Lapsen yön painajaiset jatkuvat valveillakin. Kyse ei ole videopeleistä eikä elokuvista. Kyse on pelosta, joka ahdistaa nurkkaan. Pitäisikö tässä karaistua? Ei elämä ota ketään silkkihansikkain vastaan. Ainahan meidän väki on saunan jälkeen uinut lumihangessa. Kotimaisella sisulla puskettu läpi sen kuuluisan harmaan kiven. Paskat! Kiusaaminen on väärin eikä kenenkään pidä karaistua siihen!

Päätin kirjoittaa toistamiseen aiheesta, kun sosiaaliseen mediaan ponnahtaa aina vain yhä surullisempia "tarinoita" kiusaamisesta. On todella hirveää havahtua, ettei vain aikuiset, vaan myös lapsetkin miettivät kysymyksiä: Jaksanko nousta pelkäämään? Olenko tänään tarpeeksi riittävä omana itsenäni? On käsittämätöntä, miten joillakin on oikeus kiusaamiseen mutta tuntuu, että kiusatulta evätään lupa sanoa, että sattuu. Eihän sitä voi tunnustaa. Yleensä tilanne vain pahenee, kun se on sanottu ääneen. Miten edelleenkään näitä tilanteita ei osata hoitaa? Kiusaajalle tarjotaan aina mahdollisuus määritellä sietokyvyn häilyvät rajat eikä kukaan kysy, miksi kiusattu häpeää mutta ei kiusaaja. 

Hävettää sanoa, että kouluissa kiusaamiseen ei puututa. Ja turha sitä on kieltää, koska koulukiusaamista tapahtuu! Tässä tapauksessa millekkään "niin mutku" puolusteluille ei ole tilaa. Kouluista puuttuu kuri. Se samainen nelikirjaiminen sana, joka liiankin monissa perheissä on hepreaa. Pellossa on paljon mukavampi kasvaa kuin kotiintuloaikoja noudattamalla. Lasta, kun ei saa tämän päivän maailmassa ojentaa.

Niin kauan, kun koulukiusaamista yritetään ratkoa nätisti neuvotellen, pahoittamatta kenenkään mieltä, siitä ei päästä eroon. "Jokaisella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön." Mitä on tapahtunut tälle perusopetuslain mahtipontiselle käskylle? Voin suoraan sanoen pahoin joka kerta, kun luen koulujen hyssyttelystä kiusaamistapahtumista. Ei siellä munattomia rehtoreita tarvita!

Väkivallan kierrettä on niin helppo kauhistella siellä, missä soditaan. Luodista osumaa on realistista konkretiaa. Mustat pussit on helppo laskea. Kukas laskee ne, jotka eivät koskaan saaneet mahdollisuutta loistaa omana itsenään? Aivan liian moni kantaa ikänsä pohjamutaan asti tallottua itsetuntoa. 

Olen aina ollut sitä mieltä, että rakkaus on rajoja ja koulussa raja on kuri. Moni on traumatisoitunut kiusaamisesta mutta en yhtäkkiä keksi, kuka olisi traumatisoitunut kurista. Selkeästä ja määrätietoisesta. Kurista, jolla ei ole lellipentuja, vaan jonka viivalla kaikki seisoo samassa kohdassa. Tämä samainen kuri auttaa jossain vaiheessa myös sitä kiusaajaa kohtaamaan ja selvittämään tunteensa, koska jokin siinäkin taustalla on. 

 

Kuri on tekoja!

 

On sinun vastuullasi vanhempana herääkö lapsi iloon vai pelkoon.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Äiti kahdelle valloittavalle pojalle. Raadollisen rehellinen kotinatsi. Räväkän mustavalkoinen sekoitus mielipiteitä, arkea, lapsia ja kotia. Omaa napaa sekä kalenterimaniaa. Ihan tavallista eloa kerrostalokolmiossa englantia murtaen

Teemat

Blogiarkisto

Instagram