En tiedä millaisiin sanoihin kiteyttäisin ne puolen vuoden takaiset fiilikset, kun blogini toivotettiin tervetulleeksi tänne Vauva- lehdelle. Olin niin innoissani, koska olenhan jo vuodesta 2013 saakka haaveillut blogiportaalipaikasta. Olen viime päivinä miettinyt paljon blogiani, koska en ole ehtinyt sitä kolmeen päivään avaamaan. Ajattelin kirjoitella teille hieman ajatuksia blogin kirjoittamisesta. Miten viihdyn, jaksan, kykenen ja kestän blogimaailmaa?

Miten olen viihtynyt Vauvalla? Bloginkirjoitusalusta alkaa nyt puolen vuoden näpyttelyn jälkeen tuntua tutulta.  Blogiportaalissa kirjoittelu luo omanlaiset paineensa ja olenkin päässyt kehittämään omaa rakasta blogiani juuri siihen suuntaan johon olen sitä aina halunnut viedä. Olen aina pitänyt pienen paineen alla työskentelystä, joten toistaiseksi blogiportaalissa kirjoittelu on enemmän kuin juttuni. Bloggaaminen pienten lasten äitinä on kieltämättä hyvin mielenkiintoista enkä aina itsekkään tiedä miten tässä onnistun. Enkä aina onnistukaan... Tykkäään edelleen kirjoitella ns. "asiapostauksia" kuulumisten sijaan, mutta pikku hiljaa olen oppinut hieman keveämmäksi kirjoittajaksi. Pyydän teitä kuitenkin huomauttamaan, jos juttuni muuttuvat tylsiksi.

Mitä kuuluu kävijämäärilleni? Mun blogissa vierailee viikottain sama määrä lukijoita mitä tavoitin ennen yhdessä kuukaudessa - ihan mahtavaa! Mitä aktiivisempi olen, sitä enemmän blogissani on liikennettä. Tavoitteeni olisi postata 3-4 krt viikossa, mutta aina se ei vain onnistu. Aiheita on edelleen helppo keksiä ja puhelimen muistiinpanoista löytyy sitä sun tätä, mutta lapset menevät aina kaiken edelle. En voi edes kuvitella, että avaisin tietokonetta taaperon ollessa hereillä tai huomiota kaipaava vauva sylissäni.

Miltä kommenttikenttä näyttää? Olette edelleen aktiivisia kommentoijia, josta olen super kiitollinen. Vähän jännitin miten kommentoinnin käy, sillä olin tottunut aktiiviseen kommentoimiseen. Luen jokaisen kommentin ajatuksella ja kommentteihin vastaaminen vie aikaa yhden postauksen verran. Kiitos, että jaksatte kommentoida vaikka se onkin vähän työläämpää kuin bloggerissa.

Miten paljon käytän aikaa bloggaamiseen? Välillä ihan hävettää miten hidas olen näpyttelemään, mutta kun hommat keskeytyy kokoajan. Käytän yhteen postaukseen aikaa ihan liikaa, joskus jopa kokonaisen työpäivän verran. Mutta esimerkiksi tällaisen kevyemmän postaukseen tekemiseen vierähtää aikaa muutama tunti. Harvoin istun alas ja kirjoitan alusta loppuun, vaan tykkään kirjoitella pienissä erissä rauhallisina hetkinä. Muuten tästä hommasta ei tule yhtikäs mitään.

Miten perhe/läheiset suhtautuvat nykyään bloggaamiseen? Taapero ei toistaiseksi reagoi mitenkään ja vauva nyt ei tajua maailman menosta mitään :D Niilo tosin on alkanut kieltämään kuvaamisen, mutta veikkaan että kuvailisin ihan yhtä paljon oli blogia tai ei? Joten laittaisin tuon uhman piikkiin? Niilo haluaa välillä katsella blogistani kuvia, mutta ei koskaan ota äidin blogin kirjoitusta esille. Kaverit ovat tottuneet ja lähinnä miettivät miten ehdin ja jaksan?  Toiset läheiset kannustavat ja kyselevät, mutta on edelleen niitä ketkä nyrpistävät nokkaansa blogi sanallekin. Sain aikamoista kritiikkiä, kun päivittelin tuntia ennen sektiota sairaalavaatteet päälläni, mutta se heille sallittakoon. Mä olen nimittäin vahvasti sitä mieltä, että ihmisen tulee tehdä sellaisia asioita mistä itse tykkää. Ja mä tykkään blogata meidän arjesta.

Millaiset asiat innostavat bloggaamiseen? Minkälaiset asiat puolestaan latistavat tunnelmaa? Erilaiset bloggaajille tarkoitetut tapahtumat piristävät, mutta viimeisen vuoden aikana olen kieltäytynyt lähes kaikista, syynä raskaus (pahoinvointi,väsymys) ja nyt tämä kiireinen vauva-arki. Olen myös saanut tehdä ihan mahtavia blogiyhteistöitä, sellaisia joista en osannut edes haaveilla Baby Shower blogiani perustaessa (muistelen edelleen vuoden takaista Tallinnan matkaa lämmöllä, aivan mahtava blogimatka!) Kaikki negatiivisuus tottakai latistaa tunnelmaa, mutta nykyään olen aika paksunahkainen. Tiedostan nimittäin varsin hyvin, että jos kirjoittaa mielipiteitä jakavista aiheista (synnytyspelko, imetys, perhepeti yms) voi kommenttikentässä olla vastassa mitä vain. Parasta on tietenkin lukijoiden aktiivisuus ja iloista mieltä sisältävät kommentit. 

Kysykää ihmeessä bloggaamisesta lisää, vastailen mielelläni!

(Bloggaamisesta puheen ollen... Olen vihdoin ehtinyt käymään linkittämänne blogit lävitse ja pian pääsette lukemaan blogivinkkejä. Pahoittelut viivästymisestä)

 

 

Kommentit (2)

21v, ehkä sitten joskus äiti ;D

Aloin seuraamaan blogiasi jo vähän ennen Vauvalle siirtymistäsi, kun hurahdin mammablogeihin. Blogisi on ollut aina mukavaa luettavaa ja olen saanut uusia avoimempia näkökulmia äitejä kohtaan. Tykkään siitä, miten kerrot asiallisesti mutta todenmukaisesti vaikka aihe olisikin vaikea. Ihastuttaa myös se, kuinka mammablogaamisesta huolimatta et ole "brändännyt" lapsiasi, vaan suot heille kuuluvan yksityisyyden. Toisissa blogeissa saattaa inhottaa se, miten lasten asioita ja kuvia jaetaan estotta.
Tsemppiä vauva-arkeen ja ihanaa kevättä!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tiitukatriina blogin takana häärää (someriippuvainen) äiti, joka viettää vauhdikasta mamalifeä miesvaltaisessa perheessä. Kahden pojan 03/14 ja 11/16 ylpeä äiti, sekä tulevan insinöörin hääkuumeileva avovaimo. Lämpimästi tervetuloa mukaan! 

 

Ota yhteyttä bloggariin tiitutiiakatriina(at)gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat

Instagram