Aihe vapaa: Perheet joissa omat rahat, mitä teette jos tulee lapsia??

Eikä ole tullut mieleen niistä luopua. Meillä on myös yhteinen tili, minne laitamme molemmat rahaa. Kun minä olin hoitovapaalla, mies täytti sitä yksin.

3 lasta. Mies antaa mulle joka kuukausi tietyn summan rahaa, jonka olemme yhdessä sopineet ja minä hoidan lasten menot ja ruokaostokset. Hyvin yksinkertaista. Olen siis lasten kanssa kotona hoitovapaalla.

Mitä olen seurannut tuttavaperheitä, niin on niissä kyllä ihan pokkana viety pieniäkin hoitoon. Toki ymmärrän, että nainenkin tarvitsee silloin rahaa, jos mies on hirveä nihlisti. Tai sitten toisinpäin. No, ne pienet ovat usein päiväkodissa jopa 8-9h päivä ja sen kyllä huomaa :(
Yhteinen talous on järkevää, jos on yhteisiä lapsia.
Mitäs sitten, jos toinen sairastuu ja rahat erikseen? Jotenkin yököttävän itsekästä toi rahan palvominen.

Vai jäitkö miehelle velkaa? Niinhä siinä usein sitten käy, jos rahat erikseen. Ja toisella tulot laskee.

Ihan hyvin pärjättiin mun kotiäitivuosinakin, vaikka meillä on vain omat tilit ja omat rahat. Ikimaailmassa en suostuisi yhteiseen tiliin ja yhteisiin rahoihin. Kumpikin on maksanut yhteisiä menoja, vaikka mun tulot oli pienehköt kotiäitivuosina. Mies ei laittanut mulle koskaan mitään käyttörahaa ja musta se olisi ollut nöyryyttävääkin. Jos olisin halunnut enemmän rahaa, olisin mennyt töihin.

Hoitovapaa on poikkeus tila, maksan sen mitä pystyn, mies loput. Haluan ehdottomasti että minulla on mahdollisuus käyttää omia rahojani miten haluan, ilman että joudun kysymään toiselta lupaa tai kuuntelemaan valitusta miten olen ostellut miehen rahoilla jotain.

Meillä on sukulaisissa ja kaveriperheissä lähes kaikilla omat rahat ja ne joilla ei ole, ovat eronneet rahariitojen vuoksi. Tämän(kin) vuoksi meille oli selvä että omat rahat, sen minkä tienaa saa myöskin käyttää miten lustää.

talouden menot yksin kun olin hoitovapaalla. En jäänyt velkaa.

Yhteinen talous on järkevää, jos on yhteisiä lapsia.
Mitäs sitten, jos toinen sairastuu ja rahat erikseen? Jotenkin yököttävän itsekästä toi rahan palvominen.

Ja mitä mitäs sitten jos toinen sairastuu?? Niin?? En ymmärrä sun pointtias...

Äitiysrahani oli suurempi kuin miehen palkka, joten ei aiheuttanut muutoksia tilanteeseen. Hoitovapaalle kun jäin, niin mies alkoi maksaa suuremman osan juoksevista menoista, kun aiemmin se olin ollut minä.

Ei omat tilit tarkoita sitä, ettei toista huomioida tai auteta, tai ettei kannettaisi yhdessä vastuuta... Me ollaan jaettu kulujen maksu niin, että molemmille jää käyttörahaa.

Mitä olen seurannut tuttavaperheitä, niin on niissä kyllä ihan pokkana viety pieniäkin hoitoon. Toki ymmärrän, että nainenkin tarvitsee silloin rahaa, jos mies on hirveä nihlisti. Tai sitten toisinpäin. No, ne pienet ovat usein päiväkodissa jopa 8-9h päivä ja sen kyllä huomaa :(
Yhteinen talous on järkevää, jos on yhteisiä lapsia.
Mitäs sitten, jos toinen sairastuu ja rahat erikseen? Jotenkin yököttävän itsekästä toi rahan palvominen.

Tili suljetaan ja käsiksi et siihen pääse muuta kuin maksamaan hautauskuluja.

Joillekin tuntuu olevan NIIN vaikeaa ymmärtää, että laskujen ja raha-asioiden hoitoon ei tarvita yhteistä tiliä vaan yhteisiä päätöksiä. Kun olin kotona lasten kanssa, mies maksoi laskut ja menot omalta tililtään, kun mulla ei ollut rahaa. Ei sitten mitään ongelmia.

jos vanhemmilla on omat tilit?? :O minä en edes tiedä onko esimerkiksi vanhemmillani ollut omat vai yhteinen tili, saati sitten tuttavaperheen raha-asiat. Ja miten ne tilit vaikuttavat lapseen? En ymmärrä.

Mitä olen seurannut tuttavaperheitä, niin on niissä kyllä ihan pokkana viety pieniäkin hoitoon. Toki ymmärrän, että nainenkin tarvitsee silloin rahaa, jos mies on hirveä nihlisti. Tai sitten toisinpäin. No, ne pienet ovat usein päiväkodissa jopa 8-9h päivä ja sen kyllä huomaa :(
Yhteinen talous on järkevää, jos on yhteisiä lapsia.
Mitäs sitten, jos toinen sairastuu ja rahat erikseen? Jotenkin yököttävän itsekästä toi rahan palvominen.

niin miten saa ruokaa ja miten elää ylipäätään?
Miedän yhdellä sukulaisperheellä oli näin. Eli äiti sairastui syöpään. Hänen tulot romahti. Ja mies ei halunnut OMISTA rahoista kustantaa vaimon elämistä ja hoidotkin maksoi. Vaimo sairastui myös psyykkisesti, koska paine sairaudesta ja rahattomuudesta sai hänet romahtamaan. Miehen mielestä se ei ollut hänen syytään, koska heillä oli omat rahat. Aikä kylmä arvomaailma.

Joillekin tuntuu olevan NIIN vaikeaa ymmärtää, että laskujen ja raha-asioiden hoitoon ei tarvita yhteistä tiliä vaan yhteisiä päätöksiä. Kun olin kotona lasten kanssa, mies maksoi laskut ja menot omalta tililtään, kun mulla ei ollut rahaa. Ei sitten mitään ongelmia.

Jos rahat on erikseen jää toiselle velkaa, jos hän maksaa jotain sinun juttuja.

niin miten saa ruokaa ja miten elää ylipäätään?
Miedän yhdellä sukulaisperheellä oli näin. Eli äiti sairastui syöpään. Hänen tulot romahti. Ja mies ei halunnut OMISTA rahoista kustantaa vaimon elämistä ja hoidotkin maksoi. Vaimo sairastui myös psyykkisesti, koska paine sairaudesta ja rahattomuudesta sai hänet romahtamaan. Miehen mielestä se ei ollut hänen syytään, koska heillä oli omat rahat. Aikä kylmä arvomaailma.

normaalitilanteeseen missä pariskunnalla on omat tilit/rahat. Sitäpaitsi jos olivat naimisissa niin miehellä oli elatusvelvollisuus.

että lapset joutuvat päiväkotiin jo pienenä, kun toisella ei ole varaa jäädä kotiin hoitamaan. Ja, jos jäisi kotiin ja mies joutuisikin vaikka joskus maksamaan jonkun naisen laskuista, niin heti jäisi toiselle velkaa. Sellaista se vaan on niissä perheissä,joissa ei ole yhteistä taloutta, vaan oma napa ratkaisee kaiken.

eikä mistää yhteistaloidesta. Siis siitä, että mun rahat on MUN ja vain ja ainoastaan MUN. Eli miten silloin toimitte? AP

Ihmisillä joilla on omat rahat, on yleensä älyä sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Jos toinen hoitaa kotona lapsia, sairastuu tai jää työttömäksi, niin se toinen maksaa enemmän. Ja muutenkin omat tilit perheissä ne menot on yleensä jaettu TULOJEN suhteen, ei 50-50% periaatteella. Jos toinen tienaa nettona 4000€ ja toinen nettona 2000€ kuussa, niin yhteisiä menoja maksetaan n. 2/3 ja 1/3 osa suhteessa.

Mitään euroja ei kukaan laske, vaan homma menee suunnilleen pohjalta. Toinen voi esim. kokonaan vastata ruokamenoista ja lasten kuluista, ja toinen sitten huolehtii lainan lyhennyksen. Ja jos toisella alkaa olla tili tyhjissä kun on lapsille ostanut talvihaalarit, kengät ja maksanut ison sähkölaskun, niin sitten se toinen antaa vähän rahaa.

eikä mistää yhteistaloidesta. Siis siitä, että mun rahat on MUN ja vain ja ainoastaan MUN. Eli miten silloin toimitte? AP

enkä usko että kukaan tuntemanikaan tuntee ketään tuollaista.. Kuulostaa hyvin oudolta..

Molemmilla omat tilit, omat rahat. Kun olin vielä töissä puolitimme lapseen liityvien hankintojen kulut. Hoitovapaalla ollessa maksetaan yhä yhdessä lapseen liittyvät menot, plus puoliso kompensoi minun tulonmenetystäni. Eli jos tuloni laskevat tonnilla kuussa, mies maksaa 500 euroa enemmän menoja.

Ei kaikki tietenkään niin ylettömän tarkkaa ole. Mutta omat harrastuksensa ja muut tuhlauksensa kumpikin maksaa itse, ei sitten tarvitse kiristellä hampaita jos toiselta karkaa mopedi käsistä jonkun turhaketuhlauksen kanssa.

eikä mistää yhteistaloidesta. Siis siitä, että mun rahat on MUN ja vain ja ainoastaan MUN. Eli miten silloin toimitte? AP

enkä usko että kukaan tuntemanikaan tuntee ketään tuollaista.. Kuulostaa hyvin oudolta..

Kaverini perheessä on jopa jääkaapin hyllyillä nimet, että kene ostamia ruokia. Äiti kyllä ostaa ruokaa myös lapsille. Lapset saavat ottaa ruokaa vain äidin hyllyltä. Isän ostamat ruuat on isän.
Tässä perheessä ainakin lapset kärsii siitä, että vanhemmilla on erikseen rahat. Äiti on tosi köyhä, mutta hän on se joka joutuu maksamaan lastenkin ostokset. Isälle se ei kuulu, vaan hän varakkaana ostelee kaikkea kivaa VAIN itselleen. Saattaa jopa tuttavien aikana naureskella vaimolleen. En ymmärrä miksi kaverini on hänen kanssaan. En todellakaan tajua.

eikä mistää yhteistaloidesta. Siis siitä, että mun rahat on MUN ja vain ja ainoastaan MUN. Eli miten silloin toimitte? AP

enkä usko että kukaan tuntemanikaan tuntee ketään tuollaista.. Kuulostaa hyvin oudolta..

Kaverini perheessä on jopa jääkaapin hyllyillä nimet, että kene ostamia ruokia. Äiti kyllä ostaa ruokaa myös lapsille. Lapset saavat ottaa ruokaa vain äidin hyllyltä. Isän ostamat ruuat on isän.
Tässä perheessä ainakin lapset kärsii siitä, että vanhemmilla on erikseen rahat. Äiti on tosi köyhä, mutta hän on se joka joutuu maksamaan lastenkin ostokset. Isälle se ei kuulu, vaan hän varakkaana ostelee kaikkea kivaa VAIN itselleen. Saattaa jopa tuttavien aikana naureskella vaimolleen. En ymmärrä miksi kaverini on hänen kanssaan. En todellakaan tajua.

Minäkin tunnen noita tapauksia. Enkä tajua tuota itsekästä tapaa??

kääntyy lopulta naista itseään vastaan.
Ihan todellako olet kantanut yksin rahallisen vastuun lasten kotihoidosta?!? Onko yhteinen vastuunkanto perheestä nöyryyttävää?

Ihan hyvin pärjättiin mun kotiäitivuosinakin, vaikka meillä on vain omat tilit ja omat rahat. Ikimaailmassa en suostuisi yhteiseen tiliin ja yhteisiin rahoihin. Kumpikin on maksanut yhteisiä menoja, vaikka mun tulot oli pienehköt kotiäitivuosina. Mies ei laittanut mulle koskaan mitään käyttörahaa ja musta se olisi ollut nöyryyttävääkin. Jos olisin halunnut enemmän rahaa, olisin mennyt töihin.

itse asiassa siitä ei ole keskusteltu missään vaiheessa. Mies oli kyllä lasten kanssa kotona puolisen vuotta kummallakin kerralla kun mä menin töihin, mutta siinä ei ollut mun taloudestani kysymys vaan miehen halusta päästä osalliseksi kotona lasten kanssa olemisesta. Niihin aikoihin minulla oli suurempi palkka, nykyään ollaan aika samalla tasolla. Minä olin kyllä selvästi pitempään kotona kuin mies.

Minulla oli äitiyslomalle jäädessäni säästöjä, ja olen perusluonteeltanikin tosi säästeliäs, joten mitään suurta ongelmaa pudonnut tulotaso ei tuonut mukanaan. Mutta jos mun elintasoni olisi laskenut jotenkin epämiellyttävän alas kotona olemisen takia niin sitten mies olisi tietysti maksanut normaalia suuremman osan meidän menoista (tai päinvastoin). Kyllähän me nyt ihan normaalitilanteessakin autetaan toisiamme rahallisesti, jos on tarvetta!

Ei se että meillä on yhteisen tilin lisäksi myös omat tilit tarkoita ettemme jakaisi omastamme, tietenkään. Mehän rakastamme toisiamme. Lapset on jo tehty, joten hoitovapaa ei ole enää ajankohtainen, mutta jos jompikumpi haluaisi esim. opiskella uuden ammatin, niin totta kai toinen auttaisi opiskeluaikana taloudellisesti.

OMISTA rahoistani mä voin antaa ihan ilman mitään velkajärjestelyjäkin taloudellista apua kenelle haluan. Annan OMISTA rahoistani hyväntekeväisyyteen, ihan niillä OMILLA rahoillani voin vaikka maksaa ystävän teatteriin ja lasilliselle, ja niillä OMILLA rahoillani voin myös auttaa miestäni jos hän sitä tarvitsee.

Joillekin tuntuu olevan NIIN vaikeaa ymmärtää, että laskujen ja raha-asioiden hoitoon ei tarvita yhteistä tiliä vaan yhteisiä päätöksiä. Kun olin kotona lasten kanssa, mies maksoi laskut ja menot omalta tililtään, kun mulla ei ollut rahaa. Ei sitten mitään ongelmia.

Jos rahat on erikseen jää toiselle velkaa, jos hän maksaa jotain sinun juttuja.