Aihe vapaa: Miksi terveet nuoret jalkapalloilijat saavat sydänkohtauksia?

.. ja se, että ne tulee maista, joissa ei ole neuvoloita eikä terveysseurantaa lasten kasvaessa. Näin oli Hesarissa.

taitaa ola liian ranka laji vai? Luulis tolla tasolla pelaajiltakin läkärissä huomattu sydänsairaudet.

joita ei huomata lapsena, niin kuin suomessa, jossa on neuvolat... just oli Hesarissa juttua

futiksenpelaajia? Kuoleeko muidenkin lajien edustajia? Itse en ole kuullut kuin näistä futaajista. Jo varmaan yli 10 vuotta sitten muistan juttua joistain junnupelaajista, siis alle 2-kymppisistä, kun lyhyen ajan sisään kuoli tai sai kohtauksen pelatessa...

ap

Näitä tulee jalkapallossa toistuvasti.

et vaan oo huomannut

http://www.ssl.fi/ssl/sslwww.nsf/sp?open&cid=Liitto&screen=newsscreen&newsid=content3767F7

jalkapallon pelaajia on erittäin paljon joten kyllä sinne mahtuu pari tilastokuolemaakin. Henk.koht olisin enemmän huolissani jos kyseessä olisi jonki dobingaineen lisääntynyt käyttö kuten jääkiekossa oli muutama vuosi sitten esim. Saku Koivu. Pelissä tai ottelu tiheydessä ei voi olla edes huipputasolla mitään ongelmaa Euroopassa

huipputason urheilijat kuolee keskimäärin nuorempina kuin tavalliset, muutaman kerran viikossa, liikkuvat ihmiset. Jonku artikkelin joskus luin, oli muistaakseni ihan tutkittu juttu.

Oma veikkaus siihen on että huippu-urheilijat kuluttavat elimistönsä loppuun. Liikkuakkin voi liikaa. Ja todellakin liikkuvat paljon, muistan kun nuorempana harrastin uintia, niin kilryhmäläiset vetelivät jotain 8krt/viikossa treenejä. Osa siis lihaskuntoilua jne. Ja olivat siis teinejä. Ja kuka tahansa urheilua kunnolla harrastanut tietää, että noiden perustreenien lisäksi oletetaan että oma toimisesti harrastaa nonstoppina liikuntaa, esim joka aamu juoksulenkki. Jos nuoresta pitäen rääkätään elimistöä liikaa, niin kyllähän se jossain vaiheessa väsähtää.

Suosituksia pienempi veren D-vitamiinipitoisuus saattaa altistaa aivoinfarktin kehittymiselle, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tätä ennen D-vitamiinin vähyys on yhdistetty mm. sydän- ja verisuonitautien riskiin, mutta aivoinfarkteja ja muita aivohalvauksia koskevat tulokset ovat olleet epäselviä.

Tutkimuksessa riski sairastua aivoinfarktiin oli suurentunut naisilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli keskimäärin 35 nmol/l, kun vertailukohtana olivat naiset, joiden pitoisuudet olivat keskimäärin 77 nmol/l. Suomessa normaaliarvona pidetään noin 40–80 nmol/l:n pitoisuuksia, joka on aivan liian alhainen.

Yhteydet havaittiin mittaamalla veren D-vitamiinipitoisuudet vajaalta viideltäsadalta keskimäärin 60-vuotiaalta aivoinfarktiin sairastuneelta naiselta. Heitä verrattiin yhtä moneen terveeseen ikätoveriin. Sama tulos tuli aikaisempien tutkimusten tuloksia yhdistelleessä meta-analyysissä, joka perustui 1 200 aivohalvauspotilaan tietoihin kuudesta eri tutkimuksesta.

Uutispalvelu Duodecim


""Mitä vähemmän seerumissa on D-vitamiinia, sitä jäykemmät ovat valtimot, osoittaa uusi suuri kansainvälinen tutkimus. Yhdysvaltain terveysviraston rahoittamaan tutkimukseen osallistui yli 1200 terveen kirjoissa olevaa noin 70-vuotiasta henkilöä. Tulokset puoltavat D-vitamiinin käyttöä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa.""
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2362


""" Kööpenhaminan yliopistosairaala mittasi yli 10 000 naisen ja miehen seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) ja seurasi heitä 29 vuotta. Sinä aikana kuoli 6747 henkilöä ja 3100 sairastui sepelvaltimotautiin ja 1635 sydäninfarktiin. Sairastuneiden ja kuolleiden S-D-25 oli pienempi kuin terveinä säilyneiden. Tulokset puoltavat viranomaissuositusta runsaampaa D-vitamiinin käyttöä ruoan lisänä. S-D-25:n viitearvo on 75–150 ja turvaraja 400 nmol/l. EU nosti äsken D-vitamiinin päiväannoksen rajan 100 mikrogrammaan (µg).

Tutkimusta johti tohtori Peter Brøndum-Jacobsen, ja aineistona oli 10 170 tavallista tanskalaista naista ja miestä, jotka eivät käyttäneet D-vitamiinilla rikastettuja elintarvikkeita. Tutkitut osallistuivat Copenhagen City Heart Studyyn. Seerumin D-vitamiinin pitoisuudet (S-D-25) mitattiin ja luokiteltiin neljään ryhmään pienistä suuriin. Alimman neljänneksen lukemat korreloivat sepelvaltimotaudin, sydäninfarktien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Alimpien arvojen ryhmässä (

D-vitamiinin puute voi altistaa vakaville oireille

Liian vähän D-vitamiinia saavat saattavat altistua monille sydänoireille ja niistä johtuville kuolemille, tanskalaistutkimus osoittaa. Onkin mahdollista että moni sydäntauti jäisi kehittymättä, jos nykyistä useammat saisivat riittävästi D-vitamiinia. D-vitamiinin riittävyys on ongelma Suomessa etenkin talvisin, kun auringonvalosta sitä ei saa.

Tanskalaisten tulokset perustuvat suureen väestötutkimukseen, jossa hyödynnettiin vuosina 1981–1983 yli kymmeneltätuhannelta kööpenhaminalaiselta kerättyjä D-vitamiininäytteitä. Osallistujia seurattiin nykypäivään tai kuolemaan saakka.

Seuranta osoitti monet iskeemiset sydänsairaudet yleisemmiksi osallistujilla, joiden D-vitamiinitasot olivat alhaiset tutkimuksen alussa. Nämä riskit havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissä huomioitiin monia yhteyteen mahdollisesti vaikuttavia taustatekijöitä.

Suomessa seerumin D-vitamiinipitoisuutta pidetään normaalina, kun pitoisuus on 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Suurin osa suomalaisista saa liian vähän D-vitamiinia. Luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on kuitenkin yli 80 nmol/l.

Merkittävä osa väestöstä voisi välttyä sydänoireilta huolehtimalla riittävästä D-vitamiinin saannista. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota ihomme valmistaa (Suomessa toukokuun alusta elokuun loppuun keskipäivällä) auringonvalon UVB-säteilyn avulla. Lisäksi D-vitamiinia saadaan pieniä määriä ruuasta. Talviaikaan suomalaisten kannattaisi myös käyttää D-vitamiinilisiä.

Tulokset julkaistiin Arteriosclerosis, Thrombosis and Vascular Biology -tiedelehdessä.

Uutispalvelu Duodecim


Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

D-vitamiinia myydään ruokakaupoissa, apteekeissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.

Myös Suomalaisista verkkokaupoista saa edullisemmin kuin kaupasta:
http://www.ebn.fi/vitamiinit_mineraalit-1.html

http://www.manninen.info/shop/index.php?route=product/category&path=99_71

Tässä luotettava kauppa ulkomailla:
http://www.iherb.com/Vitamin-D

Softgel = öljykapseli eli parasta, mitä rahalla saa. Öljyjä on erilaisia eli jos on allergiaa esim. kalalle tai soijalle, niin valitse esim. auringonkukkaöljyssä oleva valmiste.

1000IU = 25µg

2000IU = 50µg

4000IU = 100µg

5000IU = 125µg

iHerbin tilausohjeet suomekielellä (visa tarvitaan):
http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/

ovat tunnettuja tästä sivuvaikutuksesta. Ja minkä verran esim. piirijalkapalloilijoita testataan?

Tässä naapurustossakin 30-vuotias mies kupsahti kadulla kävellessään maahan ja siihen jäi.

Ei kaikki sydänviat vissiin sitten tule neuvolassa ilmi.