yhden lapsenkin saada. Nuorempana mulla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta edes parisuhteeseen, vaan uskoin vakaasti että olen niin erakko luonne etten pystyisi asumaan kenenkään toisen kanssa saman katon alla.
nyt 38-vuotiaana on tullut kova vauvakuume, ja on päällä yritys löytää ensin se mies että jos vielä ehtisi edes yhden lapsenkin saada. Nuorempana mulla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta edes parisuhteeseen, vaan uskoin vakaasti että olen niin erakko luonne etten pystyisi asumaan kenenkään toisen kanssa saman katon alla.
[/quote]Juu
Olin 19-vuotiaaksi vakaasti sitä mieltä, etten ikinä halua lapsia. Sitten tapasin mieheni, jolla oli 2 lasta entisestä liitostaan. Aloin epämääräisesti kaivata omaa lasta, koti tuntui tyhjältä, kun lapset olivat lähteneet. Ei mennyt kuin vuosi ja olin raskaana.
No joo, ei voi sanoa, että "vanhemmalla iällä" muuttui mieli, mutta muuttuipa kuitenkin :) En vieläkään ole mikään äidillinen persoona, en osaa leikittää tai laulattaa lapsia, mutta omaani rakastan yli kaiken. Toisinaan vieläkin pohdin, miten elämä olisikaan mennyt, jos en olisi miestäni tavannut...
Olin 19-vuotiaaksi vakaasti sitä mieltä, etten ikinä halua lapsia. Sitten tapasin mieheni, jolla oli 2 lasta entisestä liitostaan. Aloin epämääräisesti kaivata omaa lasta, koti tuntui tyhjältä, kun lapset olivat lähteneet. Ei mennyt kuin vuosi ja olin raskaana.
No joo, ei voi sanoa, että "vanhemmalla iällä" muuttui mieli, mutta muuttuipa kuitenkin :) En vieläkään ole mikään äidillinen persoona, en osaa leikittää tai laulattaa lapsia, mutta omaani rakastan yli kaiken. Toisinaan vieläkin pohdin, miten elämä olisikaan mennyt, jos en olisi miestäni tavannut...
Minä
ajattelin aina nuorena etten koskaan tee lapsia. Sitten mieli muuttui kolmikymppisenä, nyt on kaksi lasta.
ajattelin aina nuorena etten koskaan tee lapsia. Sitten mieli muuttui kolmikymppisenä, nyt on kaksi lasta.
[/quote]Ei ole
"Jokainen on on ollut, joka on käyttänyt ikinä ehkäisyä."
No ei ole sama asia. Vapaaehtoisella lapsettomuudella viitataan yleensä siihen, että ajattelee ettei ikinä halua lapsia, ehkäisy sen sijaan voi olla väliaikainen ratkaisu.
"Jokainen on on ollut, joka on käyttänyt ikinä ehkäisyä."
No ei ole sama asia. Vapaaehtoisella lapsettomuudella viitataan yleensä siihen, että ajattelee ettei ikinä halua lapsia, ehkäisy sen sijaan voi olla väliaikainen ratkaisu.
Jaa...
Enpä olisi ihan samaa mieltä. Moni käyttää esim. nuorena ehkäisyä, vaikka suunnitelmissa on lapset, esim. 5 tai 10 vuoden päässä kun elämäntilanne on sopivampi kuin pullauttaa lapset kiireisen opiskelijaelämän keskelle soluasunnossa asuessa...
AP
Enpä olisi ihan samaa mieltä. Moni käyttää esim. nuorena ehkäisyä, vaikka suunnitelmissa on lapset, esim. 5 tai 10 vuoden päässä kun elämäntilanne on sopivampi kuin pullauttaa lapset kiireisen opiskelijaelämän keskelle soluasunnossa asuessa...
AP
Olen aina :)
Nuorena olin sitä mieltä, että ehkä saatan jonain päivänä ruveta haluamaan omia lapsia. Jos multa kysyttiin, toivonko joskus omaa lasta, vastasin, etten tiedä. Eihän sellaista asiaa nuorena tietysti tarvinnut ajatellakaan.
29-vuotiaana tajusin olevan todella vapaaehtoisesti lapseton ja 31-vuotiaana hankin sterilisaation. Olen nyt 34 (ja hyvin tyytyväinen!).
Nuorena olin sitä mieltä, että ehkä saatan jonain päivänä ruveta haluamaan omia lapsia. Jos multa kysyttiin, toivonko joskus omaa lasta, vastasin, etten tiedä. Eihän sellaista asiaa nuorena tietysti tarvinnut ajatellakaan.
29-vuotiaana tajusin olevan todella vapaaehtoisesti lapseton ja 31-vuotiaana hankin sterilisaation. Olen nyt 34 (ja hyvin tyytyväinen!).
Mä olin
aivan 100% varma etten IKINÄ tee lapsia, en pitänyt lapsista ja ajatus siitä että olisin sidottu lapseen tuntui kammottavalta. Ja kun ne tosiaan oli niiiiiiin ärsyttäviäkin, miksi haluaisin sellaisen lahkeeseeni roikkumaan.. Kunnes tapasin nykyisen mieheni. Ei mennyt kauaa kuin vauvakuume alkoi nostaa päätään ja 1½vuoden seurustelun jälkeen olin raskaana ja nyt meillä on 11kk vanha vauva täällä:) Ikää on nyt 25v. Jos olisin jäänyt entisen mieheni kanssa yhteen, en varmasti olisi edelleenkään lämmenyt ajatukselle lapsista. Kyllä oli sukulaiset ja ystävätkin suu auki kun kerroin raskaudestani:D
Nyt voin vaan miettiä miten tylsää ja "tyhjää" elämäni olisi ollut ilman lasta. Vaikka menoa ja ystäviä piisasi, oli tuo lapsi vasta se mikä täytti sen jonkun kummallisen tyhjiön:)
aivan 100% varma etten IKINÄ tee lapsia, en pitänyt lapsista ja ajatus siitä että olisin sidottu lapseen tuntui kammottavalta. Ja kun ne tosiaan oli niiiiiiin ärsyttäviäkin, miksi haluaisin sellaisen lahkeeseeni roikkumaan.. Kunnes tapasin nykyisen mieheni. Ei mennyt kauaa kuin vauvakuume alkoi nostaa päätään ja 1½vuoden seurustelun jälkeen olin raskaana ja nyt meillä on 11kk vanha vauva täällä:) Ikää on nyt 25v. Jos olisin jäänyt entisen mieheni kanssa yhteen, en varmasti olisi edelleenkään lämmenyt ajatukselle lapsista. Kyllä oli sukulaiset ja ystävätkin suu auki kun kerroin raskaudestani:D
Nyt voin vaan miettiä miten tylsää ja "tyhjää" elämäni olisi ollut ilman lasta. Vaikka menoa ja ystäviä piisasi, oli tuo lapsi vasta se mikä täytti sen jonkun kummallisen tyhjiön:)
Mä olen just nyt "vela", ikää 32.
nyt 38-vuotiaana on tullut kova vauvakuume, ja on päällä yritys löytää ensin se mies että jos vielä ehtisi edes yhden lapsenkin saada. Nuorempana mulla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta edes parisuhteeseen, vaan uskoin vakaasti että olen niin erakko luonne etten pystyisi asumaan kenenkään toisen kanssa saman katon alla.
Mutta odotan, että milloin hormonit saa ylivallan ja sekoittaa pään. Nyt tekisin ehdottomasti abortin, jos saisin tietää raskaudesta.
[quote]
nyt 38-vuotiaana on tullut kova vauvakuume, ja on päällä yritys löytää ensin se mies että jos vielä ehtisi edes yhden lapsenkin saada. Nuorempana mulla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta edes parisuhteeseen, vaan uskoin vakaasti että olen niin erakko luonne etten pystyisi asumaan kenenkään toisen kanssa saman katon alla.
[/quote]
Mutta odotan, että milloin hormonit saa ylivallan ja sekoittaa pään. Nyt tekisin ehdottomasti abortin, jos saisin tietää raskaudesta.
