Esikoista odottaessa olin aivan pihalla. Nyt voin sen myöntää hymyssä suin. Olin vasta 21-vuotias eikä kaveripiirissä ollut kuin yksi lapsiperhe. Jo pelkästään sieltä saadut neuvot olivat kultaakin arvokkaampia. 

 

Toista lasta odottaessa päätin tehdä asiat toisin: ottaisin itse asioista selvää.

 

Lainasin kirjastosta kasan kirjoja, jotka liittyivät synnytykseen. Kävin äitiysjoogassa. Ilmoittauduin synnytysvalmennukseen, jossa kannustettiin aktiiviseen synnytykseen. Halusin olla aktiivinen synnyttäjä, koska esikoisen kohdalla koin olevani passiivinen synnyttäjä. Puhuin myös murun kanssa paljon synnytyksestä. Yhdessä katsoimme Youtubesta synnytysklippejä.

 

Huomasin, miten vähän olin tiennyt aiemmin ja miten tuo uusi tieto muutti ajatuksiani synnytyksestä. Luonnollinen synnytys alkoi tuntua mahdolliselta ja siitä muodostui haaveeni. Tajusin myös, että minunkin pitäisi tehdä töitä sen eteen. Valmistautua ja ottaa itse siitä vastuu. 

 

Ilman valmistautumista en olisi esimerkiksi löytänyt synnytyslaulua, mikä oli suurin apuni kivun kohtaamisessa. Sen avulla opin rentoutumaan ja etenkin kolmannen lapsemme synnytys oli upea kokemus. Kerroin siitä blogissani aiemmin Kolmas vauvani- ihana synnytys kirjoituksessa.

 

Miten ikinä haluatkaan synnyttää, suosittelen ettet jätä sitä vain kätilöiden vastuulle. Sinun kehosi on viisas ja sieltä löytyy valtavat voimat.

 

Puhu murun vinkkejä synnytykseen valmistautumiseen:

 

1.     Hae kirjastosta kirjoja liittyen raskauteen ja synnytykseen. Etsi netistä blogeja, joissa käsitellään synnytystä. Suosittelen tutustumaan Voimaannuttava synnytys -sivustoon, jossa on loistava linkkilista ja muutenkin kiinnostavaa luettavaa. Uskon, että pikku hiljaa löydät sen, mikä sinua kiinnostaa ja millaista synnytystä toivoisit.

2.     Raskausjooga on hyvää valmistautumista synnytykseen. Tunneilla opetellaan usein äänenkäyttöä ja liikkeet tekevät hyvää keholle. Synnytys on fyysinen kokemus, johon tarvitaan vahvaa kehoa avuksi. Joogassa tutustuu myös muihin odottajiin. Itse aloitin tunneilla ja pikku hiljaa aloin joogata myös kotona, tässä linkki hyviin perusharjoituksiin.

3.     Youtubesta löytyy mahtavia synnytysklippejä. Voit etsiä erilaisilla hakusanoilla, kuten esimerkiksi "active birth" "natural birth", "water birth". Itse suosittelen etsimään positiivisesti nimettyjä klippejä. Youtubessa on myös erilaisia synnytys rentoutukseen liittyviä klippejä. Rentoutumista tai meditaatiota kannattaa harjoitella läpi raskauden.

4.     Puhu. Etsi ympärillesi naisia, joilla on positiivisia synnytyskokemuksia, vältä negatiivista puhetta synnytyksestä. Kysy positiivisen kokemukseen saaneilta, mikä heidän mielestään vaikutti kokemukseen? Mikä auttoi kestämään kipua? Miten he valmistautuivat?

5.     Pohdi tarvitsisitko tueksesi doulaa. Doula voi olla tärkeä tukihenkilö synnytyksessä. Hän voi kannustaa ja auttaa sinua uskomaan omaan kehoosi.

6.     Ota kumppanisi/ tai synnytystukihenkilö mukaan valmistautumiseen. Kerro hänelle toiveistasi ja mitä toivot häneltä. Joskus esimerkiksi kipu voi viedä kyvyn kommunikoida ja on tärkeää, että hän tietää, mitä toivot.

7.     Tee synnytyssairaalaan kirjoitus synnytystoiveistasi. Ne eivät välttämättä toteudu, mutta ovat tärkeää tietoa sinua hoitaville kätilöille.

8.     Facebookissa on loistava ryhmä nimeltä Aktiivinen Synnytys – jossa voi kysyä ja saada tietoa synnytykseen valmistautumisesta. Siellä saa myös vertaistukea, jos lähelläsi ei ole samassa elämäntilanteessa olevia.

9.     Kysy neuvolassa ja synnytysvalmennuksessa kaikkea, mikä mieltäsi painaa. Älä jää yksin kysymyksiesi kanssa. Voit myös pohtia tarvitsetko/ onko sinulla mahdollisuutta neuvolan ulkopuolelta ostettuun synnytysvalmennukseen. Niissä on mahdollista saada tietoa esimerkiksi aktiivisesta synnytyksestä, vesisynnytyksestä, synnytyslaulusta tai hypnosynnytyksestä.

10. Käy keskustelemassa synnytyssairaalan pelkopolilla, jos siihen on tarvetta. Pelkäämistä ei tarvitse hävetä. Synnytyspelon tunteen kohtaaminen etukäteen voi vaikuttaa synnytyskokemukseesi positiivisella tavalla.

 

Puhu murun kirjavinkkejä:

 

* Luonnonmukainen synnytys : onnellinen ja turvallinen menetelmä äidin ja lapsen parhaaksi  -Michel Odent

 

* Nainen naiselle – Luonnollinen syntymä -Aila Miettinen

 

* Väkevä hauras: kuvia ja tekstejä äitiyden mysteeristä -Maija Butters

 

* Vesi kannattaa: vesi raskauden ja synnytyksen helpottajana  -Hanna Hirvonen

 

* Isä syntymässä - Hanna Hirvonen (Hyvä kirja niin synnyttäjälle kuin tukihenkilöllekin.)

 

* Ina May's Guide to Childbirth - Ina May Gaskin

 

* Hypnobirthing the Mongan method. A Naural Approach To A Safe, Easier, More Comfortable Birthing -Marie Mongan

 

* The Waterbirth Book –Janet Balaskas

 

Olen itse saanut kokea kaksi synnytystä ilman kivunlievitystä aktiivisena synnyttäjänä. Ne ovat voimaannuttaneet minua ja vahvistaneet naiseuttani. Mutta ilman valmistautumista en olisi ollut valmis niihin. Lukeminen, joogaaminen ja puhuminen oli tullut osaksi minua ja kaikki se tieto löytyi synnytyksessä, kun sitä tarvittiin. Se yhdistettynä loistaviin kätilöihin ja murun tuki oli minulle tie hyviin synnytyksiin.

 

 "Jo pitkään on ollut selvää tieteellistä näyttöä, että hyvin valmistautuvat naiset kokevat synnytyksensä myönteisempänä, käyttävät vähemmän kipulääkkeitä ja synnyttävät muita todennäköisemmin normaalisti." totesi Kätilöliiton hallituksen jäsen Eliisa Karttunen Ylen artikkelissa 2.1.2017 Vauva tulossa mutta valmistautuminen puuttuu - moni synnyttäjä jättää kokemuksen kätilöiden käsiin.

 

Toivon koko sydämestäni onnea kaikille odottajille ja synnytykseen valmistautuville. Uskokaa itseenne, te olette hyviä synnyttäjiä – naiset on tehty siihen.  Jokainen synnytys on arvokas, oli tyyli mikä vain. <3

 

*Blogin kommentteihin toivon positiivia synnytyskokemuksia ja vinkkejä synnytykseen valmistautumisesta. Voit myös linkata omaa blogiasi ja erityisesti tarinoita hyvistä synnytyskokemuksista oli kyseessä sitten alatiesynnytys tai sektio. 

Kommentit (12)

Vierailija

Tuo mitä kirjoitat synnytyksestä on varmasti totta, tunnistan. Minulla on takana yksi alatiesynnytys, johon en ainakaan omasta mielestäni valmistautunut juurikaan. Toki luin ja kuulin niin positiivisia kuin negatiivisia kertomuksia. Tutustuin rentoutumisharjoituksiin, syvähengitykseen yms. Olen joogannut aikaisemmin joten minulta löytyi tietoa, kuinka hengittäminen ja ääntely vaikuttavat rentoutumiseen. Voisin väittää, että tein mielikuvitusharjoituksia.

Silti mikään valmentautuminen ei lopulta valmentanut itse tilanteeseen. En tiennyt, miten päin olla. Luotin loppupeleissä kätilön apuun ja sanaan. En sano, että minulla oli negatiivinen kokemus. Mikään ei mennyt huonosti. Aika on tehnyt kokemuksesta paremman ja tunnen, että minun pitää tehdä tämä uudestaan tai ennemmin saan tehdä, koska pystyn. Toisaalta missään vaiheessa ennen tai jälkeen synnytystä en kokenut, ettenkö pystyisi siihen.  

Puhu muru
Liittynyt9.10.2015

Kiitos kommentistasi. =) Olen ihan samaa mieltä kanssasi, että synnyttämisessä on iso apu myös kokemuksesta. Eikä todellisuutta synnytyksestä tiedäkään ennen kuin synnyttää, koska se on niin henkilökohtainen kokemus. Silti on minusta hyvä valmistautua ja ottaa selvää asioista.

Täytyy sanoa, että sinulla oli hyvä pohja synnyttää. Joogaaminen ja äänen käytön hallinta, olivat varmasti iso voimavara. Ja se, että kerroit luottaneesi kätilöön on upeaa. Sinulla on selkeästi ollut hyvä kätilö. Toivottavasti pääset uudelleen synnyttämään jonain päivänä. <3

Puhu muru
Liittynyt9.10.2015

Kiitos infosta. On todella tärkeää, että löytyy vaihtoehtoja joihin kaikki voivat osallistua. Raskausjoogat ovat varsin hintavia. Toki niihin tarvitsee koulutetun joogaopettajan, joka tuntee raskaudenajan erityispiirteet.

Peppi-Lotta

Omalta kohdaltani valmistauduin synnytykseen niin, että harrastin liikuntaa, kävin uimassa ja salilla niin kuin kauan kuin vain siihen oli mahdollisuus. Neuvolassa oikein ihmeteltiin, kun kysyin liikunnan harrastamisesta viime metreille asti. Teoriaosuudesta sain tietoa koulusta (sh-opinnot) ja perhevalmennus.

Synnytys sitten kesti pari päivää, enkä avautunut kuin 5 cm. Vauvan syke heitteli korkeita lukemia ja edessä oli sitten 29.6 aamuyöllä sektio.  Sektion jälkeen tytär vietti pari päivää teholla ja sai 7 päivän antibioottikuurin. Kävin teholla kärryjen kanssa aamuin illoin. Sektiosynnytys ei jättänyt traumoja, pitkä arpi vain korostaa alavatsalla.

Synnytyksen muuttuessa tietäen tulevan sektion, en siinä sitten ehtinyt edes ajatella, olenko jotenkin epäonnistunut. Ajattelin siinä tilanteessa lapseni parasta, varsinaista pelkoa en tuntenut. Sektiosta toivuin suht nopeasti. Fyysisenkunnon ylläpito on kyllä todella tärkeää läpi raskausajan ja synnytyksen jälkeen.

Puhu muru
Liittynyt9.10.2015

Kiitos synnytyskokemuksesi jakamisesta Peppi-Lotta. <3 En voi muuta kuin ihailla positiivista asennettasi ja järkevää tapaa jäsenellä synnytyskokemus. Näät hienosti ne tärkeät asiat, kuten lapsen hyvinvoinnin. Olit myös valmistautunut ilmeisen hyvin opintojesi ja liikunnan avulla. Ja tuosta sinun viimeisestä lauseesta olen aivan samaa mieltä - hyvästä fyysisestä kunnosta on paljon iloa tulevalle äidille. =)

Vierailija

Aktiivinen synnytys -ryhmää facebookissa ylläpitää yhditys Aktiivinen synnytys ry ja kaikki ovat tervetulleita liittymään myös yhdistyksen jäseniksi, vuosimaksu 20 €. Jäsenetuna mm. ainut Suomessa ilmestyvä juuri raskauteen ja synnytykseen keskittyvä lehti, Sydänääni. Jäseneksi voi liittyä osoitteessa aktiivinensynnytys.mycashflow.fi.

Puhu muru
Liittynyt9.10.2015

Kiva, kun tykkäsit Tuija! Teillä on jännät paikat. Loppuraskaudesta on hyvä hetki ottaa sohvalla hyvä asentoa ja vähän lukea tai rentoutua vain. Tammikuu tuo mulle aina mieleen oman kutkuttavan jännityksen, sillä toisen lapsemme LA oli 11.2. <3

Ajassa juuri ennen vauvan syntymää on jotain taianomaista. Nauti, lepää, rentoudu, tee asioita, mistä tulet hyvälle tuulelle. Nyt jos koskaan, pieni panostus itseen tekee hyvää. Ihanaa loppuraskautta. <3 

Anna Y.

Oma ensimmäinen synnytykseni oli nopea ja raju, mutta ei silti mitenkään hallitsematon. Keskityin vain hengittämiseen ja annoin kivun vyöryä yli. Tuntui että vajosin melkein jonkinlaiseen transsiin, josta sitten ponnistusvaiheessa piti havahtua. Olisin pärjännyt varmasti kokonaan ilman kipulääkkeitä, mutta ilokaasu ja paikallispuudutus oli ihan kiva lisä. Ensimmäinen synnytys oli ihan positiivinen kokemus, toisessa jännittää lähinnä se, ehdinkö sairaalaan asti...

Puhu muru
Liittynyt9.10.2015

Kiitos kommentistasi Anna Y. Ihana kuulla, että vaikka ensimmäinen synnytyksesi ola nopea ja raju, se oli silti ihan hyvä kokemus. Tunnistan hyvin tuon mainitsemani transsin, johon vajoaa kun kipu velloo ympärillä. Voit olla ylpeä itsestäsi. <3 Toisen raskauden aikana kannattaa kyllä mennä ajoissa sairaalaan, koska synnytys voi nopeutua. Kuuntele rohkeasti kehoasi ja jos tulee kiire, soita rohkeasti ambulanssi. Onnea matkaan. <3 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Äiti, vaimo, tytär, isosisko, miniä, koripalloilija, naapuri, seksuaaliterapeutti - yksi nainen, monta roolia. PIkkulapsiperheen arkea ja rakkauden kipinän kanssa taiteilua Marja Kihlströmin tavalla.

Seuraa somessa
Facebook

Ota yhteys bloggariin
puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2016

Kategoriat

Instagram