Sivut

Kommentit (144)

Ihmeinen
Seuraa 
Liittynyt10.1.2017

Ehdottomasti teet oikein, jos se takaa sinun jaksamisesi arjessa. Jos vanhemmat väsyvät totaalisesti niin voi aiheuttaa vahinkoa niin itselleen kuin lapsilleenkin. Ja tietysti täytyy olla herkillä miten isompi jaksaa ja olla läsnä muutoksessa. Lapset on niin erilaisia, jotkut kaipaavat valtavasti ikäistänsä seuraa ja aktiviteettia. Itse tunnet lapsesi ja itsesi parhaiten. Syyllisyys on ihan luonnollista, se tulee kaikille vanhemmille vähän väliä, mutta kertoo siitä, että ajattelet asioita lapsesi kannalta. 

Vierailija

Mielestäni on väärin.

Ystäväni, joka on lastenhoitaja, on kertonut lasten kyselevän, miksi heidän pitää olla hoidossa kun pienempi sisarus saa jäädä äidin kanssa kotiin.
Muutenkin alan ihmiset (ja tutkimukset) ovat sitä mieltä, että alle 3-vuotias on liian pieni isoon ryhmään päiväkotiin. Tutkimukset myös puoltavat tätä, lapset ovat väsyneitä, stressaantuneita ja aggressiivisempia, mikäli ovat päivähoidossa alle 3-vuotiaana. Ei myöskään hyväksi kiintymyssuhteelle.

Isompi sisarus voi käydä kerhoissa tapaamassa kavereita, sosiaaliset kontaktit ja varhaiskasvatus täyttyy sillä. Hoitoon laittaminen on vain lapsen hoidon sysäämistä muille turhaan.
Lisäksi yhteiskunnan resurssien hukkaamista, kallista ja vie paikan joltain, joka sitä oikeasti tarvitsee.

Vierailija

Ihmeinen kirjoitti:
Ehdottomasti teet oikein, jos se takaa sinun jaksamisesi arjessa. Jos vanhemmat väsyvät totaalisesti niin voi aiheuttaa vahinkoa niin itselleen kuin lapsilleenkin. Ja tietysti täytyy olla herkillä miten isompi jaksaa ja olla läsnä muutoksessa. Lapset on niin erilaisia, jotkut kaipaavat valtavasti ikäistänsä seuraa ja aktiviteettia. Itse tunnet lapsesi ja itsesi parhaiten. Syyllisyys on ihan luonnollista, se tulee kaikille vanhemmille vähän väliä, mutta kertoo siitä, että ajattelet asioita lapsesi kannalta. 

Ei varmaan kannata tehdä lisää lapsia, jos on niin väsynyt ettei jaksa omaa lastaan hoitaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs lastenhoitaja kirjoitti:
Olen päiväkodissa töissä. Ryhmässämme on 3 työntekijää, lapsia 21. Aamu- ja iltavuorossa joutuu olemaan aina yksin n. tunnin ainakin. Lapsia saattaa hyvinkin olla 16, joskus jopa enemmän. Pienimmät ovat 3-vuotiaita. Ihania ja tosi omatoimisia jo, mutta kyllä he tarvitsevat vielä paljon apua. Noista 16 lapsesta yksin ollessa 5 saattaa olla 3-vuotiaita. Siihen päälle vielä isommat, vilkkat lapset jotka tarvitsevat paljon valvomista.
Vaikka kaikki työntekijät olisi paikalla on lasten päivät aikamoista odottelua. Ryhmässämme nämä 3-vuotiaat tihrustavat itkua heti jos apua ei saa samalla sekunnilla kun tarvitsisi. Näitä odottelutilanteita on tosi paljon päivän mittaan. Jos olisin lapsi niin n. tuhat kertaa mielummin olisin äidin ja vauvan kanssa kotona kun lähtisin päiväkotiin odottelemaan.
Isompi lapsi osaa jo odottaa ja saa päivähoidosta jotain jopa irti. 2-vuotiaasta en voi sanoa samaa.
Ei pidä hankkia lapsia, jos ei itse pysty hoitamaan niitä. Poikkeus tapaukset erikseen.

Ja kotonako ei joudu odottamaan?! Kun äiti imettää vauvaa, vaihtaa vaippaa, yrittää nukuttaa huonosti nukahtavaa, laittaa ruokaa, ripustaa pyykkiä...

Päiväkotien ylisuurista ryhmäkoista on syyttäminen hallituksia, ei väsyneitä äitejä.

No kyllä se on veronmaksajat, jotka viime kädessä maksaa TÄMÄNKIN lystin. Ei Suomella ole varaa pienentää ryhmäkokoja etekin kun pienryhmä tai peräti yksityishoito olisi mahdollinen kotona äidin/isän muodossa.

Tämä!

Turha sitten kitistä ylisuurista ryhmistä ja paskasta hoidon tasosta, kun jokaisen äidin pitää saada sysätä hoitovastuu jollekin muulle vaikka itse on kotona ja voisi hyvin hoitaa - MUTTA EI HALUA.

Mikä nykyäitejä vaivaa?
Ja miksi pitää tehdä useampi lapsi, jos ei halua niistä edes huolehtia?

et ikinä arvaa missä olen töissä

syyspojan äiti kirjoitti:
Meille syntyy lokakuussa toinen lapsi, jolla on todettu synnynnäinen vika rakenneultrassa. Meillä on esikoiselle haettu hoitopaikkaa ja kyllä ollaan viemässä päiväkotiin n 10:nä päivänä kuukaudessa. Poika on ollut jo vuoden hoidossa ja siellä saa erilailla virikkeitä ja ohjattua toimintaa ihan erilailla mitä kotona. Eikä kyse ole meillä jaksamisesta vaan ihan lapsen sosiaalisen kehityksen turvaamisesta ja ikäisen seuran saannista.
Minusta päiväkotiin laittaminen tai laittamattomuudesta ei voi te oikein/väärin päätelmää, se on aina tapaus- ja perhekohtaista. Te vanhemmat tiedätte itse mikä on teidän perheelle oikea ratkaisu.

Et kertonut minkä ikäinen esikoinen on, mutta huvittaa kovasti jos kuvittelet, että alle kolmevuotiaiden ryhmässä saa jotain erityisiä virikkeitä:) Pyllyn pesua, syöttämistä, pukemista, leikkimistä, palapelin tekoa, piirtämistä, ulkoilua, nukkumista. Kuulostaako siltä, ettet itse voisi järjestää? Harva alle 3-v. kaipaa mitään "sosiaalisia suhteita", lukuun ottamatta omaa perhettä. Samassa ryhmässä voi oman pilttisi lisäksi olla esim. 15 muuta lasta (kaikki alle 3),ja muutama hassu, äärirajoille vedetty, pienipalkkainen työntekijä.

Vierailija

Minusta siina vaiheessa, kun lapsi alkaa kaivata omanikaistaan seuraa, on ok laittaa paivahoitoon osa-aikaisesti. Ei 2-vuotias osaa viela leikkia muiden kanssa kovin hyvin, leikitaan samassa tilassa rinnakkain. Itse ei osata viela juurikaan pukea ja syominenkin on joillain viela niin ja nain, sotkua tulee. 3-vuotias taas alkaa jo tajutakin jotain muiden kanssa leikkimisesta ja sosiaalisesta toiminnasta jolloin lapselle tekee ihan hyvaakin paasta ikaiseensa seuraan. Kyllahan se varmaan aidin hermojen paalle kay kun on vauva ja uhmaikainen kotona samaan aikaan koko ajan, mutta ei lasta hoitoon pitaisi laittaa vaan sen takia. Tosin jos aiti on kovin uupunut, saattaa se silloin olla molepmien lapsen ja aidin parhaaksi etta saavat vahan taukoa toisistaan...

Vierailija

Päiväkodissa työskentelevänä en ymmärrä äitejä jotka istuvat vauvan kanssa kotona ja tuovat vanhemman/vanhemmat lapset hoitoon. Ihan sama minkä ikäisiä ne hoidossa olevat lapset ovat, mutta kyllä siinä liian isoja ryhmiä ohjatessa ja järjestyksenvalvojana toimiessa miettii, että miksei vanhemmat voi hoitaa omaa jälkikasvuaan jos eivät töissä käy.

Sosiaalistamiseen on paljon parempiakin paikkoja, kuin päiväkoti, enkä koe että tehtävämme on tarjota kotona istuvan vanhemman lapselle virikkeitä, koska vanhempin ei itse jaksa/halua tai viitsi niitä tarjota.

Aika monena päivänä viikossa ei ehditä mitään virikkeitä edes tarjota, hikihatussa kerrospukeudutaan ulos, sieltä syömään, siitä päikkäreille, siitä syömään ja taas hikihatussa 30 lasta puetaan ulos. Mutta onhan se tietenkin kiva, että äidillä on mukavaa olla kahdestaan vauvan kanssa.
Saisi ottaa kokonaan pois tuon subjetkiivisen päivähoito-oikeuden ja tarjota kotona istuvan vanhemman lapsille päivähoitoa vain lastensuojelun suosituksesta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Luin tuota Eppusen kaapilla-blogia. Tanskassa lapset menevät päiväkotiin noin vuoden ikäisinä. Äitiysloman jälkeen ei ole mitään kotihoidontukea. Ruotsikin päätti lopettaa kotihoidontuen, kun sillä ei juuri ollut käyttäjiä.

Mutta meillä Suomessahan on "varaa" pitää äidit kotona vuodesta toiseen. Lopputuloksena työelämästä syrjäytyvät naiset minimieläkkeineen. Tähän on pakko tulla muutos! Ja tuleekin!


Kyllä minä mieluummin kustannan niiden äitien kotona olemisen, kuin sen että joku lapseton työtön istuu kotona ja pyörittelee sormiaan. Varsinkin jos äidillä on useampia lapsia esim. 4-5, niin sama olla kotona, koska niiden lasten hoitaminen päiväkodissa tarkoittaa sitä, että pitää palkata melkein pelkästään niille lapsille yksi koulutettu hoitaja hoitamaan. Veikkaan että yhteiskunnalle tulee huomattavasti halvemmaksi että äiti hoitaa itse lapsensa kotona, tuskin saa kotona olemisesta saman verran rahaa kuin  yhteiskunta tarjoaisi lapsilisien + päivähoidon muodossa.
Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole töitä kaikille, suurin hyöty saavutetaan jos äidit jäävät työttömiksi ja tarjoavat pienille lapsilleen mahdollisimman hyvän alun elämälle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi on lähes 4 kun uusi vauva syntyy ja ollut päivähoidossa noin 2 vuotta. Alusta asti on ollut tyytyväinen pieni tarhapoika.  Aion viedä lapsen hoitoon myös oman äitiyslomani aikana ja hoitosopimus pidetään ainakin aluksi täysipäiväisenä kun se tällä on vielä mahdollista. Esikoinen oli vaikea vauva, joka herätti 10-15 kertaa yössä ja vaati päivällä jatkuvaa virikettä ja huomiota. Ei ollut siis mikään tyytyväinen köllöttäjä, joka vaan välillä imetettiin. Nykyään on iloinen vesseli, mutta vaatii edelleen paljon toimintaa. Kotihommat ja päivittäinen puistoreissu ei riitä ja telkkaria en halua käyttää lapsenvahtina. Itse olen väsyneenä suohirviö (ja joo, tiedän ettei lapsia pidä hankkia jos ei niitä pysty hoitamaan mutta mieluummin teen asiat helposti jos mahdollista kuin olen täydellinen marttyyriäiti).

Vanhemman lapsen arjen kannalta mikään ei muutu tilanteeseen, jossa tarhaan viedään töiden takia. Tarhapäivän jälkeen keskityn esikoisen huomiointiin ja hellittelyyn. Jos tuleva sisarus on ns. "helppo vauva" niin sitten tarhassa vietetään vähemmän aikaa.

Siis et jaksa edes nykyistä lastasi ja uusi jo tulossa? Saanko kysyä, että MIKSI olet hankkimassa toista lasta kun jo etukäteen tiedät ettet jaksa heitä asiallisesti hoitaa?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat