Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Eli on aina parempi uhrata lapsensa kuin itsensä! Koska eivät ne lapset penteleet minun unelmiani tavoittele, ne lähtevät etsimään omiaan. Siksi lapsia voi tehdä liukuhihnalta, kyllä joku syyllistetty sukulainen ne hoitaa. Tärkeintähän on, että äiti voi hyvin, silloin lapsikin voi, vaikka päätyisi sairaana päiväkotiin.

Vierailija

Otsikko on totta vaikka artikkeli olikin pitkä ja sivusi muitakin aiheita. Itselläni on uhrautuva äiti ja huh huh miten rankkaa se on. Se uhrautuvuus ei tule yksin vaan siihen liittyy olennaisesti se että sen jälkeen se lapsi kokee syyllisyyttä vanhemman tilasta ja siitä jos ei toimi niin kuin vanhempi haluaa. Jos äiti on osannut uhrautua niin sitten lapsenkin täytyy osata uhrata itsensä. On eriasia arvostaa lapsia ja vastata näiden tarpeisiin silloin kun on tarve kuin elää ainoastaan näitä varten.

Vierailija

Mikä sopii yhdelle äidille/perheelle, ei automaattisesti sovi kaikille muille. joku äiti voi saada suurimman ilon siitä, että on lasten kanssa niin kauan kuin nämä äitiä tarvitsevat. Unelmiaan voi siirtää tuonnemmaksi, lapsuus on kuitenkin niin lyhyt.

Jokainen päättäköön itse, mikä on hänelle ja perheelle hyvä.

Vierailija

Lapsuus kestää 18 vuoden ajan ja useamman lapsen lapsuus kauemmin. Parikymmentä vuotta on pitkä aika lykätä omien toiveiden toteuttamista. ONNEKSI se ei ole edes pakko. Lapsi ei siitä sen onnellisemmaksi tule, että äiti uhraa itsensä. 

Eri asia on sitten se, jos äiti on niin vinoon kasvanut, että kokee normaalin oman lapsen kanssa olemisen itsensä uhraamiseksi. 

Vierailija

Nykyään äiti uhraa itsestään tasan sen vuoden ja sitten heittää lapset muiden hoidettaviksi. Lapset tekee pitkää päivää hoidossa, vanhempia nähdään sitten ku uraohjukset ehtii näkemään. Lapset tarvitsevat hoivaa ja aikaa eikä tule onnelliseksi siitä että äidit ja isät pääsevät toteuttamaan itseään ja nauttimaan elämästään ja "hoitamaan parisuhdetta kahdestaan" = lisää hoitoaikaa. Lasten näkökulmasta ei ajatella enää yhtään mitään. Tärkeintä on äidin ja isin onni -ilman häiritseviä lapsia.

äitix2

No ei olekkaan. Mutta mielestäni on lähinnä naurettavaa, että äidit jotka on suunnilleen eilen pullauttanut sen lapsen ulos niin paasaavat jo omasta ajasta ja siitä ettei saa unohtaa ja uhrata itseään... 

Eka vuosi- pari todellakin eletään sille lapselle. Etenkin vauvavuosi pitäisi mielestäni mennä täysin vauvan ehdoilla. Sen jälkeen ehtii kyllä taas jatkaa itsensä toteutusta siitä mihin ennen vauvaa jäi.

En nyt sano että jos juuri vauvavuonna sulle tulee tilaisuus tehdä unelmiesi tv-ohjelma niin etteikö saisi, siitä vaan jos tukijoukot on kunnossa. Mutta toteaisin siihen silti vaan että huono ajoitus, ei voi mitään, enkä kannustaisi muita haalimaan itselleen kaikkea juuri siihen pahimpaan pikkulapsiaikaan koska "äidin oikeus". 

Vierailija

Lapsia ei tehdä, ne saadaan. Aika harvan ihmisen elämä menee niin että voin suunnitella kuin työprojektia, että nyt tehdään lapset tällaisellä n. 3 v ikäerolla...

lasten kanssa eläminen ei ole aina ruusunpunaa vaan täyttä työtä. Kaikki se aika mitä jotkut kutsuvat"uhrautumiseksi" voi myös olla keskittynyttä aikaa lapsiin, jotka ovat meillä lainassa. Eikä se tarkoita vain negatiivista asiaa, eli kun minä äitinä käytän ja "uhraan", sen sijaan että voisin suorittaa työelämässä elämäni arvokkaita ohikiitäviä hetkiä...Minäkään en ole huippuäiti, mutta olen suhtautunut äitiyteen ajatuksella, että se on jälkeen päin katseltuna nopeasti menevä aika. Lapsuuden jälkeen sitä aikaa ei saa enää takaisin. Kaikki työ on tehty, ja myöhemmin näkyvät ne asiat, mitä olet tehnyt lapsiesi hyväksi tai jättänyt tekemättä.  Itsekäs äiti ei ole yhtä kuin hyvä äiti, mutta uhrautuvuus voi olla hyvästä, ellei se tarkoita sitä, että odotat lapsilta vastapalvelusta.  Onko uhrautuvuus sitä, että annat huomiota? aikaa? panostat lasten hyvinvointiin, jopa tinkimällä omasta hyvinvoinnistasi ja siirtämällä unelmiasi lasten hyväksi. he eivät ole pyytäneet saada tulla tähän maailmaan, vaan vanhemmat ovat heidät halunneet. Lapsista pitää pitää huolta, antaa turvaa ja rakkautta. lapsi oppii sietämään elämänsä pettymyksiä, mikäli tuota kaikkea on saanut tarpeeksi. 

Vierailija

Paljos miehiltä vaaditaan uhraamista? Paljonko miehiä haukutaan että uhraavat liikaa tai liian vähän? Miksi naiset ja äidit ovat aina arvostelun ja haukkujen kohteena!?

Vierailija

Miksi tekee lapsia jos  sen jälkeen pitää vaan valittaa. Käsittämätön tyyppi. Hintikalle ei ole mitään myötätuntoa toisia kohtaa - aattele paljon Suomessa on lapsettomia pareja. Ja yks juttu, jos tapaa muita pienten lasten vanhempia leikkipuistossa - heillä on aivan samat ongelmat kuin teillä, mutta eivät valita niistä julkisesti puhumattakaan että pitäisi olla telkkariohjelmakin. Milloin muuten Hintikka on itse ollut auttamassa toisia avuntarvitsijoita: yksinäisiä vanhuksia, vammaisia, toisen vanhempien lapsia . EIpä HIntikka ole omista jeesaustapahtumista kertonut mitään koskaan, koska Hintikalle ei sovi auttaa muita, ainoastaan muut saavat autaa häntä, koska hänhän on HIntikka. Apua saa aina, jos on vastavuoroisesti auttanut muita, mutta jos et auta muita, niin älä vingu apua ! Olikohan tämä liian vaikea käsittää.... 

Vierailija

Sinällään outoa, että tavisäiti, jolla ei ole mitään tutkintoja takana koskien lastenkasvatusta yhtäkkiä on äitiyden huutotorvi. Just.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat