Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Onhan se aika tahditonta laukoa mitä päähän pälkähtää ja lääppiä toisen vartaloa ilman lupaa, mutta enpä mä silloin raskaana sentään loukkaantunut kuitenkaan. Vähän vaan ihmetytti toisten estoton lähestymistapa.

Huomattavasti herkemmillä olin sitten synnytyksen jälkeen. Etenkin ihan aluksi. Kaikki kommentit vauvasta ja mielipiteet vauvan hoidosta aiheuttivat helposti sisäistä kuohuntaa.

Onneksi alan jo vähitellen tasaantumaan hormonien puolesta. Mutta kaikenlaista sitä onkin saanut kuulla, kun vauva tupsahti maailmaan.

Vierailija

Mä olen onneksi säästynyt hipelöinneiltä ja typeriltä kommenteilta (nyt menossa rv 32+4). Kukaan ei ole edes kysellyt, että saako silitellä. Kommentteja mahasta ei ole kuulunut kuin äidiltä, kaverilta ja kälyltä. Äiti ja kaveri kommentoivat mahaa ihanaksi ja käly (jota en ollut nähnyt aikoihin) totesi että "sullahan on jo kunnon maha!"

Nyt pitääkin koputtaa puuta ettei tulekaan hiplailuyrityksiä tai tökeröitä kommentteja...

Vierailija

Mua ei lääpitty, mutta katkera lapseton työkaverini +50v nainen teki raskauteni huomattuaan aina minut nähdessään oksennusääniä ja feikkikakomista, kun mun vatsa oli kuulemma niin ällöttävä. Vatsa pysyi aika pienenä siihen asti, kunnes jäin äitiyslomalle, jolloin pullahti kunnolla. Suurin osa työkavereista huomasi mun olevan raskaana, kun takana oli jo 6 kk. Enkä siis ollut lähtökohtaisesti lihava. En myöskään tuonut raskauttani mitenkään erityisesti esille, joten tuo työkaverin oksennusshow oli aika naurettavaa käytöstä.

Yllättäen mua vanhemmalle raskaana olleelle naiselle ei käyttäytynyt noin vaan oli aivan ystävällinen.

Vierailija

Esikoisen synnyttyä naapuri kurkki vaunuihin ja kysyi kuinka paljon ennen aikojaan lapsi syntyi kun on niin pieni. Sanoin että kiitos kysymästä ja syntyi 5 päivää yli lasketun ajan ja painoin 3 kiloa.

Vierailija

No minustakin raskausmaha on lähinnä ällöttävä. Ei tekisi mieli lääppiä yhtään enempää kuin miesten kaljamahoja. 

joop

Anoppini iski vatsaani kiinni kun  olin about viikolla 15!! Nyt on menossa viikko 25 ja vieläkin vatsani on hyvin pieni, mutta kyllä se jo näkyy. Hipelöinti hetkellä mahaa ympäröi vain läski ja hienoinen turvotus. Se oli hyvin epämukavaa. Olisi tehnyt mieli taputella takaisin, mutten kehdannut. :D

Myös kummastuneet ompas pieni maha kommentit on tavallisia. Olen keskimittaista pidempi ja minulla on melko leveä lantio, eihän se nyt ole ihmekkään, että vauva mahtuu hyvin majailemaan piilossa. Itse olen tyytyväinen, että vatsa kasvaa hitaasti, koska ehtii se olla sitten viimeisillä viikoilla ihan riittävän suuri ja tiellä joka paikassa.

huhhei, mihin teidän oma elämä...

Toinen raskaus ja nopeasti esiin noussut maha saivat oman kehonkuvan nopeasti heikkenemään. Siihen vielä ulkopuolisten kommentit:
"Milloin teille tulee toinen? Kumpi se on?" (tuntematon puistoäiti. vastasin, että en ole täsmälleen varma, kun en ole käynyt edes rakenneultrassa)
"Aivan eri muotoinen kuin ensimmäisestä!" (anoppi. tulkitsin, että isompi ja näkyvämpi. kiitos ja kumarrus!)
"Milloin se syntyy? No saa se sitten jo näkyäkin!" (miehen puolituntematon sukulainen. olin kuudennella kuulla. tunsin oloni hyvin isoksi, vaikka puntari ja peili kertoivat, etten ole jättiläinen sentään.)

"Poikaa kannetaan sydämen alla, en ole kyllä koskaan ennen nähnyt noin suurta eroa tyttö- ja poikamahoissa kuin sulla!" (oma rakas äitini. vastasin, että nytpä näet ja painoa on tullut täsmälleen saman verran kuin esikoisestakin. että tämä nyt vain on tämän mallinen tällä kertaa)

Sitten vielä ne toiseen lapseen liittyvät kommentit:

"Päädyitte sitten tämmöiseen ratkaisuun! Voi, teillä tulee kyllä vauhtia riittämään. Muistan, kun omat oli pieniä. Juuri oli toinen oppinut kuivaksi ja alkoi vauvan myötä uudelleen kastelemaan. Tutinkin varasti aina suusta." (miehen täti, minulle lähes tuntematon taputteli mahaani lupaa kyselemättä. ei onnitellut koskaan. päätin ylläpitää sukulaissuhteita ja jätin vastaamatta sen, mitä mielessä pöyri. parasta, etten kirjoita sitä tähänkään.)

"Tuo ikäero on pahin mahdollinen. Kaikki aina sanoo niin!" (ystävä. hei, kiitos kannustuksesta!)

"Voi teille kyllä alkuun hankaluuksia tulla, kun tuo esikoinen ei ole helpoimmasta päästä." (ystävä. Esikoisemme on 2,5 v kun vauva syntyy. vilkas ja ehtivä, mutta hyvin hoivaava ja iloinen. "Esikoistamme helpompaa ja ihanampaa lasta en osaa kuvitella. Meillä menee kaikki varmasti loistavasti", totesin.  jos ongelmia tulee, tuskin kerron hänelle niistä ensimmäisenä.)

Vierailija

Ei ole kukaan lääppinyt, vaikka neljä mahaa olen kantanut. Työkaveri taisi vitsailla, että tunnistaa koska minä tulen ovesta, kun ensimmäisenä näkyy napa ja hetkenpäästä tulee loppu rouva.:)

Pallomaha189

Entinen miespuoleinen kollega aina lääppi mahaa ja kysyi koska mä oikein räjähdän. Ja useimmiten kun miehen kanssa sitä moikattiin niin oli hän ottanut nousujohteiset.. ärsyttävää kun kännisen pitää lääppiä mahaa ja kommentoida isoa kokoa, ihan kun en itse olisi isosta koosta tiennyt :D

Vierailija

Raskausmaha on kyllä mystinen. Omista sen verran aikaa, etten ainakaan muista turhia lääppimisiä. Itseä on aina ihmetyttänyt (ja ihmetytti myös aikanaan nuorena) se, että hirveän moni tuleva äitikin itse aina - etenkin valokuvissa - ikään kuin kannattalee mahaansa. Ihan kuin sen mahan kanssa ei voisi olla ja tehdä ihan normaalisti, myös valokuvissa. Eri asia tietenkin jos se tosiaan tuntuu siltä että se tippuisi :).

Vierailija

Kyllä minusta jokaisen perusoikeuksiin kuuluu koittaa, miltä pallonmuotoinen massu tuntuu. No ikitosikot on oma lukunsa..

Vierailija

Mun vatsaa on halunnut kosketella vaan pari hyvää työkaveria ja anoppi, ja kaikki kysyi luvan ennen sitä. Eikä se mua haitannut yhtään, lähinnä oli vaan hauskaa katsoa  niiden reaktioita aina kun näkivät mahan. :) Niin ja oma äiti, siskot ja parhaat kaverit on toki "lääppiny",  mutta se nyt kuuluu asiaan. :D  

Sen sijaan kaikkien puolituttujenkin jatkuva mahan kommentointi "Onpa se jo ISO!!" alkoi ottamaan päähän aika nopeesti. Ja se vertailu " MULLA oli kyllä TOSI pieni maha vielä tossa vaiheessa..." 

AI JAA VAI, raskaudet on erilaisia. 

Vierailija

Serkkulikka aikanaan ihan pokkana kertoi että häntä alkaa aina oksettaa raskausmahan nähdessään...eipä olla sitten nähty. Enpä halua että hän syliini oksentaisi.

Vierailija

Minusta noista mikään ei ollut kyllä törkeä. Vaikka en itse paljoa puhu ja muuta niin ei minua tuollaiset haittaa. Mutta tuo komenttikentän olsennusrefleksi nyt oli ensimmäinen aika mauton juttu.

Omaa mahaani on kosketellut monikin, kommentoitu suurta vatsaani ja "leviämistäni" ja ties mitä, mutta eipä tuo ole haitannut. Vauvan tulo on minulle niin iloinen asia ja tuntuu ettei mikään mitä joku sanoisi noin pienestä asiasta voisi vaikuttaa minun mielialaani enää.

Olen kyllä saanut kehuja jättimäisestä mahastani ja ne lämmittävät mieltä. On myös ihmiset kosketelleet, ja vaikka itse en muiden mahoihin koskisi, niin minusta se on ollut jostain syystä ihanaa. Monesti juuri nämä koskettaneet ihmiset ovat tuntuneet läheisemmältä sen jälkeen.

Mies ja isä

Vierailija kirjoitti:
Mua ei lääpitty, mutta katkera lapseton työkaverini +50v nainen teki raskauteni huomattuaan aina minut nähdessään oksennusääniä ja feikkikakomista, kun mun vatsa oli kuulemma niin ällöttävä. Vatsa pysyi aika pienenä siihen asti, kunnes jäin äitiyslomalle, jolloin pullahti kunnolla. Suurin osa työkavereista huomasi mun olevan raskaana, kun takana oli jo 6 kk. Enkä siis ollut lähtökohtaisesti lihava. En myöskään tuonut raskauttani mitenkään erityisesti esille, joten tuo työkaverin oksennusshow oli aika naurettavaa käytöstä.

Yllättäen mua vanhemmalle raskaana olleelle naiselle ei käyttäytynyt noin vaan oli aivan ystävällinen.


Joo tuommoiselle ämmälle oisit voinnut tokaista että mee maho muualle kakomaan vai puutteessasko puklit siinä

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat